Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22271

Hankkeen nimi: Kasvetaan yhdessä - Yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen organisaatioresilienssiä ja muutoskyvykkyyttä kehittämällä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: 09 – 8868 7300

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.laurea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lipasti Eija

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.lipasti(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0468567631

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa pk-yritysten (kokoluokka n 10 henkilöä tai sitä enemmän) korona-pandemian aiheuttamasta shokista toipumista, resilienssiä, muutoskyvykkyyttä ja aktiivista jatkuvaa kehittämistä, ja näin turvata tuottavuutta, työhyvinvointia ja suomalaisia työpaikkoja.

· Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on resilienssin, muutoskyvykkyyden ja yhteiskehittämisen toimintatapojen ja työkalujen kehittäminen ja testaaminen mukaan lähtevissä pk-yrityksissä. Hankkeessa edistetään sekä yrityksen sisäistä että muiden organisaatioiden kanssa tapahtuvaa verkottumista ja yhteistyötä. Pyrkimyksenä on purkaa siiloja ja yhteistyön esteitä ja päästä resurssien ja osaamisen ristiinkäyttöä hyödyntävään yhteistoimintaan yritysten sisällä ja yritysten kesken.

· Hankkeen toisena tavoitteena on, resilienssin, muutoskyvykkyyden ja yhteiskehittämisen toimintatapojen ja työkalujen esittely avoimesti laajalle yleisölle.

Hankkeessa tuotetaan ja testataan, 20 valmennuksiin mukaan lähtevien pk-yritysten kanssa, pk-yrityksille soveltuvia työkaluja ja toimintamalleja, joilla edistetään hankkeen tavoitteita. Hankkeessa tuotetaan avoimesti jatkuvasti saatavilla olevaa digitaalista materiaalia ja järjestetään avoimia webinaareja, joissa opastetaan resilientin ja yhteiskehittämiseen kannustavan organisaatiokulttuurin kehittämiseen ja kehitystyössä hyödyttävien työkalujen käyttöön.

Hankkeen tuloksena mukaan lähtevien yritysten selviytyminen koronakriisistä nopeutuu, yritysten resilienssi- ja yhteiskehittämiskyky ja verkosto-osaaminen kasvavat, PK-yritykset saavat resilienssin, yhteiskehittämisen ja verkostotyöskentelyn kehittämiseen työkaluja ja muuta materiaalia. Hankkeen aikana ja sen jälkeen kaikki hankkeessa julkiseksi tarkoitettu materiaali on saavilla avoimessa sähköisessä kanavassa/ympäristössä.

Pitkällä aikavälillä hankkeen tuloksena on yrityksiä, jotka ovat nykyistä valmiimpia kohtaamaan äkillisiä muutoksia toimintaympäristössä ja joissa työhyvinvointi on nykyistä parempi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työpajoihin ja webinaareihin osallistujat, joita ovat Uudellamaalla toimivia Mikro ja pk-yrittäjiä ja näiden yritysten henkilökunta. Kohteena yritykset, jotka ovat kohdanneet pandemian vuoksi haasteita toiminnan jatkumisessa, toiminnan uudelleen suuntaamisessa, kasvun hallinnassa ja/tai yritystoiminnan skaalaamisessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut pk-yritykset, yrittäjäjärjestöt, yrityskehitysyhtiöt, korkeakoulut, tutkimuslaitokset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 213 881

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 213 881

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 267 351

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 267 351

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon, Helsingin, Raaseporin

Kunnat: Kirkkonummi, Tuusula, Pornainen, Lohja, Vantaa, Porvoo, Karkkila, Nurmijärvi, Espoo, Hanko, Inkoo, Pukkila, Hyvinkää, Sipoo, Myrskylä, Järvenpää, Askola, Vihti, Kerava, Siuntio, Helsinki, Raasepori, Kauniainen, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 100

