Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22279

Hankkeen nimi: Re:act – Nuorten verkostot työelämään

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 30.9.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Salo Antti-Veikko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti-veikko.salo(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 355 0779

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Re:act – Nuorten verkostot työelämään -hankkeen tavoitteena on edistää alle 30-vuotiaiden nuorten työllisyyttä, työllistymistä ja oppimista luovilla aloilla. Hanke pyrkii parantamaan etenkin heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten miesten työllisyystilannetta ja auttamaan luovaa alaa pysymään elinvoimaisena. Tavoite on, että 30% osallistuvista nuorista on avoimilla työmarkkinoilla toimenpiteen jälkeen.

Taustalla on koronakriisi, joka uhkaa luovien alojen työllisyyttä, yritysten toimintaedellytyksiä ja vaikeuttaa alalle työllistymistä. Runsaasti työpaikkoja, osaamista ja infrastruktuuria on vaarassa kadota. On uhkana, että luovat alat lamaantuvat, työntekijät, freelancerit ja yrittäjät jäävät työttömiksi ja alaa opiskelevat eivät pääse harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoihin oppimaan, verkostoitumaan ja rakentamaan polkujaan kohti työtä ja ammattilaisuutta. Kriisi on myös kasvattanut opintojen venymisen tai keskeytymisen riskiä.

Ammattikorkeakouluista ja 2. asteelta luoville aloille valmistuneiden työllistyminen on heikompaa kuin kaikilla aloilla keskimäärin – tämä jo ennen poikkeusaikoja. Miesten työllistyminen on naisia heikompaa. Samanaikaisesti mm. av- ja tapahtuma-aloilla on kärsitty osaavan työvoiman pulasta. Työntekijät ja työnantajat eivät ole kohdanneet, tai osaaminen ei ole ollut työelämän vaatimusten mukaista.

Tavoitteena on kehittää tapoja, joilla työttömien ja opinnot keskeyttäneiden nuorten työssäoppimis- ja työllistymisjaksoista tulee sisällöllisesti monipuolisia, oppimista ja työllistymistä edistäviä ja hyvin ohjattuja. Hankkeessa luodaan työ-, työkokeilu-, palkkatuki- ja työssäoppimisjaksoista ketjuja, joissa nuori siirtyy yrityksestä toiseen säännöllisin väliajoin ja saa tilaisuuden tutustua erilaisiin luovan alan työpaikkoihin sekä mahdollisuuden oppia, näyttää osaamistaan, verkostoitua ja parantaa mahdollisuuksiaan työllistyä yrityksiin. Ilman alan koulutusta oleville tarjotaan mahdollisuutta opinnollistaa osaamistaan ja työtään.

Kohderyhmää ovat pääkaupunkiseudulla asuvat alle 30-vuotiaat työttömiksi jääneet työntekijät ja vastavalmistuneet nuoret media-, tapahtuma-, valokuva- ja graafisilla aloilla, joiden työllistymiseen koronatilanne on vaikuttanut negatiivisesti. Samoin kohderyhmää ovat alle 30-vuotiaat nuoret, jotka ovat keskeyttänet AMK- tai toisen asteen opinnot media-, tapahtuma-, valokuva- tai graafisella alalla.

Lisäksi hankkeen kohderyhmää ovat Suvilahdessa, Kaapelitehtaalla ja Nilsiänkatu 10:ssä tai muualla pääkaupunkiseudulla toimivat luovien ja muiden alojen toimijat, jotka tarvitsevat osaavaa työvoimaa, uutta osaamista sekä tukea koronakriisin jälkeisessä tilanteessa ja joilla on mahdollisuus tarjota työ-, työkokeilu-, palkkatuki- ja työssäoppimispaikkoja nuorille.

Hankkeen kouluttajat ja opettajat työskentelevät Suvilahdessa, Kaapelitehtaalla ja Nilsiänkatu 10:ssä työelämäympäristössä. He vastaavat työssäoppimisen, harjoittelun ja työn opinnollistamisen koordinoinnista ja tarjoavat koulutusta, ammatillista ja muuta tukea sekä osaamisen päivitystä nuorille sekä yrityksille ja muille toimijoille. He tukevat työnantajia nuorten rekrytoimisessa, työpaikkaohjaamisessa, palkkatuen hakemisessa ja muussa ydinosaamisen ulkopuolisessa työssä.

