Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22274

Hankkeen nimi: SMART WORK

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 03 245 2111

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Perttu Heino

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: perttu.heino(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504012168

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää ja parantaa osallistuvien mikro- ja PK-yritysten tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia sekä näiden vaikutuksena paranevaa kannattavuutta.
Puutteellisen työhyvinvoinnin syitä ja seurauksia voidaan nähdä tuki- ja liikuntaelinoireissa, stressihäiriöinä, unihäiriöinä ja edelleen sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyyseläkkeissä.

Työhyvinvoinnin puutteet henkilö- ja työyhteisötasolla voivat johtua monista erilaisista seikoista. Samassa työyhteisössä työhyvinvointi vaihtelee työntekijöittäin, ikäryhmittäin, työtehtävittäin sekä sukupuolen mukaan. Työhyvinvoinnin tilalla on myös suora yhteys työn tuottavuuteen ja sen seurauksena yrityksen kannattavuuteen ja kilpailukykyyn.
Kehittäminen hankkeessa painottuu yrityskohtaiseen kehittämiseen, missä on myös työntekijäkohtaisia toimenpiteitä. Yrityskohtaisesti tarkasteltavina kehittämiskohteina ovat työprosessit, palveluprosessit, johtaminen, osaaminen sekä työyhteisön ja tiimien toiminnan kehittäminen.

Yrityskohtaisten kehittämiskohteiden löytämiseksi järjestetään henkilöstön kehittämistyöpaja. Työpajassa kartoitetaan työssä hyviksi koetut asiat, kehittämistä vaativat asiat ja niihin liittyvät kehittämisideat. Työpajojen tarkoituksena on luoda yritykseen toimintamalli työn kehittämiseen, missä työntekijät ja yrityksen johto ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja tiedot kehittämistarpeista tulevat jatkossa yritysjohdon tietoon nopeasti. Työn kehittämisessä on tarkoitus olla mukana koko henkilöstö.

Tätä toimintamallia kehitetään tekemisen kautta toteuttamalla työpajat ja viemällä käytäntöön niissä yhteisesti todetut kehittämisideat. Kehittämistoimenpiteiden avulla yritysten henkilöstön työhyvinvointi paranee, kasvu mahdollistuu ja työllistämismahdollisuudet parantuvat. Välillisenä tavoitteena ja tuloksena on työpaikkojen säilyttäminen ja työurien pidentäminen sekä kestävä työelämä. Työntekijöiden parempi osallisuus oman työnsä ja yrityksen toiminnan kehittämisessä parantaa jo sinänsä työhyvinvointia, kun on mahdollisuus vaikuttaa ja on parempi tieto tulevista kehittämistoimenpiteistä.

Hankkeessa toimivat asiantuntijat ovat yritysten tukena kehittämisen eri vaiheissa. Kehittämistyössä otetaan yrityskohtaisten kehittämistavoitteiden lisäksi myös toimialan yleiset haasteet sekä alueen kehittämistavoitteet.
Johtamisen ja työprosessien kehittämisen teemoihin järjestetään kaikille mukana oleville yrityksille avoimia valmennustilaisuuksia, joissa on mahdollisuus myös vertaisoppimiseen.

Hankkeessa huomioidaan ne horisontaaliset periaatteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisia hankkeen kannalta (mm. sukupuolivaikutukset, hyvinvoinnin kehittyminen, kestävä kehitys).
Hanketta on valmisteltu ottaen huomioon kokemukset aiemmin rahoitetuista hankkeista. Suunnittelussa on otettu huomioon myös käytettävissä oleva tutkimustieto eri toimialojen työhyvinvointiin vaikuttavista keskeisistä tekijöistä. Työhyvinvointi on yksi keskeisimmistä menestystekijöistä osana tuottavuuden varmistamista. Meneillään olevaan muutokseen liittyviä työhyvinvoinnin näkökulmia ovat yhteinen muutoksen ja informaation hallinta sekä työtehtävien mitoitus ja työpaikan sosiaaliset suhteet. Johtamistoiminnassa korostuvat niin esimiesten kuin alaistenkin vuorovaikutustaidot.

Digitalisaation kehittymisen myötä yrityksille on tarjolla uusia sovelluksia oman toimintansa tuottavuuden kehittämiseen. Näiden käyttöönotto ja täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää uutta osaamista ja yritysten henkilöstön valmentautumista.

Erilaisilla aineettoman arvonluonnin tekijöihin, kuten brändin hallintaan, aineettomiin oikeuksiin, muotoiluun sekä palvelumuotoiluun panostamalla, voidaan luoda asiakkaille korkeampaa arvoa ja samalla muodostaa vaikeasti jäljitettävissä olevia kilpailuetuja.

