|
|
|
Hankekoodi: S22276
Hankkeen nimi: Uusia polkuja työhön ja elämään
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 30.9.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun seudun omaishoitajat ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1530918-2
Jakeluosoite: Isokatu 47, katutaso
Puhelinnumero: 040 5665865
Postinumero: 90100
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.osol.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kati Jauhiainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: ESR hankevastaava
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kati.jauhiainen(at)osol.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401284257
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tämän hankkeen tavoitteena on erityislapsiperheiden vanhempien työllistymisvalmiuksien parantaminen, heidän toiminta- ja työkykyä, voimavaroja ja työelämävalmiuksia tukemalla sekä omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista edistämällä.
Hankkeelle on asetettu kolme erillistä tavoitetta, jotka linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Hankkeen tavoitteena on: 1. Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien työkyvyn vahvistaminen ja työllistymisvalmiuksien parantaminen työhön valmennuksen kehittämisen sekä muiden työllistymistä tukevien toimenpiteiden avulla, 2. Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien voimavarojen sekä toiminta- ja työkyvyn vahvistuminen kehittämällä uudenlaisia ratkaisuja palveluihin (monikanavaisia palveluita ja palveluun ohjausta, järjestöjen ja julkisen sektorin palvelut), sekä kehittämällä eri toimijoiden välistä monialaista verkosto- ja yritysyhteistyötä ja 3.Työantajien tiedon lisääntyminen ja tuki erityislapsiperheiden vanhempien työllistämisestä. Kaikkien tavoitteiden toimenpiteitä kohdistetaan monialaiseen yhteistyöhön ja verkostomaisesti toteutettavien palveluiden ja uusien toimintamallien kehittämiseen kohderyhmän työmarkkinoille pääsyn edistämiseksi.
Hankkeessa kehitetään, pilotoidaan ja luodaan olemassa oleviin rakenteisiin sopiva erityislapsiperheiden vanhemmille kohdennettu työhön valmennus ja muita työllistymistä tukevia toimenpiteitä (yhteistyö TE-toimiston ja kuntien kanssa), lisätään erityislapsiperheiden vanhempien tietoisuutta ja erityislapsiperheiden ohjautumista heidän voimavaroja ja työllistymistä tukeviin järjestöjen ja julkisen sektorin palveluihin, sekä edistetään ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista yritysyhteistyön/työnantajayhteistyön avulla.
Hankkeen tuloksena työelämän ulkopuolella olevien erityislapsiperheiden vanhempien työelämävalmiudet, työllistymisvalmiudet, työkyky ja hyvinvointi vahvistuvat, erityislapsiperheiden ohjautuminen heitä tukevien palvelujen pariin vahvistuu ja koko perheen arjen sujuvuus lisääntyy, erityislapsiperheitä tukevat monialaiset palveluprosessit kehittyvät ja työnantajien tieto erityislapsiperheiden vanhempien työllistämiseen liittyvistä asioista lisääntyy. Tuloksena on työelämän ulkopuolella olevien erityislapsiperheiden vanhempien työllisyyden lisääntyminen ja ammattiosaamisen paraneminen yksilöllisiä palveluja tarjoamalla, koulutukseen ohjaamisen ja motivoinnin toimintamalleja tehostamalla sekä työhön valmennuksen malleja kehittämällä.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat työikäiset oululaiset, joilla on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat erityislapsiperheiden vanhemmat voivat olla työttömiä työnhakijoita, joilla on asiakkuus TE-toimistossa. Osa vanhemmista on pitkäaikaistyöttömiä, osa on hakenut töitä vasta jonkin aikaa. Kohderyhmään kuuluu myös erityislapsiperheiden vanhemmat, joilla on halu palata työelämään, mutta heillä ei ole asiakkuutta TE-toimistossa. Kohderyhmään kuuluvat myös pätkäsuhteissa olevat erityislapsiperheiden vanhemmat, joilla on TE-toimiston asiakkuus. Vanhemmat voivat olla omaishoidon tuen saajia tai vanhempia, joille ei ole myönnetty omaishoidon tukea.
