Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22284

Hankkeen nimi: Henki ja elämä - Luonto toipumisen lähteenä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: +358 20 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Janne Hirvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaatori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: janne.hirvonen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405847553

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

ProAgriaOulu ry, 0210123-5
Turkan ratsurinne Ay, 2405108-0
Eskola Ville Heikki Armas, 2624346-5
Mielenvireys ry, 0187661-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Henki ja elämä - Luonto toipumisen lähteenä -hankkeen tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien työikäisten mielenterveyskuntoutujien toipumisprosesseja luontoperustaisten ja -voimaisten menetelmien avulla. Hanke toteutetaan Oulun, Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduilla järjestöjen sekä kevytyrittäjyyden toimintaympäristöissä.

Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa osallistujien voimaantumista, pystyvyyden tunnetta, toimijuutta, osallisuutta ja resilienssiä - selviytymis- ja sopeutumiskykyä; kokemuksellista hyvinvointia. Kokemuksellinen hyvinvoinnin vahvistumisen kautta tavoitellaan osallistujien sosiaalisen kuntoutumisen polun rakentumista kohti työelämää. Hankkeen tavoitteena on kehittää, kokeilla ja arvioida luontovoimaisia toimintatapoja ja -malleja, jotka toimivat ja ovat vaikuttavia osallistujien toipumisprosessien käynnistymisessä ja prosessien etenemisessä.

Mielenterveydestä on tullut haaste monessa mielessä 2020 -luvulle avautuvassa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Mielenterveysongelmista kärsivien määrä on kasvanut viime vuosina sekä työelämässä että työelämän ulkopuolella olevien ihmisten joukossa. Määrällisesti suurin peruste, noin 40 prosenttia, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä on viime vuosina ollut vakava mielenterveyden ongelma. Työssäkäyvien mielenterveysperustaiset sairauslomat ovat olleet kasvamassa. Vuonna 2019 lähes 90 000 työssä käyvää ihmistä oli sairauslomalla mielenterveyteen liittyvistä syistä. Lisäksi työvoiman ulkopuolella on suuri määrä työikäisiä ihmisiä, joiden osallistuminen työmarkkinoille estyy eriasteisten mielenterveysongelmien vuoksi.

Työikäisten työelämän ulkopuolella olevien mielenterveyden kanssa kamppailevien ihmisten pääsy hoitoon ja kuntoutukseen on vaikeutunut koko 2000 -luvun ajan. He ovat jääneet ennaltaehkäisevien palvelujen ulkopuolelle, koska mielenterveystyön ammattilaisilla ei ole ollut riittäviä resursseja tehdä sitä työtä. Heillä ei ole vielä ollut käytössään erityisosaamista luontovoimaisten palvelujen tarjoamiseen sekä korjaavassa että ennaltaehkäisevässä työssä. Henki ja Elämä -hanke vastaa juuri tähän palvelutarjonta- ja asiantuntijuusvajaukseen.

Hankkeen lähtökohtana ovat Green Care- ja luontoperustaiset menetelmät, joiden vaikuttavuudesta on saatu näyttöä aiemmissa hankkeissa. Vaikuttavuudesta on lisäksi kotimaista ja kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Aiemmista hankkeista poiketen, otetaan Henki ja elämä -hankkeessa käyttöön luontovoimaisten menetelmien vaikuttavuutta lisäämään paikan henki ja positiiviset tunnemuistot kokemuksellisen hyvinvoinnin tuottamisessa sekä ekopsykologisen ajattelun ja luontovoimaisen taiteen keinot paikan hengen ja positiivisten tunnemuistojen luomisessa.

Paikan henki, tunnemuistot sekä kuulumisen kokemus toipumisen ja kokemuksellisen hyvinvoinnin edellytyksinä ovat hankkeen toteutuksen ytimessä. Hankkeessa rakennetaan luontovoimaista toimintaa ja toiminnan tiloja, toimintamalleja, joissa osallistujilla on mahdollisuus kokea paikan henki positiivisia tunnemuistoja tuottavana, toipumisprosesseja käynnistävänä, kannattelevana ja ylläpitävänä voimana.

