Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22263

Hankkeen nimi: Petosen Apu ja Tuki - hanke (PATu)

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sirkkulanpuiston toimintayhdistys r.y.

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0774703-5

Jakeluosoite: c/o kuopion ykköstilit PL 4000

Puhelinnumero: 0447211550

Postinumero: 70601

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.sirkkulanpuisto.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ulla Särkkä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Vastaava hanketyöntekijä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.sarkka(at)ry.sirkkulanpuisto.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447211550

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry perustaa Petoselle tuki- ja ohjauspisteen, jonka avulla tuetaan kohderyhmään kuuluvien ihmisten elämänhallintaa ja -laatua. Toimintaa toteutetaan siten, että pisteellä vastataan siihen tarpeeseen, mikä on henkilön elämäntilanteen kannalta keskeisintä. Usein pinnalla ovat toimeentuloon ja tarvittaviin sosiaali-, terveys- ja asumispalveluihin liittyvät kysymykset. Ohjausta voi tarvittaessa saada myös päihtyneenä, mikä madaltaa olennaisesti kynnystä hakea apua.
Tuki- ja ohjauspisteellä asioivien on mahdollista myös kohdata muita alueen asukkaita. Mahdollisuus tavata vertaisiaan ja solmia sosiaalisia suhteita lisäävät osallisuuden kokemuksia.
Toimintaan otetaan mukaan paikallisia vapaaehtoisia, jotka ovat kiinnostuneet tuki ja auttamistyöstä.

Toiminnalla pyritään edistämään kohderyhmään kuuluvien toimijuutta ja osallisuutta sekä tukea päivittäisissä ongelmatilanteissa ja tarvittavien palveluiden saamisessa. Tavoitteena on myös saada ihmisiä ohjattua ja autettua erilaisten kuntouttavien ja valmentavien toimintamuotojen, kuten työkokeilun, piiriin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Toiminnan ensisijaista kohderyhmää ovat kuopiolaiset henkilöt, jotka kärsivät päihde- ja mielenterveysongelmista, asunnottomuudesta tai sen uhasta sekä/tai pitkäaikaisesta köyhyydestä. Kohderyhmään kuuluvat ovat joko vakavassa vaarassa syrjäytyä tai jo syrjäytyneitä henkilöitä. Heidän elämästään puuttuu sosiaalisia kontakteja ja he tarvitsevat tukea/ohjausta arkisissa asioissa (tietokoneen käyttö, lomakkeiden täyttö, harrastustoiminnan etsiminen)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Toimintaan osallistuvien läheiset ja omaiset. Viranomaiset, joiden palveluiden piiriin asiakkaita ohjataan tai joiden piirissä he ovat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 999

