|
|
|
Hankekoodi: S22269
Hankkeen nimi: HANKO - Hankkeesta koulutukseen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2020 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245894-7
Jakeluosoite: Kirjaamo, PL 35, 40014, Jyväskylän yliopisto (toteutuspaikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius)
Puhelinnumero: 06-8294111 (keskus)
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
WWW-osoite: https://cinetcampus.fi/projektit/hanko/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Tapani Myllymäki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuskoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.t.myllymaki(at)jyu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405675606
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tämän hankkeen keskeisin tavoite on kehittää toimintamalli T&K-hankkeiden tulosten siirtämiseksi jatkuvaa oppimista tukevaksi koulutusmateriaaliksi. Toimintamallin avulla 1) parannetaan Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen informaatioteknologian yksikössä järjestettävän tietotekniikan maisterikoulutuksen laatua, ja 2) lisätään IoT-alan avointa koulutusmateriaalitarjontaa. Toimintamallia kehitetään hankkeessa siirtämällä toteuttajan käynnissä olevien ja jo aiemmin toteutettujen EAKR-hankkeiden ja muiden t&k-hankkeiden tuloksia koulutusmateriaaliksi.
Intenet of Things (myöh. IoT) ja sensoriverkot ovat aloja, joihin liittyvät teknologiat kehittyvät edelleen kovaa vauhtia. Alan koulutuksen tulisi kuitenkin pystyä mukana tässä kehityksessä ja tarjota opiskelijoille viimeisintä tutkimustietoa. Tämä on haastavaa nopeasti kehittyvässä toimintaympäristössä. IoT on myös ala, jota ei opeteta itseisarvona vaan sen tuoma lisäarvo muodostuu ennen kaikkea IoT:n soveltamisesta muiden alojen yhteyteen. Näiden erilaisten soveltamisalojen tuominen koulutuksen yhteydessä näkyväksi lisää opiskelun mielekkyyttä, auttaa kytkemään opittuja asioita reaalimaailmaan ja loiventaa koulutuksesta työelämään siirtymistä.
IoT:a sovelletaan usein aloille (esim. ympäristöala, terveydenhuoltoala, rakennusala, älykäs kaupunki), joiden toimijoilla ei ole juurikaan tietämystä IoT teknologioista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista tai rajoituksista. Tästä syystä näille aloille olisi hyvä pystyä tuottamaan avointa koulutusmateriaalia, joka lisäisi heidän ymmärrystään IoT:n soveltamisesta ja sen mahdollisuuksista juuri kyseiselle alalle. Toisaalta IoT-alan asiantuntijoilla saattaa olla varsin heikko tietämys niiltä sovellusaloilta, joissa IoT:tä voitaisiin hyödyntää. Avoin koulutusmateriaali, joka on tuotettu T&K-hankkeissa tehtävän IoT:n soveltamisen pohjalta, ja on tässä ESR-hankkeessa edelleen muokattu jatkuvaa oppimista tukevaksi, lisäisi IoT-alan koulutusmateriaalin määrää ja saavutettavuutta ja sitä kautta ammattilaisten ymmärrystä näistä sovellusaloista ja niiden IoT-alaan kohdistuvista tarpeista. Se, että eri sovellusalojen yritykset ymmärtäisivät IoT-ratkaisujen mahdollisuudet ja rajoitukset, ja toisaalta IoT-ratkaisujen tarjoajat näkisivät sovellusalojen tarpeet, parantaisi ja tehostaisi tulevaisuudessa molempien tahojen toimintaa ja lisäisi tätä kautta kilpailukykyä.
Hankkeen kolme keskeistä tavoitetta ovat:
1. Kehittää toimintamalli T&K-hankkeiden tulosten siirtämiseksi jatkuvaa oppimista tukevaksi koulutusmateriaaliksi.
2. Parantaa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen informaatioteknologian yksikössä järjestettävän tietotekniikan maisterikoulutuksen laatua
3. Tuottaa avointa IoT-alan koulutusmateriaalia IoT-ratkaisujen hyödyntämistä tavoittelevien yritysten, IoT alan ammattilaisten ja työmarkkinakelpoisuutensa parantamista haluavien yksilöiden tarpeisiin.
Hankkeen tuloksena syntyy sosiaalinen innovaatio; toimintamalli (käytänteet ja teknologiset ratkaisut koulutusmateriaalin tuottamiseen ja jakeluun) hankkeiden tulosten siirtämiseksi entistä tehokkaammin koulutusten yhteyteen. Käytännössä hankkeessa muodostetaan muissa hankkeissa kertyvää osaamista ja kokemuksia hyödyntäen koulutusmoduuleita, joita voidaan käyttää sekä tietotekniikan maisterikoulutuksen yhteydessä, että avoimina IoT-alan koulutusmateriaaleina. Osaaminen kertyy toteuttajan aiempien ja käynnissä olevien T&K-hankkeiden yhteydessä ja hankkeiden asiantuntijat tuottavat kertyneen osaamisen pohjalta materiaalia, josta tehdään tässä hankkeessa hanketyöntekijöiden avulla koulutusmateriaalia, eli kytketään materiaali opetuskontekstiin.
