|
|
|
Hankekoodi: S22277
Hankkeen nimi: Kivijalka - Ground work
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2020 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0174666-4
Jakeluosoite: Kilpisenkatu 1
Puhelinnumero: 050 311 8826
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: JYVÄSKYLÄ
WWW-osoite: https://www.jyvaskyla.fi/nuoriso
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Milla Lewandowski
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoissuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: milla.lewandowski(at)jyvaskyla.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 311 8826
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kivijalka-hankkeen kehittämisen kärjet ovat:
1. haastavassa tilanteessa olevien toisen asteen alkuvaiheessa olevien nuorten tuen kehittäminen perusopetuksen pajatoimintojen yhteyteen
2. toisen asteen opiskelijoiden tuen kehittäminen oppilaitoksen sisällä, lähellä koulutusaloja, sekä erityisesti, kun nuori palaa Gradialla opintoalalle valmennusjakson jälkeen
3. ratkaisujen löytäminen nuorten asumisen kysymyksiin Jyväskylässä.
Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka avulla voidaan tukea nuoria, joilla on pulmia nivelvaiheessa tai toisen asteen opinnoissa. Tavoitteena on parantaa nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia, luoda toimintatapa pajavalmennusjaksolta koulutusohjelmaan palaavien tukemiseen ja samalla tunnistaa tuen tarve myös muiden koulutusohjelman opiskelijoiden kohdalla riittävän varhain. Tavoitteena on myös nivelvaiheen tietojen parempi ja tasalaatuisempi siirtyminen. Hankkeessa pyritään myös luomaan nuorten turvatalon toimintamalli Jyväskylän alueelle sekä kehittämään organisaatioiden ja verkostojen välistä yhteistyötä nuorten parhaaksi.
Tavoitteisiin pyritään
1. Luomalla nivelvaiheen tuen malli toisen asteen aloitukseen haastavimmassa asemassa oleville nuorille ja kehittämällä Primus Wilma-sovelluksen lisäosa, jolla varmistetaan yhdenmukaista niveltiedon siirtymistä perusopetuksesta toiselle asteelle
2. kehittämällä toisen asteen opintojen tukea tuomalla kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen perustuva tuki koulutusohjelmien sisään, lähelle opiskelijoita, tavoitteena paremmasta hyvinvoinnista nousevat suuremmat voimavarat opiskeluun ja paremmat keinot arjen haasteista suoriutumiseen
3. kehittämällä tuen muotoja nuorten asumisen tukemiseen. Ensisijaisesti selvitetään Nuorten turvatalon perustamismahdollisuus Jyväskylään yhteistyössä SPR:n kanssa.
Tuloksena hanke tuottaa parempia edellytyksiä tasalaatuiseen niveltiedon siirtoon, paremmat ,mahdollisuudet nuorille saada toisen asteen opinnot käyntiin ja toisaalta saattaa opinnot päätökseen sekä sen seurauksena toisen asteen tutkintoja, sujuvampaa paluuta valmennusjaksolta opintoihin toisella asteella, toimintatapoja, joilla tukea nuoria asumisen ja arjen hallinnan asioissa ja muilla elämänalueilla, selvitykset, mahdolliset ratkaisut ja niiden pohjalta mahdolliset toimenpiteet Nuorten turvatalon toimintamallin luomiseksi avuksi nuorten asumisen akuutteihin kriisitilanteisiin Jyväskylän alueella, sekä suurempaa hyvinvointia hankkeessa mukana olleiden nuorten elämään, opintojen edistymistä ja valmistumista sekä organisaatioiden parempaa yhteistyötä nuorten parhaaksi.
- Toisen asteen opintoihin peruskoulusta siirtyvät ja toisella asteella jo opiskelevat nuoret, joilla on haasteita opinnoissaan ja/tai muussa elämässään ja/tai on riski opintojen keskeytymiseen
- Alle 30-vuotiaat nuoret, joilla on haasteita asumisessaan ja itsenäistymisessään.