Hankkeen toimintoja ohjaa salutogeneesi toipumisorientaatio -ajattelu sekä työskentelyä sosiaalipedagoginen työote. Salutogeneesi toipumisorientaatiossa ihmisen oma kokemus toivottavasta tulevaisuudesta, mielekkäästä ja merkityksellisestä elämästä ovat toipumisen lähtökohtana. Sosiaalipedagogisen työskentelytavan ydin on tasavertainen dialogi ja rinnalla kulkeminen, joka suuntaa osallistujan voimavaraistumiseen kohti oman elämän ohjaksiin ryhtymistä – kohti valtaistumista. Toimintoja ohjaavilla valinnoilla halutaan luoda edellytyksiä osallistujien motivoitumiselle sekä tahdolle toivoa ja haluta toisenlaista tulevaisuutta, valmiutta luopua ajattelu- ja toimintatottumuksia, jotka pitävät heitä kiinni ulkopuolisuudessa sekä sivussa oman elämän ohjaksista. Hanke on omalta osaltaan vahvistamassa ns. 6. aallon (2010-2060) palveluajattelua, jossa palvelun tarvitsijat ovat aktiivisia palvelujen muotoilijoita ja toteuttajia.

Päätoteuttaja Lapin AMK valmentaa, tuottaa, levittää, rakentaa verkostoja ja luo toimintamalleja yhdessä osatoteuttajien kanssa, on päävastuussa hankkeen arvioinnista sekä tuottaa asiantuntijatietoa hankkeeseen. Hankkeen osatoteuttajat Turkan ratsurinne Ay, ProAgria Oulu ry, Mielenvireys ry sekä Hankkeen osatoteuttajat Turkan ratsurinne Ay, ProAgria Oulu, Mielenvireys Ry sekä Lapin AMK:n Lapin AMK:n Kemi-Tornion ja Rovaniemen seudulla ostopalveluna rekrytoidut palveluntuottajat toteuttavat vuoden kiertokulkuun liittyvää toimintaa, jossa vahvana ajatuksena on luonnon ja eläinten läsnäolo toiminnassa. Palvelun tuottajilla tulee olla hyvät valmiudet kohdata ja osallistaa asiakkaita toimintaan. Palvelun tuottajilla tulee olla kokemusta ja erityisosaamista ohjauksellisesta työstä (esim. tunnetaitovalmennus, neuropsykologinen ohjaus, sosiaalipedagoginen hevostoiminta) ja/tai kuntoutus- ja terapiaosaamista (esim. toimintaterapia, ratsastusterapia, työnohjaus). Em. hankkeen toteuttajat sekä hankkeeseen asiantuntemusta tuottavat luontotaiteen ammattilaiset työskentelevät hankkeen kohderyhmän kanssa, toteuttavat toimintamalleja erilaisissa luontoympäristöissä Oulun, Kemi-Tornio ja Rovaniemen seuduilla.

Hankkeen johtamiseen, työntekijöiden, ostopalveluna hankittujen palveluntuottajien ohjaamiseen, toteuttajien perehdyttämiseen, valmentamiseen ja innostamiseen sisältyvien toimenpiteiden lisäksi toimenpiteet kohdistuvat osallistujien rekrytointiin, luontovoimaisen toiminnan ja toimintamallien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin sekä toimintamallien levittämiseen.

Toimenpide 1: Hankkeen johtaminen. Tähän sisältyy hankkeen käynnistäminen, koordinointi, hallinnointi, taloudenhoito, viestintä, dokumentointi ja arviointi. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista arvioi hankkeen ohjausryhmä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hankkeen johtamisessa vastuu on Lapin ammattikorkeakoululla.