Hankkeessa kerätään tietoa vaikuttavuudesta, käytännön toteutuksesta sekä työssäoppimisen ja työelämän muuttuvista vaatimuksista jatkokehittämistä varten päätöksentekijöille ja opetus- ja työllisyysaloille. Tulokset siirretään hankkeen aikana ja sen jälkeen käytäntöön. Tavoitteena on, että Suvilahdesta, Kaapelitehtaasta ja Nilsiänkatu 10:stä muodostuu luovien alojen työssäoppimisen ja työllistymisen keskittymä, ja että oppilaitokset jatkavat läsnäoloaan alueilla hankkeen jälkeen.

Hanke perustuu Metropolian ja Helsingin kaupungin Re:start – Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi -hankkeen havaintoihin ja toimintamalleihin. Sen toteuttaa Metropolia AMK yhteistyössä Stadin ammatti- ja aikuisopiston, Kiinteistö Oy Kaapelitalon ja luovien alojen toimijoiden kanssa. Hankkeen on tarkoitus alkaa keväällä 2021 ja päättyä syksyllä 2022.

Hanke edistää sosiaalista kestävyyttä parantamalla nuorten työelämään kiinnittymistä. Se luo myös edellytyksiä yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumiselle. Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma ottamalla mies- ja naisopiskelijoiden erityistarpeet huomioon.

Hanke on Metropolian strategia 2020:n ja Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 mukainen. Se tukee Uusimaa-ohjelma 2.0:n strategista painopistettä Hyvinvoiva ja osaava ihminen ja sen tavoitetta Tulevaisuuden osaavat uusmaalaiset (etenkin nuorten syrjäytymisvaara, toisen asteen koulutuksen suorittaminen ja elinikäinen oppiminen). Hanke tukee myös kuuden suurimman kaupungin ITI-strategiaa ”Avoimet ja älykkäät palvelut” ja Eurooppa 2020 -strategiaa, jossa Suomi on sitoutunut mm. nuorten koulutustason parantamiseen ja varhain koulutuksen päättäneiden vähentämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmää ovat pääkaupunkiseudulla asuvat alle 30-vuotiaat työttömiksi jääneet nuoret nuoret media-, tapahtuma-, valokuva- ja graafisilla aloilla. Kohderyhmään kuuluvat nuoret ovat joko valmistuneet äskettäin alan kouluista ja siirtymässä nyt työelämään, tai heillä on jo työkokemusta ja osaamista alalta, mutta korona ja sen myötä luovan alan toimijoiden vaikeudet ovat vaikeuttaneet heidän työllistymistään. Osalla kohderyhmästä on alan koulutus, osa taas on kokonaan ilman alan koulutusta. Kohderyhmän valinta tapahtuu yhteistyössä työvoimapalveluiden ja työnantajien kanssa.

Kohderyhmää ovat myös alan opinnot keskeyttäneet alle 30-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole statukseltaan opiskelijoita ja ovat työvoiman ulkopuolella.

Yhteistä näille on, että koronakriisin vaikutukset osuvat vakavasti luovien alojen liiketoimintaan ja tulevaisuudennäkymiin ja tämä vaikuttaa suoraan kohderyhmien mahdollisuuksiin työllistyä alan yrityksiin ja muihin toimijoihin. Luovien alojen merkittävät vaikeudet asettavat suuren osan alan nuorista työntekijöistä heikkoon työmarkkina-asemaan. Tutkimusten ja aiempien hankkeiden havaintojen perusteella nuoret miehet ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Naiset hakevat herkemmin apua ongelmiinsa, mutta miesten pahoinvointi kasaantuu eikä tukiverkostoja osata välttämättä hyödyntää. Samalla media- ja tapahtuma-alojen teknisissä ammateissa on miesenemmistö. Tästä syystä miehet painottuvat hankkeen kohderyhmissä. Määrällisesti kohderyhmän koko on 66 henkilöä.