- Oppilaitosten opetus-, ohjaus ja tukihenkilöstö
- Nuoren vanhemmat, perhe, lähipiiri
- Nuorille palveluita tuottavat tahot, mm. asumisen toimijat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijät
- Vapaaehtoistyöntekijät
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 057 008
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 756 494
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 409 344
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 008 659
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jämsän, Jyväskylän
Kunnat: Jyväskylä, Jämsä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7
Suunniteltu: 500
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 2 |
| Hankkeessa pyritään kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen toimintaan esimerkiksi materiaalihankinnoissa ja työtavoissa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 1 |
| Hankkeessa pyritään kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen toimintaan esimerkiksi materiaalihankinnoissa ja työtavoissa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 2 |
| Green Care on yksi hankkeessa sovellettava työmuoto ja toimintatapa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 0 |
| Green Care on yksi hankkeessa sovellettava työmuoto ja toimintatapa. Kestävä kehitys voi liittyä toiminnassa toteutettaviin teemoihin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta suoraan Natura-kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 2 |
| Kierrätysmateriaalien käyttö toiminnassa. Jätemateriaalien kierrätys ja lajittelu. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei todennäköisesti pystytä vaikuttamaan tähän. Välillisesti vaikutuksia voi olla toiminnan sisältöjen ja toteutuksessa tehtävien valintojen kautta (esim. tilat, liikkuminen). | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 2 |
| Tavoitteena on nuorten oman polun löytyminen, aktivoituminen, opiskeleminen ja työllistyminen sekä arjen ja elämisen taitojen kehittyminen. Tämä liittyy osaltaan elinkeinorakenteeseen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään ennen kaikkea aineettomia palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 2 |
| Kimppakyydit ja joukkoliikenne. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 4 |
| Tavoitteena hankkeessa on nuorten oman polun löytyminen, aktivoituminen, opiskeleminen, työllistyminen, elämän taitojen oppiminen, yksinäisyyden vähentäminen, oma hyvä elämä. Tämä liittyy sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Kun syrjäytymiskehitys vähenee, terveys, osallisuus, osallistuminen, työllisyys, tiedon saatavuus, harrastemahdollisuudet ja luovuuden toteuttaminen paranevat. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 4 |
| Hankkeessa pyritään siihen, että kaikilla olisi mahdollisuus hyvään elämään riippumatta sukupuolesta, etnisestä taustasta tai mistään muusta sen kaltaisesta asiasta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 5 |
| Hankkeessa pyritään siihen, että kaikilla olisi mahdollisuus hyvään elämään riippumatta sukupuolesta, etnisestä taustasta tai mistään muusta sen kaltaisesta asiasta. Nuorten vahvuudet pyritään saamaan käyttöön ja antamaan vankkaa tukea ongelmakohdissa, jotta mahdollisuuksissa muuten olevat erot tasoittuisivat. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Hanke pyrkii osaltaan vaikuttamaan positiivisesti nuorten kulttuuriympäristöön - kulttuuri laajasti ymmärrettynä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Toiminnan pajasisällöillä vahvistetaan ympäristötietoisuutta hankkeen toimijoiden keskuudessa. | ||
Hankkeen päätoteuttajana toimi Jyväskylän kaupunki ja osatoteuttajana Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia. Hanke oli Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja sen toiminta-aika oli 1.12.2020-31.8.2023.
Hankkeeseen osallistui 501 nuorta, eli tavoite osallistujamäärän suhteen saavutettiin erinomaisesti.
Hankeen verkkosivulta https://www.jyvaskyla.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/strategia-ja-kehittaminen/hankkeet/kivijalka-hanke löytyvät hankkeen mallit, materiaalit ja julkaisut.
Perusopetuksen ja sen jälkeisen koulutuksen välisen nivelvaiheen tuen kehittäminen:
Hankkeen tavoitteena oli luoda toimintamalli, jonka avulla voidaan tukea nuoria, joilla on pulmia perusopetuksen ja sen jälkeisen koulutuksen nivelvaiheessa. Tavoitteena oli myös parantaa nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä vahvistaa nuorten opiskelu- ja muita metataitoja huomioiden nuoren elämänkokonaisuus. Tärkeää on ollut kiinnittää nuori riittävän pitkällä aikajänteellä nuoren kiinnostuksiin, kykyihin ja elämäntilanteeseen sopivaan toisen asteen koulutukseen.
