|
|
|
Hankekoodi: S22266
Hankkeen nimi: Tulevaisuussafari - kohti työtä ja koulutusta
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2020 ja päättyy 31.1.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lasten ja nuorten säätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 1726086-1
Jakeluosoite: Liisankatu 27 A 5
Puhelinnumero: 0505025007
Postinumero: 00170
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.nuori.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Olli Alanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: olli.alanen(at)nuori.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505025007
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa 60 työelämän ulkopuolella olevaa nuorta vahvistaa työ- ja toimintakykyään kolmella eri paikkakunnalla Pohjois-Suomessa. Kajaanissa, Kemissä ja Oulussa järjestettävissä Tulevaisuussafari-ryhmissä nuoret oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan, muodostamaan työhön tai koulutukseen siirtymiseen liittyviä tavoitteita sekä ymmärtämään, että he voivat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Lisäksi hanke tarjoaa nuorille mahdollisuuden osallistua tulevaisuuden työelämää koskevaan keskusteluun. Hanke vahvistaa myös yritysten työntekijöiden valmiuksia kohdata erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria sekä lisää nuorisoalan osaamista tukea nuoria työelämän murrosvaiheessa.
Tulevaisuussafarissa nuorille järjestetään tulevaisuustyöpajoja ja yrityssafareja. Tulevaisuustyöpajoissa nuoret käsittelevät tulevaisuuden työelämää soveltavan teatterin ja tulevaisuudentutkimuksen menetelmin. Tulevaisuustyöpajat vahvistavat nuorten työ- ja toimintakykyä ja auttavat heitä miettimään itselleen vaihtoehtoisia tulevaisuuksia työelämään. Yrityssafarissa nuoret vierailevat kahdessa paikallisessa yrityksessä ja tutustuvat niiden toimialoihin ja osaamistarpeisiin sekä varjostavat yritysten työntekijöitä. Tulevaisuussafariprosessi huipentuu nuorten tuottamaan teatteriesitykseen tulevaisuuden työelämästä, jonka jälkeen nuoret ja yritysten edustajat keskustelevat aiheesta käänteismentorointitilanteessa. Yrityssafarit antavat nuorille näkökulmia työelämään ja tarjoavat mahdollisuuden vuorovaikutukseen yritysten edustajien kanssa. Nuorille suunnatun toiminnan lisäksi hankkeessa koulutetaan yritysten edustajia erilaisissa elämäntilanteissa olevien nuorten kohtaamiseen sekä nuorisoalan ammattilaisia hankkeessa käytettyjen menetelmien hyödyntämiseen omassa työssään.
Lasten ja nuorten säätiö toimii hankkeen hallinnoijana. Säätiö tukee kuntien ja taidetoimijoiden välistä yhteistyötä järjestämällä kuntakeskustelutilaisuuksia ja kehittämispäiviä sekä auttamalla taidetoimijoita nuorten osallistujien tavoittamisessa ja toiminnan juurruttamisessa. Säätiö vastaa tulevaisuustyöskentelyn käynnistämisestä jokaisessa Tulevaisuussafari-ryhmässä. Säätiö vastaa myös yritysyhteistyöstä kullakin toiminta-alueella sekä eri koulutusten järjestämisestä sekä hankkeen yhteiskehittämisestä ja toimintamallin kehittämisestä taidetoimijoilta kerätyn tiedon pohjalta.
Osatoteuttajia ovat Kulttuuriosuuskunta G-voima/Vaara-kollektiivi Kajaanista, Kemin kaupunginteatteri sekä Kulttuuriosuuskunta ILME Oulusta. Taidetoimijat vastaavat toiminnan järjestämisestä nuorille. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kajaanin, Kemin ja Oulun kaupunkien sekä paikallisten yritysten kanssa.