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 489

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 113 021

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 77 978

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Ei vielä tiedossa

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Arviomme mukaan valtaosa asiakkaista tulee olemaan miehiä. Naiset ovat usein kohderyhmänä helpompi saavuttaa ja saada mukaan yhteisölliseen toimintaan, mutta tuen tarve koskettaa erityisesti miehiä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sinänsä hankkeen voi katsoa edistävän sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä syrjäytyminen ja huono-osaisuus koskettaa erityisesti miehiä, mutta toimintaa ei varsinaisesti ole suunniteltu tästä näkökulmasta käsin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tavoitteemme eivät suoraan liity sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke perustuu ihmisten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen, eikä siinä kuluteta luonnonvaroja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Toiminnassa muodostuu paperi- ja elintarvikejätettä, mutta niin pienimuotoisesti, ettei sillä voi katsoa olevan juurikaan vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 3
Hankkeen vaikutuspiirissä olevien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen on pääasiallinen tavoitteemme. Koska ihmisten tilanteet ovat vaikeita, ei kuitenkaan voida olettaa, että kaikki hyvinvoinnin ongelmat ratkeaisivat pelkästään tämän hankkeen avulla. Välillisesti edistetään osallistujien läheisten hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 0
Arvioimme, että hankkeella edistetään erityisesti miesten asemaa tukemalla ja ohjaamalla heitä tarvittavien palveluiden piiriin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa valtaväestöön nähden. Heidän kykynsä osallistua yhteiskunnan toimintoihin on erilaisten syiden myötä heikentynyt. Tavoitteenamme on kaventaa eriarvoisuutta edistämällä huono-osaisuudesta kärsivien ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. Toiminnassa keskeistä on myös ehkäistä digisyrjäytymistä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry perusti Petoselle tuki- ja ohjauspisteen, jonka avulla tuettiin kohderyhmään kuuluvien ihmisten elämänhallintaa ja -laatua. Toimintaa toteutettiin siten, että pisteellä vastataan siihen tarpeeseen, mikä on henkilön elämäntilanteen kannalta keskeisintä. Usein pinnalla ovat toimeentuloon ja tarvittaviin sosiaali-, terveys- ja asumispalveluihin liittyvät kysymykset. Ohjausta sai tarvittaessa saada myös päihtyneenä, mikä madalsi olennaisesti kynnystä hakea apua.
Tuki- ja ohjauspisteellä asioivien oli mahdollista myös kohdata muita alueen asukkaita. Mahdollisuus tavata vertaisiaan ja solmia sosiaalisia suhteita lisäävät osallisuuden kokemuksia.
Toimintaan otettiin mukaan paikallisia vapaaehtoisia, jotka ovat kiinnostuneet tuki ja auttamistyöstä.

Toiminnalla pyrittiin edistämään kohderyhmään kuuluvien toimijuutta ja osallisuutta sekä tukea päivittäisissä ongelmatilanteissa ja tarvittavien palveluiden saamisessa. Tavoitteena on myös saada ihmisiä ohjattua ja autettua erilaisten kuntouttavien ja valmentavien toimintamuotojen, kuten työkokeilun, piiriin.
Hanke aloitti toimintansa pahimman koronapandemian aikaan ja se asetti runsaasti haasteita. Tukipiste saatiin kuitenkin perustettua ja toiminta käynnistyi ajallaan.
Hanke toimi petosen tukipisteellä puolitoista vuotta. Tukipiste oli auki koko tämän ajan, koronarajoituksia noudatellen. Toimintaa ei tarvinnut kuitenkaan tauottaa missään vaiheessa. Hankkeessa työskenteli hankkeen vastaava kokoaikaisena sekä osa-aikaisena hanketyöntekijä, joka samalla suoritti yhteisöpedagogin tutkintoa.
Tukipiste oli auki viitenä arkipäivää viikossa, tarjoten monimuotoista tukea apua erilaisiin ongelmiin. Päivittäin käyntejä pisteellä 7-20. Tukea tarvittiin eniten kela-asioissa sekä asumiseen liittyvissä ongelmissa. Terveydenhuoltoon varattiin aikoja ja selvitettiin tuloksia sekä tulkittiin päätöksiä viikoittain. Tukipisteellä oli mahdollisuus juoda kahvia ja pelata pöytäpelejä. Tämä lisäsi kohderyhmän osallisuuden tunnetta ja tätä pidettiin tärkeänä, etenkin kun alueen asukastupa sulkeutui 2020. Alueelta poistuivat muutkin palvelut, kuten kela, sosiaalipalvelut sekä pankki ja se selkeästi lisäsi osallistujamäärää hankkeessa.
Hankehakemuksessa määritellyt tavoitteet täyttyivät, hankkeeseen osallistuneiden osallisuus lisääntyi ja yksinäisyys vähentyi. Osallistujat kokevat saaneensa apua itselleen tärkeiden asioiden hoitoon (esim. asuminen, raha-asiat, päihteidenkäytön vähentäminen), tietoa toimintatavoista jaettiin muille toimijoille sekä oltiin aktiivisesti vuorovaikutuksessa koko hankkeen ajan. Ryhmätoiminnat onnistuivat osittain. Kohderyhmän päivittäinen kohtaaminen, keskustelu ja yksilötyönä asiointiapu muodostuivat hankkeen ydintyöksi.