Lisäksi hankkeen kohderyhmää ovat Helsingissä Suvilahdessa, Kaapelitehtaalla ja Nilsiänkatu 10:ssä toimivat luovien alojen pk- ja mikroyritykset ja muut toimijat, jotka tarvitsevat tukea koronakriisin jälkeisessä tilanteessa ja jotka tarjoavat työ-, työkokeilu-, palkkatuki-, työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja nuorille. Tarvittaessa hankkeen kohderyhmään voidaan valita myös muualla kuin em. keskuksissa toimivia yrityksiä ja toimijoita pääkaupunkiseudun alueelta. Myös edellä mainittujen toimijoiden henkilöstö, joka osallistuu nuorten ohjaamiseen, kuuluu varsinaiseen kohderyhmään. Määrällisesti kohderyhmään kuuluu 30 yritystä ja muuta toimijaa sekä 30 työpaikkaohjaajaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat Suvilahden, Kaapelitehtaan ja Nilsiänkatu 10:n toimijat sekä laajemmin luovien alojen toimijat, jotka eivät kuulu varsinaiseen kohderyhmään mutta ottavat hankkeen aikana kehitettäviä malleja käyttöönsä. Muita välillisiä kohderyhmiä ovat Helsingin kaupungin toimialat, Kiinteistö Oy Kaapelitalo ja niiden henkilöstö, Metropolian, Stadin ammatti- ja aikuisopiston ja muiden luoville aloille opiskelijoita kouluttavien oppilaitosten henkilöstö, sekä työvoimapalvelut ja työllisyydestä vastaavat viranomaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 231 998

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 309 332

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Kauniainen, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 96