Oulussa asuu noin 430 alle kahdeksantoistavuotiaan lapsen vanhempaa, jotka saavat virallista omaishoidon tukea. Arviolta vain noin 10% omaishoitotilanteista on tällaisen virallisen, lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Näin ollen Oulussa asuu noin 4300 erityislapsiperhettä.
Kelan omaishoitajakyselyn mukaan (alaikäisen lapsensa omaishoitajana toimivien vanhempien pääasiallinen toiminta) mukaan erityislapsiperheiden vanhemmista n.47% on kokoaikatöissä, n.16 % osa-aikatöissä, n.18 % työtön, lomautettu tai kotivanhempana, n.7% perhevapaalla (työsuhde voimassa) ja muu (esim. opiskelu) n.12 %. Tämä kysely on lähetetty vain omaishoidon tuen saajille, jotka saivat omaishoidon tukea vuonna 2012. Kysely on tehty vuonna 2014 ja sitä koskeva artikkeli julkaistu vuonna 2016. (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/163822/Laulu_573566_perheesta.pdf). Tätä kyselyä vasten arvioituna Oulun osalta hankkeen kohderyhmään kuuluvia omaishoitajia (työtön, lomautettu, kotivanhempana ja muu) olisi noin 1300 henkilöä. Tarkkaa määrää kohderyhmän koosta on kuitenkin hankalaa antaa ja edellä mainittu luku on tilastojen pohjalta tehty karkea arvio. Oulun seudun omaishoitajat ry:n aikaisempien hankkeiden havaintojen perusteella Oulussa on merkittävä määrä erityislapsen omaishoitajia, joilla on tarvetta omien voimavarojen, työelämävalmiuksien ja osallisuuden vahvistamiselle.
Lisäksi on tärkeää muistaa, että oman lapsen omaishoitajuus on koko elämän mittainen tehtävä. Omaishoitajuuden ei kuitenkaan automaattisesti tarvitse tarkoittaa kokonaan työelämästä väistymistä tai työttömyyttä, vaan sekä omaishoitajaa että työnantajaa tulee tukea. Elämän varrella tulee hetkiä, jolloin tilanteet muuttuvat, jolloin työelämäjoustoja tarvitaan välillä enemmän, välillä kevyemmin. Vaikka vuositasolla lukumääräisesti ei puhuttaisikaan suuresta määrästä tuettavia henkilöitä, näyttelee aika suurempaa indikaattoria. Omaishoitajuuden kestäessä vuosia, ilman tukea oleva omaishoitaja voi olla irti työelämästä vuosikausia. Tähän tulee puuttua ja tehdä kestäviä, pitkän aikavälin tuloksia, jolloin mm. substanssiosaaminen säilyy tasaisena ilman pitkiä poissaolopätkiä.
Erityisesti hankkeen piiriin tavoitellaan niitä pitkään kotona olleita vanhempia, joilla on suuri riski syrjäytyä tai syrjäytymistä on jo tapahtunut.
Toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat erityislapsiperheiden vanhempien työnantajat. Hankkeen tavoitteena on lisätä tulevien työnantajien tietoa erityislapsiperheiden vanhempien työllistämisestä.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat lapset ja heidän sisaruksensa. Vanhempien hyvinvoinnin, työelämävalmiuksien ja työllistymismahdollisuuksien vahvistaminen vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja näin ollen myös lapsiin.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myös erityislapsiperheitä kohtaavat ammattilaiset (TE-toimisto, Oulun kaupunki, järjestöt, yritykset ym.), joiden kanssa tehdään yhteistyötä työhön valmennuksen ja työllistymismahdollisuuksien, sekä palveluihin ohjautumisen kehittämisessä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 224 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 223 600
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 257 600
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 257 140
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Hanke toteutetaan pääasiassa toimistotyönä. Matkustus tapahtuu pääasiassa julkista liikennettä hyödyntämällä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| KHankkeessa käytetään mahdollisuuksien mukaan sähköisiä työmenetelmiä ja materiaaleja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeella on myönteinen vaikutus Oulun alueen elinkeinorakenteeseen. Hankkeella työllistetään oululaisia, pitkään kotona olleita työikäisiä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään uudenlainen toimintamalli pitkään kotona olleiden erityislasten vanhempien työllistämiseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Hankkeessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan digitaalisia työvälineitä ja käytänteitä (esim. pilotit ja ohjausryhmän kokoukset) | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa edistetään erityislapsiperheiden vanhempien työelämävalmiuksia ja hyvinvointia. Hankkeen tuloksena on erityislapsiperheiden lasten ja koko perheen arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin vahvistuminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 7 |
| Suurin osa lastensa omaishoitajista on äitejä, joten hanke liittyy sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen. Hankkeen piloteissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja pilottien sisällöt rakennetaan osallistujien tarpeista lähtien. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 4 |
| Hankkeella on yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sillä parannetaan heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
Hankkeen tavoitteena oli erityislapsiperheiden vanhempien työllistymisvalmiuksien parantaminen, heidän toiminta- ja työkykyä, voimavaroja ja työelämävalmiuksia tukemalla sekä omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista edistämällä. Kohderyhmänä olivat työelämän ulkopuolella olevat ja työttömät työikäiset oululaiset, joilla on erityistä tukea tarvitseva lapsi tai nuori. Vanhempien ei tarvinnut olla omaishoidon tuen saajia.
Hankkeelle asetettiin kolme erillistä tavoitetta, jotka linkittyivät tiiviisti toisiinsa:
1. Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien työkyvyn vahvistaminen ja työllistymisvalmiuksien parantaminen työhön valmennuksen kehittämisen sekä muiden työllistymistä tukevien toimenpiteiden avulla.
2. Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien voimavarojen sekä toiminta- ja työkyvyn vahvistuminen kehittämällä uudenlaisia ratkaisuja palveluihin sekä kehittämällä eri toimijoiden välistä monialaista verkosto- ja yritysyhteistyötä.
3. Työnantajien tiedon lisääntyminen ja tuki erityislapsiperheiden vanhempien työllistämisestä.
Hankkeen alkuvaiheessa tehtiin valtakunnallinen kysely erityislasten vanhemmille, johon vastasi yli tuhat vanhempaa. Vastauksia saatiin yli odotetun, ja niistä koottiin ja julkaistiin kaksi raporttia. Ensimmäinen raportti ”Mahdollisuus olla jotain muutakin kuin vanhempi – Vanhempien kokemuksia erityislapsen vanhemmuuden, arjen ja työelämän yhteensovittamisesta”, kertoo kyselyn tuloksista erityislasten vanhempien omien kokemusten kautta. Toisessa raportissa, ”Palkka on elintärkeä, vaikka se pieni onkin – Erityislasten vanhempien työssäkäynnin mahdollistavien palveluiden kustannusvaikutukset”, käsitellään erityislasten vanhempien ansiotyön ja omaishoitajan arjen yhteensovittamisen haasteisiin liittyviä talousvaikutuksia arvioimalla ja vertailemalla kustannusten muodostumista omaishoitajille ja yhteiskunnalle erilaisissa tilanteissa kustannusvaikuttavuuslaskelmien avulla.
Molempien raporttien avulla tuotiin esille erityislasten vanhempien tarve ja halu yhteensovittaa työ- ja perhe-elämä, sekä haasteet ja mahdollisuudet, joita siihen liittyy. Raporttien tarkoituksena oli nostaa nämä haasteet ja mahdollisuudet yleiseen keskusteluun yhteiskunnassa, työ- ja opiskelupaikoissa, sekä tueksi päätöksentekoon. Raporttien avulla tuotiin esille myös yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden epäkohtia kohderyhmän kohdalla. Raportit löytyvät yhdistyksen nettisivulta https://www.osol.fi/ammattilaisille/tyonantajille/.