Hankkeen tuloksena IoT-alan korkeakoulutuksen laatu Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa paranee. Hanke tuottaa tuloksenaan lisäksi avointa IoT-alan koulutusmateriaalia, ja lisää tätä kautta rakennemuutosalan koulutustarjontaa. Koulutusmateriaali tuotetaan pedagogisesti mielekkäästi verkko-opiskeluun soveltuvana, joten se myös lisää IoT alan koulutuksen saavutettavuutta. Koulutusmateriaaleja voivat hyödyntää niin IoT-ratkaisujen hyödyntämistä tavoittelevat yritykset, IoT-ratkaisuja tarjoavat yritykset, kuin myös työmarkkinakelpoisuutensa parantamista haluavat yksilöt.
Pääasiallisena kohderyhmänä on IoT-alan korkeakoulutusta tarjoava koulutusorganisaatio, sekä alat, joille IoT-ratkaisuja hakijan toteuttamissa T&K-hankkeissa sovelletaan (ympäristöala, terveydenhuoltoala, älykäs kaupunki). Samoin kohderyhmänä ovat IoT-alan asiantuntijayritykset, jotka tarvitsevat informaatiota IoT:n sovellusalojen tarpeista.
Tässä hankkeessa on sitoutettu aiesopimuksin neljä kohderyhmiin kuuluvaa yritystä. Kaksi yritystä (Envineer Oy ja Keliber Oy), ovat sitoutuneet siihen, että heihin kohdistuvissa T&K-hankkeissa tehtävissä pilotoinneissa syntynyttä osaamista voidaan paketoida tämän hankkeen avulla koulutusmateriaaliksi. Lisäksi ICT-alan asiantuntijayrityksistä on sitoutettu kaksi yritystä (Envera Technologies Oy ja Raisoft Oy), jotka ovat kirjallisesti ilmaisseet olevansa kiinnostuneita HANKO-hankkeen tuottamasta avoimesta koulutusmateriaalista ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista tulevaisuudessa niiltä osin, kun materiaali on yrityksen toimialaan liittyvää. Avoin koulutusmateriaali on samalla tavoin avointa kaikille toimijoille, kuin hankkeen aiesopimuksen allekirjoittaneille yrityksillekin, joten näiden yritysten ei voi katsoa kuitenkaan saavan erityistä, vain heihin kohdistuvaa hyötyä hankkeesta. Sopimuksella yritykset ovat halunneet ennen kaikkea osoittaa IoT-alan avoimen koulutusmateriaalin tarpeellisuuden.
Muut kuin edellämainitut hankkeen hakemusvaiheen seurantatiedoissa ilmoitetut hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat ennen kaikkea yrityksiä, jotka hyödyntävät hankkeessa tuotettua etäopiskeluun soveltuvaa oppimateriaalia. Tällaiset yritykset voivat olla sekä yrityksiä, jotka haluavat oppia IoT-ratkaisujen soveltamisen mahdollisuuksista omaan toimintaansa, että yrityksiä, jotka tuottavat IoT-ratkaisuja. Kiinnostusta avoimeen oppimateriaaliin on kartoitettu mm. yrityksille aiemmin tehtyjen tutkimushaastattelujen yhteydessä ja muissa yhteyksissä yrityksiin.
Avointa koulutusmateriaalia voivat hyödyntää myös yritysten yksittäiset työntekijät ja työttömät, jotka haluavat parantaa omaa asemaansa työmarkkinoilla.
Koska hanke parantaa IoT alan koulutuksen laatua, se hyödyttää välillisesti kaikkia koulutusohjelman nykyisiä ja tulevia opiskelijoita.