Toimenpide 2: Hankkeen työntekijöiden ja toteuttajien valmentaminen sekä kohderyhmän rekrytointi. Tähän sisältyy seuraavat toimenpiteet:
a) Hanketyöntekijöiden perehdyttäminen hankkeen tavoitteisiin sekä toimintaa ohjaavaan ajatteluun.
b) Hanketyöntekijöiden valmentaminen sosiaalipedagogiseen toipumaan saattaja - työottehttps://www.eura2014.fi/hakija/osio/yhteystiedot?5-1.ILinkListener-lomake-tiivistelm%C3%A4linkki&scrollTo=tiivistelm%C3%A4linkkieseen.
c) Osatoteuttajien tapaaminen, hankkeen tavoitteisiin sekä toimintaa ohjaavaan ajattelun syventäminen sekä yhteisistä toimintaperiaatteista sopiminen.
d) Osallistujien/asiakkaiden rekrytointi hankkeessa mukana olevien kumppaneiden, joita ovat Rovaniemen Neuvokas ry, Rovala Setlementti ry, Kemin Klubitalo, Tornion Meäntalo, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri (LPSHP), Oulun kaupunki, Oulun A-kilta ry sekä Luonnonvarakeskus - Luke, verkostoista.
e) Hanketyöntekijät rekrytoivat, motivoivat, innostavat ja perehdyttävät osallistujat luontovoimaiseen toimintaan sekä auttavat osaltaan heitä löytämään uuden suunnan elämälleen.

Toimenpide 3: Osallistujien/asiakkaiden osallistuminen ja osallistaminen hankkeen toimintaan. Asiakkaat ohjautuvat hankkeen toimintaan mukaan vapaaehtoisesti hankkeen kumppanuusverkoston kautta. Hanketyöntekijät vastaavat osallistujien rekrytoinnista. Ryhmien muodostaminen tapahtuu yhteistyössä hanketyöntekijöiden ja osatoteuttajien kanssa. Tähän sisältyy seuraavat toimenpiteet:
a) Turkan Ratsurinne Ay toteuttaa Green Care sosiaalipedagogista hevostoimintaa sekä siihen läheisesti liittyvää hevonen maatilantöissä toimintoja ja toimintamalleja. Osallistujien osallistumiskynnystä madaltaa se, että Turkan Ratsurinne Ay:llä on valmiit puitteet, kokenut ja koulutettu henkilökunta toteuttamaan toimintaa.
b) Lapin AMK:n Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduille ostopalveluna rekrytoidut palveluntuottajat toteuttavat vuoden kiertokulkuun liittyvää toimintaa, jossa vahvana ajatuksena on luonnon ja eläinten läsnäolo toiminnassa. Palvelun tuottajilla tulee olla hyvät valmiudet kohdata ja osallistaa asiakkaita toimintaan. Palvelun tuottajilla tulee olla kokemusta ja erityisosaamista ohjauksellisesta työstä (esim. tunnetaitovalmennus, neuropsykologinen ohjaus, sosiaalipedagoginen hevostoiminta) ja/tai kuntoutus- ja terapiaosaamista (esim. toimintaterapia, ratsastusterapia, työnohjaus). Tämän lisäksi kilpailutetaan päivä maatilalla/kulttuuriympäristössä -tyyppinen
luontovoimainen toimintakokonaisuus. Tämä toteutetaan Kemi-Tornion seudun palveluntarjoajien kanssa alueen valtakunnallisissa kulttuuriympäristössä ja Perämeren kansallispuiston alueella. Valittavalla palveluntuottajalla tulee olla työ- tai koulutuskokemusta erilaisista asiakasryhmistä ja eduksi luetaan kuntoutuksellinen osaaminen sekä sosiaalipedagoginen orientaatio toiminnassa.
c) ProAgria Oulu ry kehittää luontoperustaisia palvelutuotteita osaksi maatilojen ja yritysten toimintaa. Yhdistyksellä on paljon kokemusta yhteistyöstä maatilojen ja yritysten kanssa. Kokemusta on paljon em. konsultoinnista ja koulutuksesta.
Toimenpiteissä a-b hyödynnetään luontotaiteen mahdollisuuksia. Luontotaiteen osaaminen hankitaan hankkeseen ostopalveluina.