Hankkeen kohderyhmänä on työelämän ulkopuolella olevat 16–29-vuotiaat nuoret, joiden työ- ja toimintakyky on heikentynyt ja joiden on vaikea löytää suuntaa elämälleen sekä kiinnittyä työhön tai koulutukseen. Taustakartoituksen mukaan näillä nuorilla on suurin tarve Tulevaisuussafarin kaltaiselle toiminnalle, koska heidän tulevaisuususkonsa on muihin nuoriin verrattuna heikointa ja heillä on vaikeuksia työllistyä ja löytää omaa suuntaansa työelämästä. He tarvitsevat Tulevaisuussafarin kaltaista toimintaa, jossa he pääsevät tarkastelemaan omia mahdollisuuksia työelämässä ja oppimaan sellaisia taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Lisäksi nyt maailman muuttuessa nopeasti, on tärkeää, että nuoret pääsevät tarkastelemaan omia vahvuuksiaan myös tulevaisuusnäkökulmasta käsin. Yhteisöllinen toiminta tukee erityisen hyvin nuorten sosiaalisen toimintakyvyn parantumista, mutta myös psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn vahvistumista, koska moni harjoituksista tapahtuu kehollisuuden kautta. Tulevaisuussafari tukee heidän kiinnittymistään yhteiskuntaan. Kokonaisuudessaan toiminta luo nuorille selkeän struktuurin arkeen, tarjoaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin sekä oppia itsestä jotain uutta. Kohderyhmän työ- ja toimintakyvyn parantumista mitataan Kykyviisarin avulla.
Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuussafari-hankkeen suunnitteluun osallistuneet kohderyhmän nuoret pitivät tulevaisuuteen liittyvien asioiden käsittelemistä tärkeänä. Nuoret kertoivat miettivänsä tulevaisuutta usein ja kokevansa toiveikkuuden ohella myös pelkoa ja ahdistusta siitä. Selvityksissä on lisäksi havaittu, että epävarmuus leimaa vahvasti nuorten ajatuksia tulevaisuudesta ja työllistymisestä (Lasten ja nuorten säätiö 2018; Nuoret ja talous TAT & T-media 2018). Tulevaisuustyöskentely yhdistettynä soveltavan teatterin menetelmiin luo nuorille turvallisen ympäristön käsitellä ja suunnitella omaa tulevaisuuttaan ja siihen liittyvää seuraavaa askelta.
ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen (2019) mukaan lokakuussa 2019 hankkeen toimialueilla oli yhteensä n. 5050 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa, joista Kainuussa 590, Lapissa 1615 ja Pohjois-Pohjanmaalla 2850. Tavoitamme nuoret kaupunkien nuorten- tai työllisyyspalveluiden avulla, esimerkiksi Ohjaamojen, etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan, TE-toimiston ja TYP:n kautta. Yhteensä hankkeessa tavoitetaan 114 nuorta, joista 32 Kajaanissa, 32 Kemissä ja 50 Oulussa.
ELY-keskuksen työllisyyskatsausten (2019) mukaan työelämän ulkopuolella oleminen on yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. Voidaan siis olettaa, että hankkeeseen osallistuvista nuorista hieman yli puolet on miehiä ja hieman alle puolet naisia. Juridisen sukupuolen lisäksi Lasten ja nuorten säätiö huomioi toiminnassaan myös muunsukupuoliset nuoret. Ryhmiin pyritään saamaan sellainen sukupuolijakauma, joka edustaa kummankin paikkakunnan erityistarpeita kohderyhmän suhteen.
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat myös seminaareihin ja koulutuksiin osallistuvat nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset (esimerkiksi Ohjaamojen työntekijät) ja yritysten työntekijät. Seminaareihin osallistuvat nuorisoalan ammattilaiset saavat hankkeesta uusia työkaluja oman työnsä tueksi ja koulutuksiin osallistuvat yritysten työntekijät oppivat kohtaamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria ja saavat uusia ajatuksia työnantajamielikuvansa luomiseen.