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty hankevalmistelun yhteydessä perustuen aiempiin hankekokemuksiin. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa jääminen, ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen ja keskeytyminen sekä näistä seuraava työttömyys ovat tilastojen perusteella merkittävä syy nuorten miesten syrjäytymiseen. Luovan alan työtehtävät ovat perinteisesti hyvin jyrkästi sukupuolittuneet, ja etenkin teknisemmissä media- ja tapahtuma-alan työtehtävissä miesvaltaisuus on selvää. Tämä vaikuttaa myös osaltaan kohderyhmän sukupuolijakaumaan - niin nuorten kuin työpaikkaohjaajienkin. Miehet ovat yliedustettuina koulutuksen keskeyttäjissä, luovien alojen työttömissä sekä alan teknisissä työtehtävissä. Toisaalta alan tekniset tehtävät ovat alkaneet kiinnostaa myös naisia. Miesten ja naisten mahdollisuuksia osallistua hankkeen toimintaan tuetaan tasapuolisesti, mutta samalla tiedostetaan, että enemmistö hankkeeseen osallistuvista nuorista tullee olemaan em. syistä nuoria miehiä. Monet nuorista tarvitsevat tukea erilaisiin elämäntilanteisiin. Tukimuodot suunnitellaan kunkin henkilökohtaisten tarpeiden pohjalta. Metropolialla ja Helsingin kaupungilla on lain edellyttämät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joita noudatetaan hankkeen toteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa kuten aiemmissakin hankkeissa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Hankkeessa pyritään purkamaan syrjiviä sukupuolirakenteita ja ennakkoasenteita ottamalla sukupuolinäkökulma huomioon nuorten henkilökohtaisten työssäoppimis- ja työllistymistavoitteiden suunnittelussa, työtehtävien jaossa työpaikoilla sekä koulutusten, seminaarien ja muiden tilaisuuksien sisällöissä. Luovien alojen työtehtävät ovat varsin jyrkästi jakautuneet sukupuolen mukaan. Miehet ovat perinteisesti suuntautuneet teknisiin ja fyysisiä ominaisuuksia korostaviin työtehtäviin (mm. valo, ääni, kuvaus) ja naiset ”pehmeämpiin” tehtäviin (mm. kirjoittaminen, puvustus, visualisointi). Hankkeessa pyritään monipuolisen työnkuvan ja työtehtävien sekoittamisen kautta rikkomaan perinteisiä asetelmia ja avaamaan naisille ovia myös ”miehisiin” työtehtäviin. Myös kulttuurin ja taiteen tehtävää luovilla aloilla tarkastellaan sukupuolinäkökulmasta ja käsitellään erilaisten työtehtävien kautta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa. Hankkeessa pyritään purkamaan luovan alan syrjiviä sukupuolirakenteita. Hankkeessa noudatetaan Metropolian ja Helsingin kaupungin ohjeita ja toimenpiteitä sukupuolinäkökulman toteuttamisesta ja tuodaan uutta ajanmukaista osaamista aiheesta toteuttajaorganisaatioille, kohderyhmille ja sidosryhmille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla ja ohjaamistoiminnassa. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla ja ohjaamistoiminnassa. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Koronan jälkeisessä ajassa fyysisten tapahtumien rinnalle nousevat suoratoistot ja tallenteet. Niiden tuottaminen vähentää ihmisten ja tavaroiden liikkumistarvetta, mutta toisaalta suoratoistopalveluiden hiilijalanjälki kasvaa jatkuvasti. Hankkeen näkökulmasta ko. vaikutus on neutraali. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla ja ohjaamistoiminnassa. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeessa huomioidaan luovien alojen toiminnan vaikutukset mm. ympäröivään kaupunkiluontoon. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla ja ohjaamistoiminnassa. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla ja ohjaamistoiminnassa. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla ja ohjaamistoiminnassa. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Kaupunki mielletään ennemminkin tekosysteemiksi kuin ekosysteemiksi. Kaupunkiekosysteemissä ravinteet ja energia virtaavat sen läpi. Hankkeessa huomioidaan kaupunkiekosysteemin osana luovat alat, joita pidetään yleisesti vain vähän kuormittavina toimialoina kaupunkiympäristössä. Hankkeen toiminnassa syntyy vähän jätettä, samoin fyysisiä materiaaleja tarvitaan vähän. Toimintaympäristö perustuu suurelta osin immateriaalisten palvelujen ja elämysten tuotantoon, ja merkittävin kulutettava materiaali on sähkö. Hanke pyrkii vaikuttamaan siihen, että yhteistyöverkostoon kuuluvien toimijoiden laitehankinnoissa painotetaan energiatehokkuutta, kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä, sekä että käytöstä poistetut laitteet toimitetaan uusiokäyttöön tai asianmukaisesti kierrätykseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla ja ohjaamistoiminnassa. