Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22265

Hankkeen nimi: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva oppimisympäristö

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savon Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1852679-9

Jakeluosoite: PL 87 (Presidentinkatu 3)

Puhelinnumero: 017 214 3000

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.sakky.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Margit Patronen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: margit.patronen(at)sakky.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 785 8766

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen on kasvussa. Opintojen keskeyttäminen on yksi merkittävä syy nuorten syrjäytymiselle. Opiskelijoiden yleisimmät ongelmat liittyvät mielen hyvinvointiin, arjenhallintaan, riippuvuuksiin ja yksinäisyyteen. Haasteita kohtaavien opiskelijoiden tulisi saada apua riittävän varhain, jotta vältyttäisiin ongelmien muodostumiselta ja opintojen keskeytymiseltä. Yleensä opiskelijat ohjataan palvelujen pariin siinä vaiheessa, kun elämänhallinnan haasteet ja sosiaaliset ongelmat ovat pitkittyneet ja kasaantuneet. Huoltajien osuus korostuu siinä vaiheessa, kun nuoren ongelmat ovat kasaantuneet ja opinnot eivät etene.

Hankkeen päämääränä on estää opiskelijoiden syrjäytymistä, vähentää opintojen keskeytymisiä ja edesauttaa sujuvaa siirtymistä tutkinnon jälkeiseen työelämään tai jatko-opintoihin. Hanke toteutetaan yhteistyössä Savon koulutuskuntayhtymän ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kesken. Hanke toteutetaan koko Pohjois-Savon alueella tiiviissä yhteistyössä julkisen sektorin ja järjestöjen kanssa.

HANKKEEN TAVOITTEENA on

1) Tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevat opiskelijat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kehittää syrjäytymistä estäviä toimintoja, sekä lisätä opiskelijoiden opiskelukykyä ja sitoutumista yhteisöön 2) vahvistaa kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä ja lisätä huoltajien osallisuutta tukemaan nuorta opintojen etenemisessä 3) vahvistaa verkkovälitteisten työmuotojen käytön osaamista, kykyä suunnitella ja ideoida osallistavia webinaareja, joissa keskiössä ovat huoltajat.

HANKKEEN TOIMENPITEINÄ 1) muodostetaan matalankynnyksen palvelut virallisista ja kolmannen sektorin toimijoista, jotka jalkautuvat oppilaitokselle tukemaan opiskelijaa ammatillisessa kasvussa ja elämänhallinnassa sekä ohjataan opiskelijoita vapaa-ajan toimintojen, harrastusten pariin lajiesittelyjen ja –kokeilujen kautta 2) rakennetaan huoltajille verkkosivusto (www.sakky.fi) tukemaan vanhemmuutta, lisäämään huoltajien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua, sekä ammatillisesta koulutuksesta että opiskelua tukevista palveluista 3) vahvistetaan välillisesti huoltajien digitaalista osaamista ja lisätään ymmärrystä eri verkkovälitteisistä työmuodoista.

HANKKEEN TULOKSENA 1) negatiiviset keskeytykset opinnoista ja opintojen jälkeinen työttömyys on vähentynyt, opiskelijoiden opiskelukyky on parantunut sekä opiskelijoiden koettu hyvinvointi, osallisuus ja sitoutuminen yhteisöön on lisääntynyt 2) huoltajien vanhemmuustaidot, vertaistoiminta ja osallisuus on lisääntyneet, huoltajien ja oppilaitoksen välinen yhteistyö ja tiedonkulku on sekä lisääntynyt että monipuolistunut verkovälitteisten palvelujen avulla. Etäyhteyksien ja tallenteiden avulla on poistettu esteitä vanhempainiltoihin ja luentoihin osallistumisista esim. pitkä välimatka ja/tai aikatauluongelmat 3) Parhaimmillaan tämä tukee niin opiskelijan, huoltajien kuin koko perheen taitoa etsiä, saada tukea ja apua opinnoissa vastaantuleviin haasteisiin myös verkon kautta. Huoltajien ja oppilaitoksen välinen positiivinen yhteistyö on lisääntynyt, sekä huoltajien osallisuus nuoren syrjäytymisen ehkäisyssä vahvistunut.