Hankkeen toimenpiteet tukevat Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020 strategisia painopistealueita eli Innovointi ja tuottavuus, työhyvinvointi ja terveys, luottamus ja yhteistyö sekä osaava työvoima tavoitteiden toteutumista. Työsuojelurahaston vuonna 2008 tekemän Tuottavuuden kehittäminen Suomessa - Haasteet ja tutkimustarpeet – tutkimuksen mukaan yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa pidetään tuottavuuden kehittämisen keinoina muun muassa prosessien tehostamista, toimintatapojen, organisoinnin ja johtamisen kehittämistä tai innovaatioita tuotteissa, palveluissa ja prosesseissa. Yleisesti tuottavuuden kasvun ratkaisuna ei voida pitää yhä suurempiin tehoihin pyrkimistä olemassa olevien toimintatapojen ja teknologioiden puitteissa, vaan pitkällä juoksulla tuottavuuden kasvu aikaansaadaan nimenomaan teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden avulla uudistamalla prosesseja, palveluita ja tuotteita sekä hyödyntämällä uudenlaisia panoksia.

Jotta työmarkkinat, työhyvinvointi ja työn tuottavuus voisivat kehittyä myönteiseen suuntaan, tulisi katsauksen mukaan työelämän turbulenssia hallita niin yhteiskunnan, työpaikan kuin yksilönkin tasolla. Esimerkiksi yhteiskunnan tasolla tämä tarkoittaa valmiussuunnitelmien laatimista suurten alueellisten rakennemuutosten varalle, yritystasolla toimintatavan ja palvelukonseptin uudistamista sekä esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien tehokasta hyödyntämistä ja yksilötasolla oman ammattitaidon päivittämistä ja monipuolistamista (Tuottavuuden pyöreä
pöytä 2008).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhminä ovat erityisesti puhtaanapitoalan, kiinteistöhuollon ja -hallinnoinnin sekä apteekkialan mikro- ja PK-yritykset ja niiden henkilöstö sekä yrittäjät. Pääasiallinen kohdealue on Pirkanmaan maakunta mutta myös Keski-Suomesta voi osallistua yrityksiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat yritysten ja organisaatioiden asiakkaita, jotka hyötyvät
varsinaisen kohderyhmän toiminnan kehittyessä parempina palveluina, tuotteina ja yhteistyönä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 367 448

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 362 961

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 459 310

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 453 701

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Tampereen

Kunnat: Nokia, Vesilahti, Orivesi, Lempäälä, Tampere, Pirkkala, Jyväskylä, Kangasala, Hämeenkyrö, Petäjävesi, Hankasalmi, Uurainen, Laukaa, Toivakka, Ylöjärvi, Muurame, Pälkäne