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeen toimintaympäristössä kuluu suhteellisen paljon erilaisen tekniikan vaatimaa sähköä. Hankkeessa suositaan uusiutuvilla tavoilla tuotettua sähköä, mutta tiedostetaan myös se, että yhteistyökumppaneiden sähkönhankintasopimuksiin voi olla hankala vaikuttaa. Hanke pyrkii vaikuttamaan siihen, että hankekumppaneiden tekniikkahankinnoissa suositaan energiatehokkaita ja mahdollisuuksien mukaan uusiutuvista materiaaleista ja uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettuja laitteita.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Hankkeen keskeisiä tavoitteita on edistää helsinkiläisten nuorten työllisyyttä ja löytää keinoja luovien alojen elinvoimaisuuden parantamiseen ja koronakriisin aiheuttamista ongelmista selviämiseen. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat konkreettisesti Suvilahden, Kaapelitehtaan ja Nilsiänkatu 10:n yrityksiin ja muihin toimijoihin sekä luovien alojen työttömiin, vastavalmistuneisiin ja opiskelijoihin. Tavoitteena on, että nuoret verkostoituvat alan työnantajien ja toistensa kanssa, oppivat alan työpaikoissa työtä tekemällä ja parantavat mahdollisuuksiaan työllistyä yrityksiin. Pidemmällä tähtäimellä hankkeessa haetaan keinoja, joilla voidaan pidentää nuorten työuria, antaa työkaluja kestävään työllistymiseen ja itsensä työllistämiseen ja vastata osaltaan kestävyysvajeen pienentämiseen. Suvilahden, Kaapelitehtaan ja Nilsiänkatu 10:n yritykset ja muut toimijat puolestaan pääsevät kouluttamaan tarpeisiinsa vastaavaa työvoimaa ja samalla päivittämään omaa osaamistaan koronakriisin jälkeisen ajan vaatimusten mukaiseksi. Suvilahden, Kaapelitehtaan ja Nilsiänkatu 10:n toimijoiden, oppilaitosten ja nuorten välille syntyvät verkostot ja toimintatavat edistävät toimijoiden elinvoimaisuutta, liiketoiminnan kannattavuutta ja uuden työn syntymistä. Välittömät vaikutukset syntyvät hankkeen aikana ja kohdistuvat hankkeeseen osallistuviin yrityksiin ja muihin toimijoihin sekä nuorisokohderyhmään. Välilliset vaikutukset alkavat hankkeen aikana, kun työtavat, mallit, verkostot ja yhteisen tekemisen muodot alkavat levitä Suvilahden, Kaapelitehtaan ja Nilsiänkatu 10:n muihinkin toimijoihin ja hankkeen jälkeen ne jäävät elämään ja leviämään edelleen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Hankkeen toimintaympäristö, luovien alojen työpaikat, tuottavat etupäässä aineettomia tuotteita ja elämyksiä. Nekin tuotteet, jotka ovat aiemmin olleet fyysisiä esineitä, ovat digitalisaation myötä muuttuneet aineettomiksi. Digitaalisilla tiedostoilla on kuitenkin merkittävä hiilijalanjälki. Datakeskusten palvelimiin ja niiden jäähdyttämisiin sekä datasiirtoon kuluu huomattavan paljon energiaa. Digitalisoituneilla luovillla aloilla on valtava kasvupotentiaali, jota Suomessa ei ole ennen koronakriisiä osattu täysin hyödyntää. Koronan myötä kulttuurin ja viihteen kulutustottumukset ovat siirtyneet fyysisten tapahtumien sijaan verkkoon. On todennäköistä, että tämä tulee jatkumaan poikkeusaikojen jälkeenkin. Silloin tarvitaan myös kokoaan uudenlaista osaamista, mm. suoratoistojen ja tallenteiden tuottamiseen. Kulttuurituotteilla ja -elämyksillä on positiivinen vaikutus paitsi ihmisten hyvinvointiin, myös kulutustottumuksiin: kun aika ja rahat kuluvat aineettomiin tuotteisiin, tarve hankkia fyysisiä tavaroita jää vähemmälle. Samoin tapahtumat ja ostokset siirtyvät nettiin. Luovat alat ovat osaamis- ja työvoimaintensiivisiä aloja, joiden varaan Suomen tulevaisuuden hyvinvointia voidaan rakentaa. Työ, osaaminen ja tekijät eivät tällä hetkellä kuitenkaan kohtaa tarpeeksi hyvin. Luovilla aloilla työ täytyy usein luoda itse, samoin täytyy luoda tarve ja kysyntä itse työlle. Hankkeessa kehitetään yritysten ja muiden toimijoiden kanssa malleja, joilla työssäoppimista ja työllistymistä edistetään. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit ovat luonteeltaan aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on käytännössä neutraali. Hankkeen toimintaympäristö sijaitsee Helsingissä, hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Hankkeessa ei ole tarpeen liikkua pitkiä matkoja. Toiminnassa pyritään välttämään yksityisautoilua ja suositaan pienimmän hiilijalanjäljen liikkumismuotoja sekä mahdollisuuksien mukaan etätyötä ja virtuaalitapaamisia (videopuhelut). Koronan jälkeisessä ajassa fyysisten tapahtumien rinnalle nousevat suoratoistot ja tallenteet. Niiden tuottaminen vähentää ihmisten ja tavaroiden liikkumistarvetta, mutta toisaalta suoratoistopalveluiden hiilijalanjälki kasvaa jatkuvasti. Hankkeen näkökulmasta ko. vaikutus on neutraali.