Toimenpide 4: Luontovoimaisen toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi. Osatoteuttajat toimivat tässä yhteistyössä hanketyöntekijöiden kanssa. Tähän toimenpiteeseen sisältyy seuraavien menetelmien ja toimintamallien suunnittelu, toteutus ja arviointi, joissa esim. vuoden kierto, tunnemuistot, vaellus, patikointi, meri, saaristo, perinnemaisemahoito, kalastus, marjastus, yrtit ja poimintakortit ovat mukana:
a) eläinavusteiset menetelmät ja toimintamallit,
b) luontotaiteen menetelmät ja toimintamallit, johon asiantuntemus hankitaan ostopalveluina,
c) luontovoimaisen toimintamallinen vertaiskehittäminen hollantilaisen Gijs Francken, Green Mental Health -kumppanin kanssa,
d) vertaisuuden menetelmien tietoinen käyttö toiminnassa osallistujien kokemusten jakamisessa, yhteisöllisen kokemuksen vahvistamisessa, kuntoutumisprosessien käynnistymisessä - paikan hengen luomisessa,
e) toipumaan saattaja -mallin kehittäminen, joka on jalkautuvaa toimintaa, aktiivista osallistujien etsimistä verkostojen avulla, heidän rinnalla kulkemista, tukemista ja ohjausta uusille poluille - sosiaalipedagogista dialogista ja valtaistava työskentelyotetta.

Toimenpide 5. Toiminnan ja toimintamallien arviointi ja toimintamallien levittäminen. Tähän sisältyy seuraavat toimenpiteet:
a) Hankkeessa toteutuneet mallit ja niiden vaikuttavuus arvioidaan hankkeeseen osallistuneiden palautteen, itsearvioinnin, toiminnan toteuttajien havainnoinnin sekä vaikuttavuus- ja prosessiarvioinnin keinoin. Vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään mm. kykyviisari -arviointia sekä Recovery -toiminnassa käytettävää toimintakyvyn arviointilomaketta.
b) Hankkeesta tehdään prosessi- ja vaikuttavuusarviointi. Tästä vastaa Lapin AMK.
c) Hankkeesta, sen toiminnasta ja tuloksista kirjoitetaan artikkeleita ja blogitekstejä. Kirjoitusten tarkoituksena on toimintamallien ja tulosten levittäminen.
d) Hankkeen toimijat osallistuvat aktiivisesti Green Care -verkostojen toimintaan. Osallistumisen tarkoituksena on yhtäältä pyrkimys olla tietoinen Green Care toiminnan ajankohtaisista kysymyksistä, toisaalta levittää tietoa hankkeesta ja sen tuloksista em. verkostossa.
e) Hanke järjestää seminaareja ja webinaareja, joissa hankkeen toimintamalleja rikastetaan, arvioidaan, kehitetään ja levitetään paikallisille ja valtakunnallisille mielenterveyden asiantuntijoille. Kokemuksia ja uusia toimintamalleja jaetaan myös Lapin AMK:n kansainvälisissä kumppanuusverkostoissa.

Hankkeen tuloksena hankkeeseen osallistujat/asiakkaat saavat positiivisia hyvinvoinnin kokemuksia, heidän toipumisprosessinsa käynnistyvät, tunne siitä, että on elämän ohjaksissa, vahvistuu sekä polkuja osallisuuden ja työelämän suuntaan avautuu.

Hankkeessa kehitetään neljä luontovoimaista toimintamallia, joista yksi perustuu vertaiskehittämiseen hollantilaisen kumppanin käytännöstä. Uudet luontovoimaiset toimintamallit muodostuvat seuraaviin osa-alueisiin:

1) Luontovoimaiset, ekopsykologiset, menetelmät ja toimintamallit
2) Eläinavusteiset luontovoimaset menetelmät ja toimintamallit
3) Taiteen ja kulttuurin luontovoimaiset menetelmät ja toimintamallit
4) Luontovoimainen toimintamalli, jonka kehittämisessä käytetään vertaiskehittämisen metodia

Toimintamallien lisäksi hankkeessa kehitetään toipumaan saattaja -toimintamalli, joka perustuu sosiaalipedagogiseen ajattelu- ja toimintatapaan.