Jyväskylän kaupungin perusopetuksen nuorilla on ollut mahdollisuus osallistua tuettuun nivelvaiheeseen, ja nivelvaiheen työntekijät ovat työskennelleet heidän nivelohjaajinaan. Koko hankkeen ajan mukana olivat Mataralla Nuorten taidetyöpajan yhteydessä toimivat Ysiplus- ja Oppipaja-ryhmät. Kaiken kaikkiaan nivelvaiheen tuen piirissä oli hankkeen aikana yhteensä 125 nuorta. Nivelvaiheen tuki on pitänyt sisällään apua ja tukea uuteen oppilaitokseen haettaessa ja opintojen alettua sekä tiiviin yhteistyön perusopetuksen, huoltajien, toisen asteen oppilaitoksen ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa.
Tuettuun nivelvaiheeseen kuuluu vahvasti myös uuteen oppilaitokseen opiskelun järjestämisen kannalta olennaisen tiedon siirtäminen, joka huoltajan ja nuoren luvalla on ollut nivelvaiheen työntekijöiden vastuulla. Lisäksi nivelvaiheen työntekijät ovat kutsuneet koolle tai osallistuneet tuetun nivelvaiheen nuorta koskeviin nivelneuvotteluihin ja muihin tarpeellisiin palavereihin. Nivelvaiheen työntekijöiden tehtävänkuvaan on kuulunut myös nivelvaiheessa tapahtuvan haastavassa tilanteessa olevan nuoren ohjauksen kehittäminen, nivelvaiheen tiedonsiirron sisällöllinen kehittäminen sekä erilaisiin nivelvaihetyön työryhmiin osallistuminen.
Hankeaikana luotiin perusopetuksen ja sen jälkeisen koulutuksen välinen sähköinen nivelvaiheen tiedonsiirtolomake. Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa alettiin käyttää sähköistä tiedonsiirtolomaketta keväällä 2022. Tiedonsiirtolomakkeen avulla kootaan ja siirretään oppivelvollisen koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot tasalaatuisesti ja tietoturvallisesti perusopetuksesta uudelle koulutuksen järjestäjälle. Yhteistyötä hankkeen aikana on tehty laajennetun oppivelvollisuuden koordinoivan opinto-ohjaajan kanssa. Hankkeen rooli kehitettäessä toisen asteen opinnollistettujen työpajajaksojen käytäntöjä Jyväskylän seudun toisen asteen oppilaitosten ja nuorten työpajatoiminnan kanssa on ollut keskeinen.
Yksi hankkeen tavoitteista oli löytää paikalliset yritykset, jotka tarjoavat tuettuja työelämäjaksoja kohderyhmälle. Korona-ajan haasteista huolimatta yhteistyöyrityksiä saatiin mukaan hyvin, mutta kohderyhmän nuoria oli vaikea saada sitoutumaan työelämäjaksoille. Tähän varmasti vaikuttaa kohderyhmän sosiaalisten tilanteiden pelot, kynnys lähteä tutusta ja turvallisesta paikasta, sekä se, että nuorilla ei ollut kertynyt kokemusta yläkoulun aikana työelämäjaksoista.
Nivelvaiheen tuen mallia voi vapaasti hyödyntää. Malli on löydettävissä hankkeen verkkosivuilta ja koko hankkeen ajan nivelvaiheen työntekijät ovat jakaneet mallia hyödynnettäväksi laajempaan käyttöön.
Kampusvalmennus:
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli toisen asteen opiskelijoiden tuen kehittäminen oppilaitoksen sisällä, lähellä koulutusaloja, sekä erityisesti silloin, kun nuori palaa Gradialla opintoalalle Vivo-valmennusjakson jälkeen. Vivo-valmennus on aiemmassa Kasvun maisema -ESR-hankkeessa luotu Gradian oma hyvinvointivalmennus toisen asteen opiskelijoille.