Hankkeeseen osallistuu 114 nuorta ja 210 työssä olevaa henkilöä. Nuorille järjestämme kolmen (3) kuukauden mittaisen työpajakokonaisuuden, jossa kokoonnutaan 2-3 kertaa viikossa. Yhden ryhmän maksimiosallistujamäärä on 10 henkeä. Aikuisille järjestämme lyhytkestoisia koulutuksia ja seminaareja. Jokaiseen seminaariin on tarkoitus saada paikan päälle vähintään 60 henkeä, mistä johtuen aikuisten määrä on suurempi kuin nuorten määrä. Nuorten osallistujien henkilötyöpäiviä kertyy hankkeessa yhteensä 2000, kun taas aikuisten osallistujien henkilötyöpäiviä vaan 176.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
- mukana olevien kaupunkien työllisyys- ja nuortenpalvelut
- muut sidosryhmät, kuten taiteen soveltavan käytön toimijat
- Kajaanin, Kemin ja Oulun asukkaat
Mukana olevien kaupunkien työllisyys-ja nuortenpalvelut hyötyvät hankkeesta, sillä hanke tavoittaa heidän kohderyhmäänsä ja vie kaupunkien nuorten osallistumista ja aktiivisuutta eteenpäin tavoittamalla juuri eniten tukea tarvitsevia nuoria.
Muita sidosryhmiä kuten taiteen soveltavan kentän toimijoita tavoitetaan esimerkiksi Taikusydän-verkoston sekä muiden taiteen soveltavan käytön ja soveltavan teatterin verkostojen kautta. Hankkeen menetelmistä ja tuloksista viestitään valtakunnallisesti, jotta eri tahot voivat hyödyntää hankkeessa kerättyjä kokemuksia ja metodeja. Viestinnässä hyödynnetään Lasten ja nuorten säätiön viestintäyksikköä ja laajoja verkostoja.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myös kaupunkilaiset, joita mahdollisesti tavoitetaan nuorten suunnittelemien ja toteuttamien esitysten kautta Kajaanissa, Kemissä ja Oulussa. Jos nuoret haluavat tehdä julkisia esityksiä, esitykset pyritään järjestämään kaupungin suurempien tapahtumien yhteydessä, jotta tavoitetaan mahdollisimman paljon yleisöä ja jotta nuoret pääsevät esittämään ja jakamaan sanomaansa laajalle joukolle.
Toiminta hyödyttää myös mukana olevia teatteriorganisaatioita, jotka saavat uutta ammattitaitoa ja osaamista nuorille järjestettävistä tulevaisuustyöpajoista, joissa hyödynnetään tulevaisuuden tutkimuksen ja soveltavan teatterin menetelmiä. Tämän uuden ammattitaidon ja osaamisen myötä mahdollisuudet toiminnan vakinaistumiselle alueella on hyvät mahdollisuudet.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 469 574
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 440 493
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 538 778
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 508 223
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Kajaanin, Oulun
Kunnat: Oulu, Kajaani, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 9
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 270
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien nuorten työ- ja toimintakykyä siten, että heidän osallisuutensa ja tulevaisuuden työelämässä tarvittavat taitonsa vahvistuvat. Toiminta tukee nuorten sosiaalisia taitoa, itsetuntemusta, tulevaisuuslukutaitoa ja rohkeutta kokeilla uutta. Hyvinvoinnin vahvistumisella voi monen nuoren kohdalla olla laaja-alaisia ja pitkäkestoisia vaikutuksia, jotka tukevat nuoren opintoihin tai työllistymiseen liittyviä suunnitelmia. Eri taustoista tulevien nuortenyhteistyön kautta löytyy uusia tapoja toimia yhdessä ja kulttuurienvälinen ymmärrys lisääntyy. Nuoret saavat rohkeutta käsitellä nuorille keskeisiä teemoja yhteisesti. Taiteen käyttö luo hyvinvointia myös nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille, jotka pääsevät mukaan luovaan tekemiseen ja saavat koulutusta uusista työmenetelmistä. Hankkeessa koulutettavat tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset oppivat koulutuksen myötä hyödyntämään luovia menetelmiä työssään, mikä edistää heidän omaa luovuuttaan ja myöhemmin heidän asiakkaidensa luovuutta ja hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Tasa-arvo edistyy hankkeessa sekä sukupuoltenvälisen