Tulosten rikastamista ja levittämistä varten hanke järjestää kolme seminaari, joista 1 kansainvälinen (etäyhteydellä) sekä 6 webinaaria, joista 1 kansainvälinen. Hankkeessa julkaistaan 6 artikkelia kehitetyistä malleista ja niiden vaikuttavuudesta sekä kirjoitetaan blogitekstejä. Tulosten jakamisen seurauksena mielenterveystyöstä tekevät ammattilaiset saavat tietoja uusista luontovoimaisista menetelmistä ja toimintamalleista, joita he voivat ottaa käyttöön mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisevässä ja korjaavassa toiminnassa.

Hankkeessa tavoitellaan em. lisäksi seuraavia pitkän aikavälin vaikutuksia:

1) Toimintaan välittömästi ja välillisesti osallistuvien tietoisuus luonnon hyvinvointivaikutuksista vahvistuu.
2) Em. ymmärrys eläinten, ihmisten, metsäluonnon, kasvien, maaperän, mikrobien ja luontoympäristön merkityksellisestä yhteydestä ja vaikutuksesta ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin vahvistuu.
3) Osallistujien luontosuhde on vahvistunut ja he ovat löytäneet oman olemisen ja läsnäolon tavan luontoympäristössä. Ihmiset osaavat etsiä luonnosta voimaa ja hyvinvointia vahvistavia kokemuksia. Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan paikallisyhteisöissä entistä paremmin.
4) Hankkeen toimintaan osallistuminen on auttanut osallistujia tunnistamaan itsessään kadonneita tai piilossa olevia voimavaroja sekä ihmisyyden ja henkisyyden puolia. Hankkeen kokemukset ovat luoneet hyvän perustan mukana olleiden ihmisten positiivisen mielenterveyden edelleen vahvistumiselle, koska he ovat saaneet hankkeessa elämän hallittavuuteen ja muuttamiseen tarvittavia välineitä. Osallistujat ovat tulleet tietoiseksi siitä, mikä ja millainen toiminta vaikuttaa, ja millä on merkitystä, hyvinvoinnin vahvistumiseen.
5) Hanketoimijat ovat verkostoituneet. Maatilat, luontoyrittäjät ja paikallisyhteisöt ovat löytäneet uusia palvelutuotteita ja -malleja, joiden avulla ihmiset voivat vahvistaa hyvinvointiaan ja kiinnittyä uudella tavalla lähiympäristöönsä.
6) Paikalliseen kulttuuriin ja luontoympäristöön perustuvat palvelumallit ovat näkyviä uusia yritysideoita ja palvelutuotteita. Maatilat ja mikroyritykset tarjoavat uusia luontolähtöisiä ja -voimaisia palveluja asiakkaille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke toteutetaan Oulun, Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduilla. Seudut eivät ole homogeenisia, joten osallistujat tulevat alueen omista lähtökohdista. Kohderyhmänä ovat työikäiset työelämän ulkopuolella tai työttömänä olevat mielenterveyskuntoutujat, joilla on taustalla erilaisia elämänhallinnan ongelmia, yksinäisyyttä, sosiaalisten suhteiden puutetta ja toimintakyvyn heikentymistä. Ongelmat voivat johtua työttömyydestä, koulutuksesta tipahtamisesta, sairastumisesta, kotoutumisen ongelmista tai moninaisista elämän kriiseistä. Myös elämän murrosvaiheisiin liittyy mielenterveyden riskejä, kuten yksinäisyyden, mielekkyyden ja tarpeettomuuden kokemuksia, jotka voivat olla mielenterveyden järkkymisen taustalla.