HANKKEEN VAIKUTUKSENA opiskelijoiden hyvinvointi ja vastuunotto omasta toimintakyvystä on lisääntynyt ja opintojen keskeytysten määrä vähentynyt. Maakunnallisessa toimintamallissa yhdistyvät oppilaitoksen sisäisten että ulkoisten toimijoiden syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet on helpottanut palvelujen saatavuutta sekä alentanut kynnystä hakea apua. Opiskelijan huoltajat tunnistavat nuoren hyvinvointiin ja opiskeluun liittyviä haasteita ja osaavat reagoida niihin varhaisessa vaiheessa. Oppilaitosten välinen yhteistyö on lisääntynyt.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Sakkyn ensimmäisen vuoden opiskelijat (pilottirymät Varkaudesta 1 ryhmä, Iisalmesta 1 ryhmä, Kuopiosta 2 ryhmää ja Toivalasta 1 ryhmä), joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä negatiivisista syistä. Pilottiryhmien tutoropettajat ovat myös varsinaista kohderyhmää. Hankkeen toimenpiteet kohdentuvat Sakkyn kaikkiin opiskelijoihin, opettajiin ja henkilökuntaan mutta pilottiyhmät ja niiden tutoropettajat toimivat tilastoinnin, tiedonkeruun ja tutkimuksen kohteena. Pilottiryhmiltä kerätään aloitus- ja lopetuslomakkeet. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on useiden tutkimusten mukaan syrjäytymisen riskitekijä. Nuorista vain pieni joukko on syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa, mutta sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta merkitys on hyvin suuri. Hankkeessa kehitetty matalankynnyksen palvelumalli integroidaan pysyvästi oppilaitoksen toimintaan, jolloin toiminnan kohderyhmänä ovat kaikki Sakkyn opiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat opiskelijoiden huoltajat, joiden osallisuus nuoren opintoihin liittyen on ollut vähäistä. Hallitusohjelman koulutusuudistuksessa oppivelvollisuusikä nostettiin 18 ikävuoteen ja toinen aste muuttui maksuttomaksi, nämä muutokset pidensivät ja lisäsivät huoltajien vastuuta nuoren opiskelusta. Huoltajien vanhemmuutta ja yhteistyötä oppilaitoksen välillä lisätään verkkosivujen avulla. Huoltajien tuki ja kannustus on erittäin tärkeää nuoren opiskeluiden etenemisessä sekä kasvattaa nuoren itsetuntoa ja vahvistaa ammatti-identiteettiä. Huoltajat toivovat nuoren itsenäistymistä ja valmistumista ammattiin mutta nuoren elämään voi tulla eteen sellaisia haasteita, joissa huoltajat eivät osaa auttaa, eivätkä he tiedä mistä saadaan apua. Huoltajille kohdennetut verkkovälitteiset palvelut ja kontaktit tapahtuvat verkossa, joten heiltä ei voi teknisesti kerätä aloitus- ja päättölomakkeita, siksi he ovat hankkeen välillisenä kohderyhmänä. Huoltajilta kerätään tietoa hankkeen toiminnasta ja toteutumisesta ja kerätty tieto julkaistaan.

Myös oppilaitoksen henkilöstö (opettajat) ja opiskeluhuollon henkilöstö ovat mukana välillisenä kohderyhmänä. Hankkeessa kehitettävä ja pysyväksi toiminnaksi jäävä matalankynnyksen palvelumalli edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistä suunnittelua, ymmärrystä, hyväksyntää ja sitoutumista toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän tavoitteeseen päästään koulutuksen, seminaarien ja erilaisten tilaisuuksien kautta. Oppilaitoksen henkilöstöltä kerätään tietoa ja palautetta hankkeen aikana tukemaan kehittämistyötä ja suunnittelua tavoitteen saavuttamiseksi.

Hanke edistää kuntien, valtion ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat sidosryhmät Päihdepalvelusäätiö, Pohjois-Savon sovittelutoimisto/Kuopion kaupunki, Kuopion Ensikotiyhdistys ry, Kuopion Setlementti Puijola ry, Savon mielenterveysomaiset – Finfami ry, Liikenneturva Kuopion toimipiste, Nuorten Palvelu ry, Syömishäiriöliitto - SYLI ry, Kuopion kaupungin Nuorisopalvelut, Iisalmen Nuorisotuki ry, Kuopion seudun mielenterveysseura Hyvä Mieli ry /Kuopion kriisikeskus, Siilinjärven kunnan nuoriso- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Savon syöpäyhdistys ry, Varkauden, Siilinjärven ja Kuopion ev.lut.seurakunnat, Varkauden kaupungin nuorisotoimi sekä Iisalmen kaupunki, liikunta- ja nuorisopalvelut.

