|
|
|
Hankekoodi: S22267
Hankkeen nimi: Työelämälähtöinen laboratoriotyöskentelykoulutuksen kehittämishanke – TE-Lab
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL 111
Puhelinnumero: Puhelinvaihde 0294 45 1111
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kuittinen Markku Tapio
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.kuittinen(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3766352
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Fotoniikan alan koulutuksen kehittämishankkeen tavoitteena on lisätä kansainvälisen maisteriohjelman opiskelijoiden fotoniikan alan käytännön osaamista ja edistää koulutuksellista yhteistyötä yliopiston ja alan yritysten välillä. Hankkeessa uudistetaan maisteriohjelman laboratoriokoulutus tuomalle se lähemmäksi yritystoiminnassa tarvittavaa substanssiosaamista ja käytännön työelämätaitoja. Uudistettu koulutus ohjaa opiskelijoita perehtymään yritysten tuotekehitystyöhön ja siihen liittyviin tutkimusongelmiin, joihin he kehittävät ratkaisuvaihtoehtoja sekä laboratorio-osaamistaan että ongelmanratkaisu- ja ryhmätyöskentelytaitojaan syventäen ja sähköisiä työskentelyalustaja hyödyntäen. Opiskelijoiden osaaminen kehittyy työelämän kannalta mielekkäiden tutkimustehtävien parissa, ja yritykset saavat tietotutkimukseen nojaavaa tietoa tuotekehitystyönsä tueksi.
Koulutuksen kehittämisessä hyödynnetään fysiikan opetuksen tutkimusosaamista ja erityisesti argumentointia painottavan kokeellisen työskentelyn mallia. Mallissa kokeelliset työt myötäilevät autenttista tutkimus- tai tuotekehitysprosessia, jossa opiskelijaryhmät ohjataan argumentoimaan parhaiden ratkaisujen löytämiseksi työskentelyn eri vaiheissa. Työskentelyn myötä opiskelijat kehittyvät perusteltujen väittämien esittämisessä ja niiden kriittisessä arvioinnissa. Nämä taidot ovat keskeisiä tietotyö- ja asiantuntijataitoja etenkin nopeasti kehittyvillä ja kasvavilla toimialoilla, kuten fotoniikassa, jossa liikevaihdon vuosittainen kasvuennuste on 40 % luokkaa seuraavien kolmen vuoden aikana. Lisäksi tällainen kokeellisen työskentelyn malli tukee vahvasti ryhmätyöskentely- ja yhteistyötaitojen kehittymistä.
Hanketta tukee kolme fotoniikka-alan yritystä Pohjois-Karjalasta ja yksi Pohjois-Savosta. Hankkeessa kehitettävä koulutuskokonaisuus jää pysyväksi osaksi fotoniikan kansainvälisen maisteriohjelmaan, ja tulevaisuudessa yhteistyöyritysten verkostoa laajennetaan maanlaajuiseksi Photonics Finlandin kautta. Laboratoriokoulutuksen työelämälähtöinen kehittäminen tukee Akatemian lippulaivahankkeen (PREIN) ja alueellisen Photonics Center -hankkeen toteutusta. Hankkeessa kehitettävää toimintamallia voidaan jalkauttaa myöhemmin myös muille teknologia-aloille, joissa halutaan vahvistaa korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä.
Hankkeen tuloksena Pohjois-Karjalan fotoniikan koulutus vastaa entistä paremmin nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin, mikä lisää sekä Itä-Suomen alueen koulutuksellista vetovoimaa että yritysten kasvupotentiaalia osaavan työvoiman muodossa. Näin hanke tukee myös Itä-Suomen alueen talouskasvua.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Itä-Suomen yliopiston fotoniikan kansainvälisen maisteriohjelman opiskelijat ja hankkeeseen osallistuvat fotoniikan alan yritykset.
Uudistettu laboratoriokoulutus tulee sisältymään osaksi maisteriohjelman opiskelijoiden tutkintoa. Yritykset puolestaan saavat laboratoriotöiden kautta uutta tietoa tuotekehitystyönsä tueksi ja kontakteja rekrytoimista silmällä pitäen. Yrityksistä hankkeeseen ovat tässä vaiheessa sitoutuneet NanoComp Oy, EcoAims Oy, Dispelix Oy ja Oplatek Oy.