Koska hanke hyödyttää IoT-alan opiskelijoita, IoT-alan yksittäisiä työntekijöitä ja muita, jotka haluavat parantaa IoT-alan osaamistaan, niin voidaan katsoa, että hanke tätä kautta hyödyttää välillisesti koko IoT-ratkaisuja tuottavaa ja hyödyntävää yhteiskuntaa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 247 573
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 240 801
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 097
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 321 068
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kokkolan
Kunnat: Kokkola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 9
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 0 |
| Hankkeessa tuotettava koulutusmateriaali toteutetaan etäopiskeltavina moduuleina. Opiskelijan ei tarvitse osallistua fyysisesti opetukseen. Myös koulutusmateriaalin tuotanto voidaan tehdä paikkariippumattomasti. Tämä vähentää selkeästi tarvetta matkustamiselle ja tukee kestävän kehityksen periaatteita. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hanke kehittää välittömästi aihealueeltaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta merkittävää aineetonta koulutuspalvelua. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 7 |
| Koulutusmateriaalit tuotetaan verkko-opiskeluun sopivina moduuleina, jolloin opiskelijan eikä opettajan tarvitse osallistua fyysisesti opetukseen. Tämä vähentää selkeästi tarvetta matkustamiselle, (joka tyypillisesti on henkilöliikennettä) ja tukee kestävän kehityksen periaatteita. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 0 |
| Hankkeen tuloksena syntyvä sosiaalinen innovaatio, eli toimintamalli hankkeen osaamisen siirtämiseksi koulutusmateriaaliksi edistää hyvinvointia. Kun hankkeiden tuloksia saadaan siirrettyä avoimeksi koulutusmateriaaliksi edistää se tiedon saatavuutta parantamalla koulutuksen saavutettavuutta ja laajentamalla koulutustarjontaa. Osaamisen kasvattaminen parantaa ihmisten työllistymismahdollisuuksia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 6 |
| Hankkeessa luotava sosiaalinen innovaatio hankkeiden tulosten siirtämiseksi jatkuvaa oppimista tukevaksi koulutusmateriaaliksi mahdollistaa parantuneet opiskelumahdollisuudet ja laajemman ja laadukkaamman koulutustarjonnan. Tuotettava koulutusmateriaali on hyödynnettävissä paikasta riippumattomasti, joten tämän voidaan nähdä selkeästi lisäävän alueellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Hankkeessa tuotettava koulutusmateriaali nostaa esiin digitaalisuuden sovellusalueita eri toimialoilla. Tämä lisää tietoisuutta siitä, että hankkeen sovelluskohteissa tarvitaan monenlaista osaamista. Lisääntyneen tietoisuuden toivotaan auttavan naisten työllistymistä nykyään hyvin miehisillä aloilla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeessa ei suosita ketään, vaan se on tasa-arvoinen kaikille mm. kulttuurista, uskonnosta ja elämänkatsomuksesta riippumatta. Kaikille tarjotaan yhtäläinen mahdollisuus opiskella avoimen koulutusmateriaalin avulla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Tki-hankkeissa syntyy paljon osaamista ja tietotaitoa, joka liittyy tyypillisesti kyseisen hankkeen sovelluskohteisiin. Tällainen sovellusalaan liittyvä osaaminen kertyy usein vain hankehenkilökunnalle. Tuloksista kyllä tiedotetaan yleisellä tasolla, mutta paljon hiljaista tietoa jää siirtymättä tai tieto on pirstaloitunut erilaisiin raportteihin, julkaisuihin ja uutisiin. Tiedotusmateriaalia ei myöskään synny kaikista hankkeista yhtä paljon tai samanlaisista hankkeen tapahtumista. Lisäksi tki-organisaatioiden koulutusta toteuttava henkilökunta saattaa olla erillään tki-hankkeita toteuttavasta henkilökunnasta. Muun muassa näiden syiden takia hankkeissa syntyneen osaamisen siirtäminen hyödynnettäväksi koulutusta järjestettäessä ole helppoa.
HANKO -hankkeessa haettiin ratkaisuja edellä esitettyyn haasteeseen. Hankkeen keskeisin tavoite oli kehittää toimintamalli tki-hankkeiden tulosten siirtämiseksi koulutusmateriaaliksi. Toimintamallin avulla pyritään varmistamaan, että toteuttajatahon tki-hankkeissa syntyy myös jatkossa systemaattisesti sellaista materiaalia, jota voidaan hyödyntää toteuttajan järjestämän IoT-alan maisterikoulutuksen laadun kohottamiseen sekä kehitettäessä IoT-alan avointa koulutusmateriaalitarjontaa.
Luotu toimintamalli helpottaa tki-hankkeiden materiaalin tuottamista systematisoimalla materiaalituotantoa, tarjoamalla käytäntöjä, joilla varmistetaan, että materiaalia tuotetaan sopivista/tarpeellisista kohdista hankkeen aikana, ja tarjoamalla suuntaviivoja ja ohjeita, jotka auttavat tki-hankehenkilöstöä materiaalin tuottamisessa. Toimintamallin perusajatuksena on, että projektiryhmien on joka tapauksessa jatkuvasti tuotettava tuloksistaan materiaalia rahoittajille, hankkeissa mukana oleville yrityksille ja suurelle yleisölle ja toimintamalli auttaa tuottamaan tätä tki-hankkeisiin liittyvää materiaalia siten, että se on uudelleenkäytettävissä erityisesti opetusmateriaalin kehittämisessä.