tasa-arvon kautta, että tasa-arvoajattelun myötä, joka on useimmiten koko taidetoiminnan ytimessä. Nuoret otetaan vastaan ihmisinä ilman stereotypioita ja valmiita ajatusmalleja. Jokainen voi osallistua omista lähtökohdistaan käsin. Erityistä huomiota kiinnitetään takaamaan se, että kaikille luodaan osallistumismahdollisuuksia. Hanke auttaa nuoria tulemaan tasa-arvoisiksi kansalaisiksi, yhdenvertaisiksi asukkaiksi kaupungissaan, työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa yleensä. Hanke antaa työelämän ulkopuolella oleville nuorille mahdollisuuden osallistua työelämän tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Sukupuolten välinen tasa-arvo edistyy työpajoissa, joissa nuorten käsityksiä sukupuolirooleista ja stereotypioista avarretaan toiminnan kautta. Nuoria kannustetaan avarakatseisuuteen sekä ajatusmalliin, jossa jokaisen mahdollisuudet ja oikeudet nähdään samanlaisina sukupuolesta riippumatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeen kautta haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat nuoret pääsevät toteuttamaan omaa luovuuttaan ja vahvistamaan identiteettiään. Hanke lisää eri taustoista tulevien nuorten yhdenvertaisia osallistumisen mahdollisuuksia luovaan ja taiteelliseen tekemiseen ja siten vahvistaa kulttuuristen oikeuksien toteutumista niiden parissa, jotka ovat kenties heikoimmassa asemassa kulttuurisen osallisuuden suhteen. Koska hankkeen osallistujissa tulee hyvin todennäköisesti olemaan myös muista kulttuuritaustoista tulevia nuoria, tulee hanke lisäämään kulttuurien välistä ymmärrystä. Hankkeessa nuorten ryhmäytyminen ja keskinäisen arvostuksen syntyminen asetetaan yhdeksi suurimmista tavoitteista, jolloin nuoret oppivat arvostamaan toisiaan ihmisinä, eikä esimerkiksi jonkin sukupuoli- tai etnisen stereotypian edustajina. Hankkeen sisällöissä nuoret pääsevät käsittelemään itselleen tärkeitä elämän kysymyksiä ja pohtimaan tulevaisuutta. Nuorten valitsemat teemat tulevaisuuden työelämästä saattavat hyvin kohdistua teemoihin, joiden myötä ymmärrys muista kulttuureista ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kysymyksistä kasvaa. Nuoret pääsevät käsittelemään taiteen keinoin myös mahdollisia omia ahdistuksiaan liittyen omaan ja elinympäristön tulevaisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Tulevaisuussafarissa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat alle 29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset Kemissä, Kajaanissa ja Oulussa osallistuivat kolmen kuukauden mittaisiin tulevaisuustyöskentelyä ja soveltavaa teatteria yhdistäviin työpajakokonaisuuksiin. Vuosina 2021 ja 2022 näitä työpajoja järjestettiin yhteensä yksitoista, aina keväällä ja syksyllä. Työpajoissa oli yhteensä 63 osallistujaa. Osallistujat kokoontuivat työpajoihin kolmena päivänä viikossa neljäksi tunniksi kerrallaan, ja suurin osa heistä osallistui toimintaan työkokeiluna.
Työkokeilun järjestäjinä toimivat Tulevaisuussafarin osatoteuttajat Kemin kaupunginteatteri, Kulttuuriosuuskunta ILME ja Vaara-kollektiivi. Jokaisessa ryhmässä toimintaa toteutti kaksi taiteilijaohjaajaa työparina. Lisäksi Kemissä järjestettiin neljä lyhyttyöpajaa, joissa taiteilijaohjaajat vierailivat erilaisissa valmiissa nuorten ryhmissä esittelemässä toimintaa ja ohjaamassa luovaa tulevaisuustyöskentelyä ryhmälle.
Keskeistä toiminnassa oli yhteisen turvallisemman tilan luominen, ryhmäytyminen, osallistujien omien vahvuuksien tunnistaminen ja itsetuntemuksen parantaminen sekä itseilmaisun, leikkimisen ja heittäytymisen harjoitteleminen. Tulevaisuutta pohdittiin niin luovien yksilö- ja ryhmäharjoitteiden kuin keskusteluharjoitusten avulla sekä tutustumalla tulevaisuuslukutaidon tärkeisiin käsitteisiin kuten megatrendeihin. Tavalliseen työpajapäivään kuului myös yhteinen välipalatuokio, jonka aikana osallistujille tarjottiin mahdollisuus rentoon yhdessäoloon ja eväiden syömiseen.