Tavoitteena oli tukea juuri vakinaistetun Vivo-valmennuksen toimintaa, tarjota Vivo-valmennukselle paremmat edellytykset keskittyä omaan tehtäväänsä ja estää Jyväskylässä perustetuille uusille nuorten palveluille tyypillinen palvelun ruuhkautuminen.
Hankkeen aikana kehitettiin toisen asteen opintojen tukea tuomalla kampusvalmennuksen toimintamallin avulla kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen perustuva tuki koulutusohjelmien sisälle lähelle opiskelijoita. Keskeisinä arvoina kampusvalmennuksessa oli opiskelijan paremman hyvinvoinnin saavuttaminen, suuremmat voimavarat opiskeluun ja paremmat keinot arjen haasteista suoriutumiseen. Tälle toimintamallille oli selkeästi tilausta ja tarvetta sekä nuorten näkökulmasta että henkilökunnan näkökulmasta. Tavoitteisiin päästiin erinomaisesti ja 376 opiskelijaa oli kampusvalmennuksen toimien piirissä. Valmennettavien keski-ikä on ollut 18,4 vuotta ja valmennusten pituus on ollut keskimäärin 5,7 kk.
Vivo-valmennuksesta omalle opintoalalle palanneiden osalta vaikutus ja merkityksellisyys oli merkittävä – kampusvalmennus selvästi tiivisti ja tehosti aloitusta uudelleen omissa opinnoissa pysymiseen ja valmistumiseen. Sidosryhmien palaute oli positiivista, samoin opiskelijoiden. Vivo-valmennuksen ruuhkautumista ennaltaehkäistiin kampusvalmennuksen toimin. Suurin opiskelijajoukko hyötyi reaaliaikaisesta tuesta omalla opintoalalla, eikä massiivisia interventioita, kuten Vivo-valmennusta pääosin tarvittu. 20 kampusvalmennettavaa siirtyi kampusvalmennuksesta Vivo-valmennukseen, joten toiminnat olivat toisiaan tukevia, ei päällekkäisiä tukimuotoja.
Asumisen tuen kehittäminen:
Asumisen tuen kehittämisen tavoitteena oli kehittää tuen muotoja nuorten asumisen tukemiseen ja selvittää Nuorten turvatalon perustamismahdollisuus Jyväskylään yhteistyössä SPR:n kanssa.
Vuonna 2022 toteutetussa selvitystyössä kartoitettiin, millaisia asumisen tuen palveluja ja niihin liittyviä tarpeita Jyväskylässä tai laajemmin Keski-Suomessa on. Selvitystyö koostui kolmesta osa-alueesta: verkostopalaverit, kohderyhmäkysely ja opinnäytetyö.
Selvitystyön perusteella alueella on tarve kriisi- ja tilapäismajoitukselle (myös päihtyneille), tuetun asumisen palveluille, kotiin annettavalle vahvalle asumisen ja itsenäistymisen tuelle ja ohjaukselle sekä asumisen neuvonnalle ja infolle asumisen palveluista. Selvityksessä nousi myös esille asumisen teemojen tuominen nuorille enemmän kouluihin ja liikkuva palvelu, joka voisi liikkua nuoren luo tarvittaessa. Palveluja olisi hyvä toteuttaa sekä lähi- että verkkopalveluina. Palvelujen olisi hyvä kattaa alaikäiset - 29-vuotiaat. Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalo-konseptin selvitystä on tehty Nuorten turvatalotoiminnan työntekijöiden kanssa keskustelemalla sekä vierailemalla kahdessa Nuorten turvatalossa. Konsepti olisi hyvin käyttökelpoinen Jyväskylään ja Keski-Suomeen vastaamaan tilapäis- ja kriisimajoituksen tarpeeseen ja mahdollisesti muihin tuen tarpeisiin, kuten itsenäistymisen tukeen.
Hankkeessa on kehitetty asumisen palveluja Jyväskylässä yhteistyössä asumisen neuvonnan kanssa. Tavoitteena on ollut lisätä ja kehittää matalan kynnyksen palveluja, joiden kautta toteutetaan asumiseen ja asumistalouteen liittyvää oikea aikaista-neuvontaa ja ohjausta, kehittää materiaaleja sekä tuoda tietoa helpommin saataville.