Työnantajat hyötyvät hankkeen tuloksista, Ylä-Savon alueella on pitkään jatkunut muuttotappio ja ajan myötä laskenut syntyvyys ovat vähentäneet alueen omaa työvoiman tarjontaa. ltä-Savossa oleva vahva ja dynaaminen vientiteollisuus on kuitenkin lisännyt työvoimaansa ja yritykset kasvavat myös jatkossa. Seudun vetovoimaa on siten parannettava ja tuettava työvoiman saatavuutta, johon osaltaan alueen ammatilliset opintojen tarjoajat vastaavat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 635 205

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 518 905

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 794 008

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 648 632

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Kuopio, Varkaus, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Masennusoireilu on nuorilla yleistä ja oireita esiintyy yli 20 prosentilla nuorista. Nuorista 5-10 prosenttia sairastaa masennustilaa ja 1-2 prosenttia vähintään vuoden kestävää pitkäaikaista masennusta. Nuorten masennushäiriöt ovat kaksi kertaa yleisempiä tytöillä kuin pojilla, mutta myös pojilla merkittävä häiriöryhmä. Ahdistuneisuushäiriöstä kärsii eri arvioiden mukaan 4-11 prosenttia nuorista. Tytöt ovat yleensä alttiimpia kuin pojat ja usein eri häiriöitä on monta rinnakkain. Nuorilla, jotka sairastavat masennusta, samanaikaiset ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä (30-40 %). Anoreksiaan sairastutaan usein varhaisnuoruudessa ja bulimiaan hieman myöhemmin. Bulimiaan sairastuu noin 1-5 prosenttia nuorista naisista ja anoreksiaan noin 1 % nuorista naisista. Päihdekokeilut ovat nuorilla tavallisia. Alkoholi on suomalaisnuorten yleisimmin käyttämä päihde (tupakan rinnalla). Päihdehäiriö alkaa yleensä kehittyä 14-15-vuotiaana. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/lasten-ja-nuorten-mielenterveys Vuonna 2018 itsemurhakuolleisuus eli itsemurhien määrä vuodessa 100 000 asukasta kohden oli 15, miehillä 23 ja naisilla 7. https://stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_kat_006_fi.html Tilastokeskuksen mukaan v. 2018, Pohjois-Savossa ammatillisen peruskoulutuksen jälkeen miehistä työttömiksi jäi 251 ja naisista 156. Liikenneturva.fi mukaan nuorten kuljettajien vuosina 2010–14 aiheuttamat moottoriajoneuvossa olleen kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Miehet 18–24 vuotta aiheutettujen onnettomuuksien määrä 165 kpl (88%) ja naisten aiheuttamat 18–24 vuotta 23 kpl (12%) osuudet 18–24-vuotiaiden aiheuttamista onnettomuuksista. Viimeisen kolmen vuoden aikana on kuollut vuosittain keskimäärin 21 ja loukkaantunut 650 pyöräilijää. Vuoden 2018 tietojen mukaan vakavasti loukkaantuneita oli 274. Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä lähes joka kymmenes ja loukkaantuneista joka kahdeksas oli pyöräilijä. Pyöräilijän menehtymisen aiheuttaa usein päävamma. Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuosien 2016–2018 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä 43 pyöräilijää ei käyttänyt kypärää.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimenpiteiden sisältö ja toteutus ei rajoita tasaarvoista osallistumista. Sukupuolianalyysi huomioidaan hankkeessa ja toimenpiteitä tarkastellaan tasa-arvon näkökulmasta. Hankkeessa huomioidaan nais- ja miesnäkökulma ehkäisevässä- ja kasvatustyössä esimerkiksi liikennekasvatus.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeella edistetään osaamisen kehittymistä ja osallisuutta aikaan ja paikkaan sitomatta, joka vähentää liikkumisen tarvetta ja pienentää CO2-päästöjä. Hankkeessa edistetään verkossa tapahtuvaa työskentelyä, mikä säästää luonnonvaroja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
ks. edellinen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä, joten toiminnassa käytetään uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Hankkeen toimenpiteiden kautta yritysten on mahdollista saada hankkeen myötä paikallista osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Hankkeen toteuttajat pystyvät yhdessä tuottamaan kohderyhmille sektorirajat ylittäviä osaamispalveluja aiempaa tehokkaammin, kohdennetummin ja joustavammin.
Liikkuminen ja logistiikka 8 0
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä, siksi liikkuminen tapahtuu julkisilla välineillä, yhteiskuljetuksilla, pyöräillen ja jalan. Hankkeen toimenpiteillä palvelut jalkautetaan oppilaitoksen tiloihin, jolloin siirtymävaiheet poistuvat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja opiskelijan tarpeisiin. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.
Tasa-arvon edistäminen 7 0
Sukupuolivaikutusten analyysi osoittaa, että nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymiseen vaikuttavat ilmiöt kohdentuvat eri lailla naisiin ja miehiin. Tämä huomioidaan hankkeessa tarttumalla haasteisiin varhaisessa vaiheessa ennaltaestävästi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 0
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta ennaltaehkäisevällä toiminnalla, joka tukee opintojen loppuun saattamista ja työllistymistä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 3 0
Kestävää kehitystä voidaan edistää luonnonvaroja säästämällä. Kehitystyö tuottaa energiatehokkaita palveluja ja tuotteita. Toimintojen ja palvelujen toteuttaminen paikallisesti ja esim. verkossa vähentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana on ollut tarve vaikuttaa vähentävästi toisen asteen koulutuksen keskeyttämisiin, lisätä huoltajien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä sekä kehittää ennaltaehkäiseviä toimintamalleja opiskeluhuollon rinnalle kolmannen sektorin kanssa.
Laajemmin hankkeen tavoitteiden taustalla ovat vaikuttaneet