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 99

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa otetaan huomioon erot naisten ja miesten välillä eri elämänalueilla, koulutuksessa ja työelämässä. Kansainvälisiin työmarkkinoihin verrattuna suomalaiset työmarkkinat jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin. Sukupuolijakauma on nähtävissä myös eri toimialoilla ja yrityksissä (sukupuoli vs. toimialat, miesten alat vs. naisten alat). Rekrytoitaessa osallistujia hankkeeseen pyritään varmistamaan, että mukana on sekä miehiä että naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimintaan osallistetaan monenlaisia kohderyhmiä (sukupuoli, ikä, asiantuntemus, erilaiset osaamisalat). Hankkeen toteuttamisvaiheessa kehittämistoimenpiteisiin ja tapahtumiin pyritään saamaan mukaan mahdollisimman tasaisesta sekä naisia että miehiä. Hankkeen toteutusvaiheen aikana seurataan ja mitataan naisten ja miesten osallistumista hankkeen kehittämistoimenpiteisiin. Lisäksi huomioidaan, että hankkeen toimenpiteet eivät syrji kumpaakaan sukupuolta. Hankkeen tilaisuuksissa ja tiedotusmateriaalissa pyritään käyttämään esimerkkejä, joissa vältetään sukupuolistereotypioita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 6
Ekologisuus on keskeinen periaate hankkeen toimijoiden toiminnassa ja siten tärkeä elementti myös hankkeen toiminnassa, jossa tavoitteena on ratkaista yritysten ongelmia. Kaikessa toiminnassa ja tapahtumissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita ja mahdollisuuksien mukaan kohtaisesti myös keskitytään ekologisesti uudenlaisiin ratkaisuihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 6
Hankkeen kehittämistoiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen webinaareissa ja muissa tilaisuuksissa. Suurin osa hankkeen viestinnästä ja materiaalintuotannosta hyödyntää digitaalisia alustoja. Samalla hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. Webinaarit ja digitaalinen materiaali helpottavat tiedon siirtymistä ja vähentävät liikenteellistä tarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei nähtävää vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 6
Hankkeen toteuttajatahot ovat kiinnittäneet huomiota mm. veden ja energian sekä paperin käyttämiseen ekologisesti. Ympäristönäkökulma on osa kaikkia hankkeen tilaisuuksia. Hankkeessa kannustetaan kytkemään yritystoimintaan ekologista ajattelua esim. turha/liiallinen veden, sähkön ja paperin käyttö.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeesa ei ole nähtävissä suoraa kytkentää Natura 2000 –ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Osana yrityksen uudistumiskyvyn ja resilinessin kehittämistä voi liittyä mm. yrityksen materiaalivirtojen tuntemus kuten hankinnat, niiden logistisuus sekä oikea-aikaisuus, materiaalien tehokas hyödyntäminen sekä eettinen jätteiden Jälkihoito ja vaihtoehtojen punnitseminen (kierrätys, uusiokäyttö, hävittäminen).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 6
Pyrkimys uusiutuvien energialähteiden käyttöön niiden saatavuuden puitteissa on osa resilienssikykyä. Sähköisten alustojen kautta toteutuvan kehittämistyön sekä viestinnän suosiminen ja esim. webinaareina toteutettavien työpajojen toteuttaminen vähentää liikkumista ja siten fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 9
Hankkeen tavoitteena on kehittää yritysten muutoskyvykkyyttä ja yhteiskehittämisosaamista, joten hanke tukee vahvasti Uudenmaan strategiaa tältä osin. Hankkeessa nimenomaan pyritään kehittään alueen kannalta kestäviä, resilienttejä malleja. Hanke auttaa yrityksiä kehittämään toimintatapoja, joiden avulla ne voivat nopeuttaa poikkeustilanteesta selviytymistä, parantaa organisaation muutosvalmiutta ja vahvistaa jatkuvaa kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeen tavoitteena on muutoskyvykkyyden ja yhteiskehittämisen toimintatapojen ja työkalujen esittely ja levittäminen webinaarien ja jatkuvasti saatavilla olevan digitaalisen sisällön avulla. Hanke hyödyntääkin sähköisten alustojen kautta toteutettavaa koulutus- ja kehittämistyötä, joka osaltaan tukee sitä, että näin toiminta voidaan jatkossa skaalauttaa muille toimialoille valtakunnallisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Yritysten reslienssikyvyn kehittäminen, toimintojen arviointi sekä kehittäminen osaamisen suhteen vähentävät liikkumista ja logistisia toimintoja. Webinaarit ja digitaalinen materiaali helpottavat tiedon siirtymistä ja vähentävät liikenteellistä tarvetta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on yritysten osaamisen kehittäminen ja sitä kautta hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin parantaminen. Hyvinvoiva yritys kehittää ja innovoi enemmän ja pystyy luomaan uusia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Tukemalla ja kannustamalla yritysten työntekijöiden kasvua ja kehittymistä hankkeessa tuetaan ylipäätään elinkeinorakenteen vahvistumista ja resilinessiä-
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin ja tiedostomalla hankkeen toteutuksessa työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 3
Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004).
Kulttuuriympäristö 2 2
Hankkeessa huomioidaan kulttuuriympäristö eli maisema, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta etenkin jos kehittämistoimenpiteisiin osallistuvien yrittäjien liiketoiminta kohdistuu mainittuihin kulttuurisiin tekijöihin tai yritys sijaitsee kulttuurisesti arvokkaalla alueella.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hanke edistää ympäristökuormituksen vähentämistä prosessien kehittämisen ja sujuvoittamisen sekä paremman verkostoitumisen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa pk-yritysten (kokoluokka n 10 henkilöä tai sitä enemmän) korona-pandemian aiheuttamasta shokista toipumista, resilienssiä, muutoskyvykkyyttä ja aktiivista jatkuvaa kehittämistä, ja näin turvata tuottavuutta, työhyvinvointia ja suomalaisia työpaikkoja lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä.