Hankkeesta hyötyy välillisesti Pohjois-Karjalan elinkeinoelämä tarpeita vastaavan työvoiman tarjonnan parantaessa maakunnan houkuttelevuutta uusien kasvavien yritysten näkökulmasta. Uudistettu laboratoriokoulutus lisää myös Itä-Suomen yliopiston fotoniikan maisteriohjelman houkuttelevuutta, jolloin koko ohjelma hyötyy kiinnostuneiden opiskelijoiden määrän kasvaessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 165 394
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 161 498
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 206 743
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 201 873
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Liperi, Kontiolahti, Joensuu
Jakeluosoite: Fysiikan ja matematiikan laitos, Itä-Suomen yliopisto, PL 111
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7
Suunniteltu: 36
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Fotoniikalla ja sen sovelluksilla voidaan saavuttaa energian säästöä esim. valaistuksessa ja sitä kauttä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Alan koulutus ja siihen panostaminen tukevat näiden mahdollisuuksien kehittymistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 2 |
| Koulutuksen kehittämishankkeen yksi tavoite on osaavamman työvoiman kouluttaminen. Tällaisen työvoiman saatavuus alueella voi osaltaan houkutella alueelle alan yrityksiä, jotka monipuolistaisivat paikallista yritysrakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 3 |
| Yliopiston koulutuksen kehittäminen mahdollistaa entistä kilpailukykyisempien koulutuspalvelujen tarjonnan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 2 |
| Hanke parantaa fotoniikan alan koulutusta ja sen houkuttelevuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Tässä kaksivuotisessa fotoniikan koulutuksen kehittämishankkeessa oli tavoitteena lisätä kansainvälisen maisteriohjelman opiskelijoiden työelämätaitoja ja virittää opetusyhteistyötä yliopiston ja teknologiayritysten välillä. Hankkeessa uudistettiin maisteriohjelman laboratoriokoulutus tuomalla se lähemmäksi yrityksissä tarvittavaa osaamista ja yleisiä työelämätaitoja. Uudistettu koulutus tutustuttaa opiskelijat nyt yritysten toimintaan ja yritysten tutkimusongelmiin, joihin he kehittävät ratkaisuvaihtoehtoja sekä laboratorio-osaamistaan että ongelmanratkaisu- ja ryhmätyöskentelytaitojaan syventäen. Opiskelijoiden osaaminen kehittyy nyt työelämän kannalta mielekkäiden tutkimustehtävien parissa, ja yritykset saavat tutkimukseen nojaavaa tietoa toimintansa tueksi.
Koulutuksen kehittämisessä hyödynnettiin fysiikan opetuksen tutkimusta ja erityisesti argumentointia painottavaa kokeellisen työskentelyn mallia. Mallissa kokeelliset työt myötäilevät autenttista tutkimus- tai tuotekehitysprosessia, jossa opiskelijaryhmät ohjataan argumentoimaan parhaiden ratkaisujen löytämiseksi työskentelyn eri vaiheissa. Työskentelyn myötä opiskelijat kehittyvät perusteltujen väittämien esittämisessä ja niiden kriittisessä arvioinnissa. Nämä taidot ovat keskeisiä asiantuntijataitoja etenkin nopeasti kehittyvillä ja kasvavilla toimialoilla, kuten fotoniikassa. Lisäksi tällainen kokeellisen työskentelyn malli tukee vahvasti syvällisen alakohtaisen sisältöosaamisen kehittymistä sekä ryhmätyöskentely- ja yhteistyötaitoja.
Hanketta tuki kolme fotoniikka-alan yritystä Pohjois-Karjalasta ja yksi Pohjois-Savosta. Koulutuskokonaisuutta testattiin ja kehitettiin yhteistyössä näiden yritysten kanssa, ja näin saatiin luotua aidosti yritysten osaamistarpeita palveleva toimintamalli tinkimättä akateemisen koulutuksen tavoitteista.
Hankkeessa kehitetty koulutuskokonaisuus jää pysyväksi osaksi fotoniikan koulutusta – se tulee olemaan osa kokeellisen työskentelyn opintoja syksyllä 2023 käynnistyvässä fotoniikan diplomi-insinöörikoulutusohjelmassa. Pohjois-Karjalan fotoniikan yliopistokoulutus vastaa nyt entistä paremmin nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin, mikä lisää sekä Itä-Suomen alueen koulutuksellista vetovoimaa että yritysten kasvupotentiaalia osaavan työvoiman muodossa. Näin hankkeen tulokset tukevat osaltaan myös alueen talouskasvua.