-yleisimpiin koulutuksen keskeyttämisiin johtaviin ongelmiin kuten mielen hyvinvointiin, arjenhallintaan, riippuvuuksiin ja yksinäisyyteen vastaaminen
-ennaltaehkäisevän työotteen lisääminen korjaavan työn rinnalle
-tietoisuuden lisääminen opiskeluhuollon ulkopuolisista palveluista
-osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen opiskelukyvyn ylläpitämiseksi
-huoltajien tukeminen opiskelijan eri elämänvaiheissa ja positiivisen yhteistyön lisääminen huoltajien ja oppilaitoksen välillä

Hanke valmisteltiin ja toteutettiin kiinteässä yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) ja Pohjois-Savon alueen elinkeinoelämän toimijoiden kanssa (järjestöt, julkiset ja kolmannen sektorin toimijat). Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi Savon koulutuskuntayhtymässä (Sakky) hankepäällikön johdolla työskennellyt hankehenkilöstö, joka muodostettiin eri kampusten (Varkaus, Kuopio, Siilinjärvi, Iisalmi) asiantuntijaopettajista, Humakin asiantuntijoista sekä muista erityisasiantuntijoista. Osatoteuttajana Humak vastasi yhteistyössä Savon ammattiopiston kanssa huoltajasivun materiaaleista ja webinaareista.

Hankkeessa kehitettiin verkostotyön malli ja Huoltajasivu, joka toimii verkostotyön alustana. Huoltajasivu sisältää tietoa opinnoista sekä nuoren elämään liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Huoltajasivu toimii myös webinaarien, tiedottamisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin yhteydenoton ja palvelujen haun kanavana.

Hankkeen toimenpiteinä ja tuloksina voi tiivistäen nostaa esille seuraavat:
- on rakennettu opiskelijoiden hyvinvointia, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja oppimista tukeva ja edistävä sektorirajat ylittävä verkostotyön toimintamalli järjestöjen, yhdistysten ja julkisen sektorin kanssa paikkakunnittain (Varkaus, Kuopio, Siilinjärvi, Iisalmi).
- on madallettu opiskelijoiden kynnystä hakeutua palvelujen pariin verkoston toimijoiden jalkautumisten seurauksena
- on vaikutettu opintojen keskeyttämisen syihin jakamalla ennaltaehkäisevää tietoa, toimintaa ja lisäämällä sosiaalista osallisuutta
- on rakennettu huoltajasivu (www.sakky.fi/huoltajille) tukemaan huoltajien vanhemmuutta, vahvistamaan kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä ja lisäämään huoltajien osallisuutta tukemaan nuorta opintojen etenemisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä
- huoltajasivun kautta toteutetut verkkovälitteiset tapahtumat ovat poistaneet osallistumiseen liittyviä esteitä, kuten pitkät välimatkat ja aikatauluhaasteet
- opiskelijoiden hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöön sitoutumista on pyritty lisäämään hankkeen toimenpiteiden, tapahtumien ja toiminnan kautta
- opetushenkilöstölle suunnatut koulutukset ovat lisänneet ennaltaehkäisevän tiedon ja toiminnan merkitystä syrjäytymisen ehkäisyssä
- hankkeen tuottama verkostotyö ja huoltajasivu tukevat opiskeluhuollon toimintaa ja ovat hyvä lisä sekä ennaltaehkäisevässä että korjaavassa työssä
- verkostotyön toimintamallia sekä huoltajasivua voi kokonaisuudessaan tai osittain soveltaa eri oppilaitoksissa ja oppimisympäristöissä

Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa oli merkittävässä osassa näkyvä, kohdennettu tiedotus ja markkinointi sekä jatkuva neuvottelu oppilaitoksen sisäisten ja ulkoisten toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana järjestettiin lukuisia tapahtumia, koulutuksia, tiedotustilaisuuksia, webinaareja ja kyselyjä opiskelijoille, huoltajille ja opetushenkilöstölle. Yhteisöllinen ja hyvinvoiva oppimisympäristö on rakentanut ainutlaatuisen huoltajasivun, vastaavaa sivustoa ei ole missään muussa ammattiopistossa. Huoltajasivu tarjoaa huoltajille monipuolista tietoa, digitaalisen toimintaympäristön osallisuuden ja verkostotyön toteuttamiseksi. Hankkeen tuotokset ja toimintamallit jäävät pysyväksi osaksi Sakkyn toimintaa.