Kohderyhmä saavutetaan hankkeessa mukana olevien kumppaneiden, joita ovat Rovaniemen Neuvokas ry, Rovala Setlementti ry, Kemin Klubitalo, Oulunkaaren kuntayhtymä (Simo), Tornion Meäntalo, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri (LPSHP), Oulun kaupunki, Oulun A-kilta ry sekä Luonnonvarakeskus - Luke, verkostoista. Hanketyöntekijöiden tehtävä on toimia yhteistyössä verkoston kanssa osallistujien rekrytoinnissa.

Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat mielenterveystyötä tekevät alan asiantuntijat, joille jaetaan tietoa ja kokemuksia hankkeen toimintamalleista. Mielenterveystyön asiantuntijat voivat ottaa käyttöön hankkeessa kehitettyjä toimintamenetelmiä ja -malleja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat alueen luonto- ja asumispalveluita tuottavat yritykset, kuntien mielenterveyspalvelut, sosiaali- ja terveysalan järjestöt, maakunnalliset Sote-palveluista päättävät tahot, mielenterveystyön ammattilaiset, ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä paikallisesti tekevät sekä varsinaisen kohderyhmän omaiset, perheenjäsenet ja lähiverkostot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 195 618

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 19 849

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 635 954

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 22 563

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen, Oulun

Kunnat: Rovaniemi, Keminmaa, Oulu, Tornio, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 17