Tki-hankkeen tuloksiin liittyvän materiaalituotannon toimintamallia kehitettiin käynnissä olevien ja päättyneiden hankkeiden kanssa yhteistyössä. Päättyneiden hankkeiden osalta tarkasteltiin mitä kaikkea materiaalia kyseisten hankkeiden yhteydessä on syntynyt, ja miten se on hyödynnettävissä koulutus- ja tiedotusmateriaalin tuottamisessa. Samoin tarkasteltiin mitä materiaalia on jäänyt puuttumaan. Käynnissä olevien hankkeiden osalta kartoitettiin vastaavasti mitä materiaalia luonnollisesti tki-hankkeissa syntyy ja toisaalta mistä kaikesta olisi hyödyllistä materiaalia tuottaa. Tärkeänä hankkeen toimintana testattiin käynnissä olevien tki-hankkeiden kanssa erilaisia materiaalin tuotantotapoja moninaisiin hankkeiden tarpeisiin liittyen ja kerättiin näin kokemuksia mm. tuotantotapojen resursseista, haasteista yms. Nämä kokemukset muodostavat tärkeän osan toimintamallia, eli ohjeistuksen tki-hankkeiden tueksi erilaisiin materiaalituotannon tilanteisiin.
Toimintamallia lisäksi tässä hankkeessa muodostettiin toteuttajan käynnissä olevissa ja aiemmin toteutetuissa IoT-alan hankkeissa syntyvää/syntynyttä osaamista ja kokemuksia materiaaliksi, jota voidaan käyttää sekä tietotekniikan maisterikoulutuksen yhteydessä, että avoimessa IoT-alan koulutuksessa.
Hankkeissa kertyy paljon IoT:n ja sovellusalan yhdistävää osaamista ja viimeisintä tutkimustietoa, jota koulutuksen yhteyteen siirtämällä IoT-alan koulutuksen laatu paranee. Hankkeiden sovelluskohteita on mahdollista hyödyntää koulutuksen yhteydessä esimerkiksi tuomalla niitä esimerkinomaisesti esiin sopivissa kohdissa tai rakentamalla niitä noudattelevia laboratoriotehtäviä, jotka kytkevät koulutuksen sisältöjä todellisiin reaalimaailman ongelmiin. Hankkeiden yhteydessä tehtäviä sovellustapauksia voidaan toistaa myös projektiopinnoissa opiskelijaprojektien aihioina. Todellisten työelämän ongelmien ja niihin kehitettyjen ratkaisujen hyödyntäminen koulutuksessa loiventaa koulutuksen ja työelämän välistä siirtymää.
Avointa materiaalia voivat hyödyntää niin IoT-ratkaisujen hyödyntämistä tavoittelevat yritykset, IoT-ratkaisuja tarjoavat yritykset ja ohjelmistotalot, kuin myös yritysten työntekijät ja työttömät, jotka voivat parantaa omaa osaamistaan ja tätä kautta omaa työmarkkinakelpoisuuttaan. IoT:ta sovelletaan usein aloille (esim. ympäristöala, terveydenhuolto, rakennusala, älykäs kaupunki), joiden toimijoilla ei ole välttämättä tietämystä IoT-teknologioista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista tai rajoituksista. Tästä syystä näille aloille on hankkeessa pyritty tuottamaan materiaalia, joka lisäisi heidän ymmärrystään IoT:n soveltamisesta ja sen mahdollisuuksista juuri kyseiselle alalle. Toisaalta IoT-alan asiantuntijoilla saattaa olla puutteellinen tietämys niiltä sovellusaloilta, joissa IoT:ta voitaisiin hyödyntää. Se, että eri sovellusalojen yritykset ymmärtävät IoT-ratkaisujen mahdollisuudet ja rajoitukset, ja toisaalta IoT-ratkaisujen tarjoajat näkevät sovellusalojen tarpeet, parantaa sekä tehostaa tulevaisuudessa molempien tahojen toimintaa ja lisää tätä kautta kilpailukykyä.
Tuotetut koulutusmateriaalit sisältävät käytännön kokemuksia, teknisiä kuvauksia, videomateriaalia sekä kuvia T&K-hankkeista ja niissä käytetyistä menetelmistä sekä teknologisista ratkaisuista eri sovellusalueilla. Materiaali sisältää myös perusteet IoT-ratkaisujen ymmärtämiseksi. Materiaalia tuotetaan toimintamallin mukaisesti myös jatkossa jokaisen projektin myötä. Näin koulutusmateriaali laajene jatkuvasti uusille sovellusaloille ja syventyy jo olemassa olevien sovellusalueiden osalta.
Tiivistetysti voidaan siis sanoa, että HANKO-hankkeen tuloksena syntyi sekä tietotekniikan koulutukseen, että avoimeksi IoT-alan tiedotusmateriaaliksi soveltuvaa materiaalia sekä toimintamalli, joka varmistaa, että tki-hankkeista syntyy vastaavaa materiaalia myös jatkossa systemaattisella tavalla