Hankkeessa kehitettiin, pilotoitiin ja mallinnettiin erityislasten vanhemmille kohdennettu Mun Polku -työhönvalmennus. Sen tavoitteena on tukea työttöminä tai työelämän ulkopuolella olevia erityislasten vanhempia työllisyys- tai opiskeluvalmiuksissa sekä ohjata heitä löytämään oma polkunsa kohti työelämää. Valmennuksen avulla vahvistetaan osallistujien voimavaroja, osallisuutta, työelämävalmiuksia sekä työllistymistä. Ryhmä- ja yksilövalmennusta sekä vertaistukea yhdistävän valmennusmallin kehittämisessä hyödynnettiin Mahdollisuus olla jotain muutakin kuin vanhempi -raporttia.
Mun Polku -valmennusta pilotoitiin kolmella ryhmällä hankkeen aikana. Valmennuksiin osallistui yhteensä 29 vanhempaa. Valmennuspilottien kautta saadut tulokset osoittavat osallistujien kohdalla tapahtuneen selkeitä muutoksia valmennuksen aikana. Tuloksista on nähtävillä, että vanhempien oma toiminta- ja työkyky, osallisuus, mielen hyvinvointi ja suhde työelämään ovat vahvistuneet. Noin 60 % osallistujista on työllistynyt tai saanut opiskelupaikan valmennuksen avulla. Lähes kaikilla valmennukseen osallistuneista on hankkeen päättyessä selkeä polku, jota he seuraavat kohti työelämää. Pilotteihin osallistuneille hyödyn ja vaikutuksen voidaan katsoa olevan pitkävaikutteisia, sillä he pystyvät hyödyntämään valmennuksessa oppimiaan asioita myös myöhemmin elämässään.
Mun Polku -valmennus mallinnettiin ja tarjottiin vapaasti käytettäväksi Innokylän kautta, jotta eri tahot voivat tarjota valmennuksen avulla tukea erityislasten vanhemmille työllisyyden edistämiseen. Valmennusmallin levitystä ja käyttöönottoa pyrittiin edistämään järjestämällä infotilaisuus ammattilaisille, jotka voisivat hyödyntää mallia omassa työssään. Valmennusmalli löytyy yhdistyksen nettisivulta https://www.osol.fi/ammattilaisille/tyoikaisten-kanssa-tyoskenteleville/.
Hankkeessa edistettiin ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista lisäämällä työnantajien tietoisuutta erityisesti toteuttamalla kaksi samansisältöistä työnantajille, esihenkilöille ja rekrytoijille suunnattua koulutuswebinaaria. Niiden avulla lisättiin tietoa ja ymmärrystä omaishoito- ja perheystävällisyydestä työpaikalla. Webinaarin lisäksi organisaatioille tarjottiin työkalu omaishoito- ja perheystävällisten pelisääntöjen luomiseen omalla työpaikalla. Webinaaritallenne ja työkalu ovat kaikkien vapaasti saatavilla yhdistyksen nettisivuilla https://www.osol.fi/ammattilaisille/tyonantajille/.
Hankkeen toimintaan osallistui yhteensä 67 organisaatiota, joista kymmenen työllisti Mun Polku -valmennuspilottiin osallistuneita vanhempia, viisi toteutti yhteistyössä hankkeen kanssa valmennusta tai tapahtumia, 24 osallistui työnantajawebinaariin ja 36 eri organisaatiota osallistui Mun Polku -valmennusmallin infotilaisuuteen, joka järjestettiin mallin levittämisen edistämiseksi.
Hankkeen tuloksena työelämän ulkopuolella olevien erityislapsiperheiden vanhempien työelämävalmiudet, työllistymisvalmiudet, työkyky sekä hyvinvointi vahvistuivat ja osallisuus lisääntyi. Työnantajien tieto erityislapsiperheiden vanhempien työllistämiseen liittyvistä asioista lisääntyi. Tuloksena on työelämän ulkopuolella olevien erityislasten vanhempien työllisyyden lisääntyminen, erityislapsiperheiden köyhyyden vähentyminen sekä lapsiperheiden eriarvoisuuden vähentyminen.