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 400

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tutkimus- ja tilastotietoja on analysoitu hankkeen osallistujatarpeen kartoittamiseksi. Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys vaihtelee sukupuolen mukaan. Naisilla masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä syömishäiriöt ovat yleisempiä kuin miehillä. Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan viimeisen vuoden aikana masennushäiriöjakson oli sairastanut 7 % naisista ja 4 % miehistä. THL:n tutkimukset. Esim. Mielenvireys ry:n jäsenistön suurin kävijäryhmä on yli 35 vuotiaat miehet, jotka ovat kiinnostuneita toiminnallisuudesta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Keskeisimmät osallistujat hankkeessa ovat heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Erityisesti ikääntyvät mielenterveyskuntoutuja miehet. Toimintaa kehitettäessä huomioidaan erityisesti miesten erityinen syrjäytymisriski. Miesten mukaan saaminen koetaan haasteeksi. Hankkeen kaikissa toiminnoissa on mukana sekä miehiä että naisia. Esimerkiksi masennusdiagnoosin saaneiden miesten toimintakyky on huonompi kuin naisilla. Tämä voi johtua siitä, että hoidon piiriin hakeudutaan naisia myöhemmin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole yksinomaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tai segregaation purkaminen, mutta hanke edistää miesten ja mielenterveyskuntoutujanaisten osallisuutta ja tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Osallistujat ovat henkilöitä, joilla on tarvetta elämänhallinnan ja osallisuuden vahvistamiseen. Joidenkin mukana olevien mielenterveysyhdistysten toiminnassa ja kohtaamisissa miehet ovat enemmistönä ja toisissa taas naiset. Tuloksia arvioidaan hankkeen aikana ja päättyessä myös sukupuolinäkökulmasta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeessa on hevonen maatalouden töissä -teema, joka edistää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Puutarhan hoito ja sadon korjaaminen on luonnonvarojen kestävää käyttöä. Maatilatoiminnassa esim. lampaat ovat perinnemaisemanhoidossa. Hanke toimii esimerkkinä ja kannustaa kierrätykseen ja kertakäyttökulutuksen vähentämiseen. Hankkeessa on tiedostettu ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä pääoma. Käytämme työpajoissa luontomateriaaleja. Paikan hengen ja tunnemuistojen kokemisessa ekologisilla tekijöillä on merkitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Aihe ei ole hankkeen keskiössä, mutta hanke järjestää luontolähtöistä luontolähtöistä toimintaa niin maalla kuin merellä. Etäyhteyksien käyttö osatoteuttajien ja kumppaneiden sekä kv-kumppanin tapaamisissa. Tapahtumiin kuljetaan kimppakyydillä tai yhteiskuljetuksella. Ihmiskunnalla on ratkaistavana jännite sivilisaation tuhon ja kestävän tulevaisuuden välillä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 7
Hanke edistää ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta järjestämällä toimintoja ja työpajoja lähialueiden luonnossa, tekemällä yhteistyötä ympäristöalan järjestöjen kanssa tietoisuuden lisäämiseksi luonnon monimuotoisuudesta ja monilajisuudesta sekä niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Hanke edistää ihmisen monikulttuurista luontosuhdetta. Hyödynnämme villiinnytymiseksi kutsuttua luonnonsuojeluperiaatetta, ja toteuttaa ei-luonnontilaisten alueiden villiinnytyshankkeita.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Ei ole suoranaista vaikutusta. Etäyhteyksien käytön lisääminen palvelujen käytössä voi vähentää päästöjen määrää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 7
Hankkeen toimintoja järjestetään Oulun seudun alueella olevissa Natura-kohteissa, joita on kaikkiaan 38. Simon edustan saaristo, jossa on laidunnusta, kuuluu Natura-verkostoon. Näin alueet tulevat tutuksi kävijöille.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hanke toimii kestävän kehityksen periaatteidenmukaisesti, retkeillä käytämme paperisia tai kestoastioita. Luonnossa tapahtuvat toiminnot eivät vaadi erityisiä lisävarusteita, toiminnoissa käytetään luonnon omia materiaaleja ja ravintokurssien raaka-aineet saadaan suoraan luonnosta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Ei suoranaista merkitystä. Luonnossa tapahtuviin toimintoihin liittyvät palautekeskustelut tapahtuvat nuotion ympärillä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hankkeessa on mukana maaseudulla toimivia yrityksiä. Luontolähtöisiltä pieniltä toimijoilta on mahdollista hankkia osaamista kilpailutuksen kautta. Asiakkaat yhdessä maatilojen kanssa suunnittelevat luontolähtöisiä palveluja, jotka pohjautuvat paikalliseen luontoon ja kulttuuriin. Asumispalveluja tarjoavassa yrityksessä otetaan käyttöön luontolähtöisen toiminnan periaatteita. Ne monipuolistavat yritysten tarjoamia palveluja. Elinkeinorakenteen kehittäminen ei ole tämän hankeen olennainen osa, mutta hanke luo pohjaa luontoon ja maaseutuympäristöön liittyviin palveluihin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 9