Kukin työpajajakso päättyi nuorten valmistamaan esitykseen. Nuoret saivat itse päättää esityksen muodon ja sisällön. Heille annettiin valmiiksi vain aihe eli tulevaisuuden työelämä. Taiteilijaohjaajat tukivat ja auttoivat nuoria esityksen valmistamisessa.
Tärkeä osa Tulevaisuussafaria oli myös yhteistyö yritysten kanssa eli yrityssafarit. Yrityssafareilla osallistujat pääsivät tutustumaan kahden paikallisen yrityksen toimintaan joko paikan päällä tai etänä. Paikan päällä yrityssafarit toteutettiin niin, että nuoret seurasivat kukin heille nimettyä työntekijää joko yksittäin tai pienissä ryhmissä neljän tunnin ajan. Yritykset tarjosivat nuorille lounaan ja kertoivat toiminnastaan ja toimialastaan. Yritysten vapaaehtoiset työntekijät kertoivat omasta työstään ja työpäivistään sekä omasta urapolustaan osallistujille. Etäyritysvierailut keskittyivät työntekijöiden urapolkujen esittelyyn, ja niitä pidettiin niiden yritysten kanssa, joilla organisaation koronaan liittyvät ohjeistukset eivät sallineet ottaa ulkopuolisia vierailijoita omiin tiloihin.
Yritysvierailut toteutettiin noin toiminnan puolivälissä ja niitä edelsi yritysvapaaehtoisille suunnattu valmennus nuorten kohtaamiseen. Valmennuksessa korostettiin kunnioittavaa läsnäoloa positiivisen kokemuksen luomiseksi. Lasten ja nuorten säätiön projektipäällikkö vastasi sekä valmennusten järjestämisestä että yhteydenpidosta yrityskumppanien kanssa.
Työpajajakson loppupuolella nuoret kutsuivat yritysvapaaehtoiset vierailulle, jonka aikana yritysvapaaehtoiset saivat mahdollisuuden päästä tutustumaan nuorten käyttämiin harjoituksiin ja kuulemaan lisää Tulevaisuussafari-toiminnan sisällöstä. Kohtaamispaikaksi kutsuttu vierailu huipentui nuorten valmistamaan esitykseen, jonka jälkeen kaikki tilaisuuteen osallistujat keskustelivat tuntemuksista ja ajatuksista, joita esityksen tekeminen ja näkeminen heissä herättivät. Lopuksi keskusteltiin vielä yhdessä projektipäällikön johdolla tulevaisuudesta ja tulevaisuuden työelämästä sekä näihin teemoihin liittyvistä arvoista, odotuksista ja peloista.
Lasten ja nuorten säätiö koordinoi hankeverkostoa ja johti yhteiskehittämistä koko toiminnan ajan 1.12.2020–31.1.2023. Kaikki Tulevaisuussafarin toimijat kokoontuivat toimintakauden aikana neljästi yhteisille kehittämispäiville, joiden aikana pohdittiin yhdessä erilaisia luovan tulevaisuustyöskentelyn menetelmiä ja kehitettiin toimintamallia eteenpäin.
Yhteiskehittäminen huipentui hankkeen lopussa julkaistuun oppaaseen, johon on kerätty erilaisia luovan tulevaisuustyöskentelyn harjoituksia yhteen. Opas on vapaasti saatavilla Lasten ja nuorten säätiön verkkosivuilla. Siitä painatettiin myös muutama fyysinen kappale jaettavaksi toimintapaikkakunnille.
Hankkeen päätteeksi järjestettiin verkkotapahtuma, joka striimattiin reaaliajassa Oulusta. Tapahtumassa nuoret pääsivät kertomaan toiminnasta sekä paneelikeskustelussa että lyhyissä etukäteen kuvatuissa videopätkissä. Tapahtumassa esiteltiin hankkeen vaikutuksista kertova video ja erilaisia harjoituksia, joita tulevaisuustyöskentelyssä voidaan käyttää.