Pk-yritykset ovat kansantaloudellisesti merkittävä työllistäjä ja taloudellisen aktiivisuuden moottori. Stat.fi mukaan kaikki pk-yritykset eli alle 250 henkilöä työllistävät yritykset – tuottavat lähes 60 prosenttia yritysten liikevaihdosta ja toisaalta myös työllistävät 66 prosenttia yritysten henkilöstöstä.

Koronan leviämisen ehkäisemiseksi asetettujen rajoitustoimien seurauksena monet yritykset olivat uudessa tilanteessa, jossa niiden toiminta ja taloudellinen tilanne oli uhattuna. Jotkut yritykset selvisivät välittömästä koronatilanteen aiheuttamasta iskusta muuntamalla toimintaansa uudelleen tai uudelle alueelle. Joillekin yrityksille koronatilanne aiheutti valtavaa työmäärän kasvua. Jotkut yritykset supistivat tai jopa keskeyttivät toimintansa rajoitustoimien pakottamina. Kaikissa edellä kuvatuissa tilanteissa tarvittiin resilienssiä ja kyvykkyyttä luoda uutta myllerryksessä olevan yhteiskunnan keskellä.

Hankkeen konkreettiset tulokset

1. Yhteinen kehittäminen vahvisti ja nopeutti koronakriisistä toipumiseen

Kasvetaan yhdessä -hanke on suoraan edistänyt 21 uusmaalaisen pk-yrityksen koronan aiheuttamasta shokista selviytymistä valmentamalla yrityksiä muutoskyvykkäiksi ja resilienteiksi. Yhteensä 289 henkilöä on osallistunut hankkeen tilaisuuksiin ja xx heistä täytti seurantalomakkeet. Hankkeen tilaisuuksiin osallistuneet henkilöt edustivat yhteensä 99 yritystä tai muuta organisaatiota.

2. Yritysten yhteiskehittämiskyky lisääntyi

Ratkaisuna oli vahvistaa henkilöstön osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä auttamalla yrityksiä ottamaan koko henkilöstö kehittämis- ja muutostyöhön.

3. Yritysten resilienssi ja ymmärrys resilienssistä kehittyi

Yhteiskehittämistilanteissa yritysten henkilöstö havaitsi konkreettisesti yhteisen jakamisen, toisten arvostuksen ja päätöksenteon hajauttamisen voiman. Yrityksissä huomattiin myös ennakoinnin ja jatkuvuuden suunnittelun merkitys tulevalle kehitykselle. Nämä tekijät yhdessä tuottavat resilienssiä yrityksessä.

4. Yritykset saivat käyttöönsä yhteiskehittämiseen sopivia työkaluja ja menetelmiä

Valmennettavat yritykset kokivat konkreettisesti yhteiskehittämismenetelmien ja niitä tukevien työkalujen toimivuuden. He myös jakoivat kokemuksiaan hankkeen tuottamissa webinaareissa .

5. Hankkeessa tuotettua materiaalia on saatavilla hankkeen nettisivustolla

Hankkeen nettisivustolla on saatavilla 14 hankkeen järjestämän webinaarin tallennetta sekä 4 erilaisiin tilanteisiin sopivaa yhteiskehittämisen työkalua. Hankkeessa tuotettu materiaali on saatavilla 3 vuotta.