Luontolähtöisistä menetelmistä ja oallistavasta kulttuurisesta toiminnasta saatavat kokemukset ja palvelujen kehittäminen edistävät aineettomien palvelujen käyttöä, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja osaaminen vahvistuvat. Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa on kysymys oman ajattelun ja toiminnan silloittamisesta, suhteiden rakentamisesta toisiin ihmisiin ja myös luontoon sekä sen ymmärtämisestä, että teoilla on merkitystä tulevaisuuden maailman rakentamisessa.
Liikkuminen ja logistiikka 3 6
Ohjataan kävelemään ja pyöräilemään sekä käyttämään julkisia kulkuneuvoja yksityisautoilun sijaan ottaen huomioon kohderyhmän tuomat haasteet.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat hankkeen pääteemat. Hankkeen toimintaperiaatteet edistävät ihmisten välistä yhdenvertaisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden, kokemuksellisuuden ja henkisyyden avulla. Hankkeen toimenpiteillä kyetään edistämään yhteiseloa toisten ihmisten kanssa ja kuinka pidämme huolen siitä, että voi olla oman elämänsä ohjaksissa ja samalla toimimassa kestävällä tavalla. Hyvinvointi on kykyä elää ja toimia siten, että elämästä tulee ihmiselle itselleen merkityksellinen. Hankkeen toiminta virittyy mukaan ottavista arvoista käsin. Ihminen alkaa tunnistaa itsensä toisten ihmisten kanssa samassa tarinassa ja maisemassa kulkijaksi. Ihmisten välille alkaa rakentua luontevasti minä – sinä -suhteita, keskinäistä luottamusta ja yhteistoimintaa. Paikan henki lisää hyvinvointia ja tunnelukkojen avautumista. Paikan henki vahvistaa sosiaalista kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa, jossa voidaan nähdä niin alueellisia, yksilöiden välisiä kuin sukupolvien välisiä piirteitä. Sosiaalisen kestävän kehityksen tavoitteena yhdessä muiden kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa on poistaa ihmisten välistä eriarvoisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 7 9
Kohderyhmä tulee olemaan moninainen. Ihmiset oppivat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja jokaisella on oikeus osallistua. Hankkeen osallistujat ovat heikommassa asemassa olevia. Hanke kohdistuu sekä miehiin että naisiin. Hanke varmistaa mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheisten yhteiskunnallisen tasa-arvon ja osallisuuden. Hankkeen toiminnoilla edistetään ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Mielenterveyskuntoutujat ja heidän läheisensä ovat hankkeessa yhteiskehittäjiä. Fyysisten tarpeiden tyydyttäminen luo hyvän arvoperustan ihmisten keskinäiselle toiminnalle. Hankkeessa edistetään henkisten tarpeiden tyydyttämistä, joka tekee ihmisestä eettisen, hyvää tahtovan ja hyvää toteuttavan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeen toimintamallit lähtevät yhdenvertaisuuden periaatteesta siten, että kunnioitetaan jokaisen yksilön omia tavoitteita ja keskitytään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksien ja osallisuuden vahvistamiseen. Suomessa eletään nyt vanhan ja uuden kulttuurin sekä niiden välisessä ajattelu- ja toimintatapojen jännitteessä. Siirtyminen 6. aallon kulttuuriin haastaa muuttamaan ajattelu- ja toimintatottumuksia. Se kutsuu esiin solidaaristen siteiden vahvistamista ihmisten keskinäisessä toiminnassa sekä työn ja palvelujen järjestämisessä. Se kutsuu myös etsimään kestäviä ratkaisuja lyhytaikaisen saalistamisen sijaan sekä ottamaan vastuun toiminnasta. Osallistuvan taiteen, kuten maataiteen ja ympäristötaiteen avulla ihminen reflektoi kokemustaan ympäröivästä maailmasta ja sen ilmiöistä, hän myös rakentaa merkityksiä kokemuksilleen. Taide on kokemusta ja merkitysten tuottamista. Taidekokemus on sosiaalisesti rakennettua tulkintaa. Taiteen hyvinvointivaikutukset syntyvät taiteen kohtaamisessa ja taidekokemuksessa.
Kulttuuriympäristö 7 8
Toimintoja tapahtuu Oulun seudun ja Kemi-Tornio paikallisissa ja valtakunnallisissa kulttuuriympäristöissä, tällöin opitaan tunnistamaan ja arvostamaan paikallista kulttuuriympäristön moninaisuutta sekä itsensä sijoittamista kulttuuriseen jatkumoon. Paikan hengen rakentumisessa on se, että millainen kulttuuri- ja luontoympäristön maisema eteen avautuu. jos kääntää katseen itsestä ulos ihmistä erottamaan aidot tarpeet epäaidoista tai keinotekoisista?
Ympäristöosaaminen 5 6
Opitaan liikkumaan luonnossa ja aistimaan sitä myös kehollisesti. Rohkaistaan osallistujia liikkumaan luonnossa turvallisesti itseensä luottaen. Erilaisten taitojen oppimista ja omien kokemusten vahvistamista kuten kalastus- ja erätoiminta. Pyritään omassa arjessa pienentämään ekologista jalanjälkeä sekä ymmärretään luonnon ja ympäristön lainalaisuudet. Opetellaan luontomateriaaleihin liittyviä kädentaitoja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-