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Nuorten saaminen työelämään ja opintojen edistäminen ovat keskeisiä tavoitteita. Hankkeen toimenpiteet pienentävät merkittävästi työelämän ulkopuolelle jäämisen vaaraa ja syrjäytymisvaaraa. Hanke tukee myös Suvilahden, Kaapelitehtaan ja Nilsiänkatu 10:n yritysten toimintaa koronakriisin purkuvaiheessa. Tätä kautta hanke tukee myös luovien alojen yrittäjien ja muiden toimijoiden hyvinvointia merkittävällä tavalla. Yhteiskuntaan kiinnittyminen, säännöllinen elämänrytmi ja tavoitteellisuus vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja terveyteen positiivisesti ja välittömästi. Verkostoituminen hankkeen työpaikkojen, oppilaitosten ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa lisää nuorten oman osaamisen tuntemusta sekä sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Hankkeen tavoitteena on, että nuoret pääsevät sisälle ympäröivään kulttuuriseen toimintakenttään ja työelämään. Tätä kautta nuoret pääsevät myös toteuttamaan itseään sekä vaikuttamaan ympäristöönsä. Luovien alojen aikaansaamat taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat myös merkittävä näkökulma.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Opintojen keskeyttäminen ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen on yleisempää nuorten miesten kuin naisten keskuudessa. Jo ennen koronakriisiä vaikeassa tilanteessa olleet ovat sen jälkeen entistäkin huonommassa asemassa. Taloudellinen ja sosiaalinen tasa-arvo unohtuvat helposti kriisitilanteissa. Hankkeessa huomioidaan miesten ja naisten erilaiset lähtökohdat ja henkilökohtaiset tarpeet ja rakennetaan toimenpiteitä niiden pohjalta. Hanke vaikuttaa välittömästi kohderyhmään kuuluviin nuoriin ja heidän taloudellisiin ja sosiaalisiin mahdollisuuksiinsa. Luovien alojen työtehtävät ovat perinteisesti jakautuneet varsin jyrkästi sukupuolen mukaan. Välillisesti hanke purkaa alan syrjiviä sukupuolirakenteita ja ennakkoasenteita kiinnittämällä huomiota sukupuolinäkökulmaan ja kaatamalla työtehtävien sukupuolittuneita raja-aitoja toimenpiteiden puitteissa. Hankkeessa pyritään myös tekemään luovat alat ja niiden eri työtehtävät houkuttelevaksi ja saavutettavaksi kaikille sukupuolille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Luovat alat kansainvälistyvät nopeasti, ja ne mahdollistavat kaikkia yhteiskuntaryhmiä, ilmiöitä ja asioita puhuttelevien teemojen esiintuomisen. Luovan alan työyhteisöissä on hyvin eritasoisia ja erilaisia toimintoja. Tapahtuma-, av-, valokuvaus- ja graafisen alan tuotannoissa työskentely vaatii sosiaalista kanssakäymistä erilaisten ihmisten kanssa ja erilaisuuden hyväksymistä. Erilaiset genret, alakulttuurit, taidemuodot ja ihmisryhmät sekoittuvat luovilla aloilla. Luovien alojen yritykset ovat luonteeltaan myös eritahtisia. Työkulttuurien kohtaaminen otetaan huomioon. Hankkeen toiminnassa noudatetaan samoja periaatteita ja yhdenvertaisuuden huomioiminen sisällytetään kaikkiin toimenpiteisiin. Erilaisten ryhmien ja ihmisten yhteensovittaminen on osa hankkeen toimintaa ja yhteistyöverkostojen luomista.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Kaupunkien ekosysteemeissä kulttuuripalveluita ovat tiede, taide, virkistys, toimeentulo, koulutus sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi. Tässä kansalaisten hyvinvoinnilla on myös taloudellisia vaikutuksia. Hankkeeseen valittavat luovien alojen toimijat laajentavat käsityksiä erilaisista kulttuuriympäristöistä, vahvistavat paikallisyhteisöjä ja elävöittävät niitä. Hanke sijoittuu toiminnallisesti Helsingin Suvilahden, Kaapelitehtaan ja Nilsiänkatu 10:n ympäristöihin. Ne kaikki ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ympäristöjä, joita kehitetään niiden ominaispiirteet ja historia huomioiden. Alueet ovat jo sinällään omia ekosysteemeitään Helsingin laajemmassa kulttuuritoimintoijen kokonaisuudessa. Hankkeen kohderyhmät toimivat tiiviisti Suvilahden, Kaapelitehtaan ja Nilsiänkatu 10:n kulttuuriympäristöissä ja edesauttavat niiden elävöittämistä. Monipuoliset kulttuuriympäristöt tukevat hankkeen tavoitteita nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamisessa ja työssäoppimisympäristöjen monipuolisuudessa.
Ympäristöosaaminen 5 7
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Ympäristöosaaminen leikkaa kaikkea toimintaa. Luovilla aloilla toimivat toimijat tarvitsevat ympäristöön liittyvää kokonaisvaltaista osaamista. Tapahtumien toteuttamisen ja erilaisiin tuotantoihin liittyy myös se, että ne jättävät konkreettiset jälkensä ympäristöön. Niiden hiilijalanjälki voi muodostua yllättävistä lähteistä, kuten energiankulutuksesta ja digitaalisen levityksen aiheuttamasta kuormasta. Näiden huomioiminen ja ympäristöosaamisen kasvattaminen kuuluvat osana hankkeen sisältöihin ja ne huomioidaan myös työpaikkaohjaajien koulutuksessa ja kohderyhmään kuuluvien yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tavoitteena on, että hankkeen myötä kohderyhmillä ja hankekumppaneilla on aiempaa parempi ympäristöosaaminen ja että he ottavat ympäristöön, kestävään kehitykseen ja vähähiilisyyteen liittyvät asiat huomioon toiminnassaan myös jatkossa. Lisäksi käsitys ekosysteemipalveluista sekä niihin sisältyvistä kulttuuri-, tuotanto-, ylläpito- ja sääntelypalveluista paranee.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-