Tilaisuuden juontajana toimi Tulevaisuussafariin osallistunut nuori yhdessä taiteilijaohjaajan kanssa. Tapahtuma huipentui tulevaisuuden työelämästä kertoviin manifesteihin, jotka hankkeen syksyn 2022 ryhmät olivat tehneet sanataiteen, audiovisuaalisen teoksen ja kangaskassin muotoon. Nuoret luovuttivat manifestinsa paikallisille kuntapäättäjille. Kukin päättäjä sai myös kommentoida nuorten manifesteja. Tapahtumasta saatiin paljon kiitosta, erityisesti siitä, kuinka nuoret olivat itse päässeet tapahtumassa ääneen.
Tulevaisuussafarista viestittiin aktiivisesti pitkin hankekautta. Hanke sai yhteensä 24 mediaosumaa, joista viisi oli toiminnan alkupuolella ja loppupuolella kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Hanketta esiteltiin toimijoiden verkkosivuilla ja siitä kirjoitettiin erilaisissa blogeissa. Hankkeen työntekijät vierailivat Kaikki teatterista -podcastissa ja esiintyivät erilaisissa työllisyystoimintojen livetilaisuuksissa. Toiminnan aikana valmistui kaksi videota: toinen nuorten houkuttelemiseksi mukaan toimintaan ja toinen toiminnan vaikutusten esittelemiseksi.
Tulevaisuussafarille luotiin oma visuaalinen ilme ja kuvitus, ja toiminnasta otettiin valokuvia.
Toimintaa kehitettiin pitkin hankekautta palautetiedon pohjalta ja sekä työntekijät, että ohjausryhmä osallistuivat toiminnan arviointiin. Tulevaisuussafarin tavoitteena oli vahvistaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten työ- ja toimintakykyä, sekä lisätä heidän ymmärrystään tulevaisuuden työelämästä. Toiminta toteutti tämän tavoitteen erittäin onnistuneesti. Eräs osallistuja luonnehti: ”Sain tekemistä päivälle, hyvä[n] ryhmä[n] jonka kanssa tehdä mielenkiintoisia asioita, parannettua ryhmässä toimintaa, kommunikaatiotaitoja, itseluottamusta [ja] itseilmaisun taitoja”. Toiminnan tuloksista kertoo parhaiten ehkä se, että Tulevaisuussafari-jakson päätteeksi 83 prosenttia osallistujista tiesi seuraavan askeleensa kohti työelämää tai koulutusta.
Osallistujista 64 prosenttia kertoi suhtautuvansa toiminnan jälkeen tulevaisuuteen myönteisesti ja 75 prosenttia koki voivansa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Jopa 85 prosenttia osallistujista oli toiminnan päätteeksi työelämään liittyviä haaveita ja 67 prosenttia kertoi tunnistavansa toiminnan päätteeksi omia vahvuuksiaan. Kaikissa näissä osa-alueissa prosenttiosuudet nousivat 9 %–18 % alku- ja loppukyselyn välissä. Osallistujista 91 prosenttia kertoi, että toiminta tuntui hyödylliseltä: ”Tällä toiminnalla on oikeaa hyötyä meille nuorille”.
Tulevaisuussafarissa haluttiin myös edistää yritysten valmiuksia kohdata erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria, ja palautekyselyn mukaan tämä tavoite saavutettiin yrityksille järjestettävien valmennusten, yritysvierailuiden ja keskustelutilaisuuksien aikana. Palautekyselyyn vastanneista yrityskumppaneista 90 prosenttia koki valmiutensa kohdata erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria kasvaneen.
Tavoitteena oli myös vahvistaa nuorisoalan osaamista tukea nuoria työelämän murrosvaiheessa. Tähän tavoitteeseen päästiin muun muassa verkkotapahtuman avulla, jossa levitettiin hankkeessa opittuja hyviä käytäntöjä ja kerrottiin toiminnan tuloksista. Palautekyselyyn vastanneista osallistujista 54 prosenttia kertoi oppineensa tai oivaltaneensa jotain uutta ja 31 prosenttia sai vahvistusta jollekin aiemmin oppimalleen. Hankkeen päätteeksi julkaistu opas luovaan tulevaisuustyöskentelyyn jää Lasten ja nuorten verkkosivuilleladattavaksi, ja sitä levitetään laajasti nuorisoalan käyttöön.