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysia on tehty sukupuolinäkökulmasta. Hankkeen kohderyhmänä olevien pk-yritysten ja niiden henkilöstöä koskevaa tietoa on analysoitu valmisteluvaiheessa yleisesti toimialatasolla. Kiinnostuneita yrityksiä on mm. puhtaanapitoalalta, kiinteistöjen isännöinnin toimialalta. Hankkeessa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa siten, että sukupuolinäkökulma on otettu huomioon niin hankkeen valmistelussa, tavoitteenasettelussa kuin myös sen toteutuksen eri vaiheissa. Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty tutkimuksia, selvityksiä ja aiemmin hyväksyttyjen hankkeiden tuloksia erityisesti liittyen yritysten kehittämistarpeiden kartoittamiseen Hankkeeseen on suunniteltu osallistuvan sekä naisvaltaisia aloja että miesvaltaisia aloja. Tavoitteena on että mukana on yrityksiä, joissa on suorittavan työn tekijöitä ja / tai toimistotyöntekijöitä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa valtavirtaistamalla se kaikkiin hankkeen toimenpiteisiin. Työhyvinvointia voidaan edesauttaa tarkastelemalla millaisia eroja naisilla ja miehillä on työhyvinvoinnin ja sen osa-alueiden (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi) osalta; esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin, liikunta- ja ravintotottumuksiin on löydettävissä tutkittuja ja selkeitä eroja sukupuolten välillä. Hankkeessa tarkastellaan: • Millaisia eroja naisten ja miesten välillä voidaan löytää käsillä olevassa hyvinvoinnin osa-alueessa? • Millaiset asiat naiset kokevat merkitykselliseksi työhyvinvoinnin edistämisessä, millaiset miehet? • Kohdistuvatko erilaiset kehittämistoimet eri tavalla miehiin ja naisiin?
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on integroitu hankkeen toimenpiteisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä, tuotantoprosesseissa, päästöissä ja jätehuollossa painotetaan mahdollisuuksien mukaan ekologisuutta sekä taloudellisuutta. Tuottavuuden kehittäminen yrityksissä digitaalisuutta lisäämällä antaa mahdollisuuden tehdä kerralla oikein. Digitaaliset mallit eivät kuluta materiaaleja. Digitalisaation avulla tuotantoprosesseja voidaan säätää tarkasti, jolloin saadaan energiasäästöjä tuotettua kappaletta tai palvelua kohden.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin ilmastonmuutoksen riskien vähentämistä niillä toimialoilla, joilla on vaikutusta luontoon.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin pinta- ja pohjavesien sekä maaperän suojelua niillä toimialoilla, joilla on vaikutusta luontoon.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin materiaalien taloudellista käyttöä ja vähäistä jätteiden tuottamista
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin uusiutuvien energialähteiden käyttöä, joilla on vaikutusta energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välittömästi yritysten ja aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä tuottavampaan suuntaan.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välittömästi ja välillisesti koulutuksellisin keinoin liikkumisen ja logistiikan kehittämistä. Erityisesti pyritään vähentämään tarpeetonta liikkumista yritysten tuotannon ja palveluiden kehittämisessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välittömästi koulutuksellisin, konsultatiivisin ja tekemällä oppimisen keinoin työhyvinvoinnin kehittämistä henkilökohtaisella ja organisaatiotasolla
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on valtavirtaistettu kaikkiin hankkeen toimenpiteisiin
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin kulttuuriympäristön säilyttämistä Otetaan huomioon, jos liittyy yrityksen toimintaan.
Ympäristöosaaminen 2 3
Otetaan huomioon, jos liittyy yrityksen toimintaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Smart Work –hanke oli kolmivuotinen (2020-2023). Hankkeen tavoitteena oli osallistuneiden pk-yritysten työhyvinvoinnin parantaminen sekä työn kehittäminen ja sitä kautta lisätä tuottavuutta ja kannattavuutta. Tavoitteena oli myös osallistaa yrityksen koko henkilöstö kehittämistyöhön. Osallistuneet yritykset olivat puhtaanapito-, kiinteistönhuolto- ja isännöinti-, sekä apteekkialoilta. Yrityksiä hankkeeseen osallistui 16 Pirkanmaan sekä Keski-Suomen alueilta. Koko hankkeessa oli mukana yhteensä yli 300 henkilöä yritysten kaikista henkilöstöryhmistä.
Yritysten lähtötilanne kartoitettiin hankkeen alussa avainhenkilöiden alkuhaastattelulla. Lisäksi henkilöstön hyvinvoinnin tilaa seurattiin yrityskohtaisella Yksilötutka-kyselyllä hankkeen alussa ja lopussa. Hankkeessa yrityksille järjestettiin kehittämistyöpajoja, koulutus- ja valmennustilaisuuksia. Osa tilaisuuksista oli yrityskohtaisia ja osa kaikille yhteisiä. Tilaisuuksia järjestettiin joustavasti sekä etä- että lähitoteutuksena pandemiarajoitusten vuoksi. Joustavuutta tarvittiin myös aikataulujen ja osallistumisten järjestelyssä, jotta kaikilla työntekijöillä olisi ollut mahdollisuus osallistua hankkeen työpajoihin.
Kehittämistyöpajojen perusteella valittiin yrityskohtaiset kehittämiskohteet sekä ideoitiin kehittämistoimenpiteitä., jotka kirjattiin yrityksen kehittämissuunnitelmaan. Näitä edistettiin ja seurattiin kehittämispalavereissa, joissa hankkeen asiantuntijat fasilitoivat yritysten kehittämisprosessia. Tarvittaessa hanke järjesti myös kohdennetumpaa koulutusta hyödyntäen sekä hanketiimin osaamista että vierailevia asiantuntijoita.
Yksilöllistä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia edistettiin ja tuettiin yritysten henkilöstölle suunnatuilla henkilökohtaisilla Firstbeat-analyysillä ja palautekeskusteluilla. Lisäksi hankkeen osallistujilla oli mahdollisuus liittyä ryhmään, jolle järjestettiin puolen vuoden mittainen hyvinvointivalmennus. Ryhmiä oli hankkeen aikana kaksi.
Hanke onnistui tavoitteissaan, sillä yrityksiltä saadun palautteen perusteella erityisesti henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet paranivat. Tähän vaikutti selkeästi hankkeen järjestämät koko henkilöstön yhteiskehittämistyöpajat. Lisäksi yrityksissä koettiin, että työilmapiiri työyhteisössä parantui hankkeen myötä sekä viestintä ja viestintäkäytännöt paranivat. Näihin vaikuttivat positiivisesti henkilöstön kohtaamiset ja keskustelut sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen nostaminen kehittämiskohteeksi. Hanketiimin keräämässä palautteessa hanketiimiä kiitettiin ammattitaidosta sekä substanssin että työskentelytapojen suhteen: ”Oli kiva, että oli työpajat ja niissä tuli puhuttua asiat aikalailla avoimesti ja suoraan, silti rakentavasti. Harvoin tämmöisiä tilaisuuksia porukalla järjestyy.”