|
|
|
Hankekoodi: S22286
Hankkeen nimi: Koulutusportti - Etelä-Savon pito- ja vetovoiman vahvistaminen koulutusmaakuntana
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)
Puhelinnumero: 0503125123
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marianne Heikkinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marianne.heikkinen(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404869649
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Koulutusportti - Etelä-Savon pito- ja vetovoiman vahvistaminen koulutusmaakuntana
Hankkeen tavoitteet liittyvät keskeisesti Etelä-Savon elinvoiman vahvistamiseen ja koulutus- sekä työelämäsiirtymien joustavoittamiseen. Hanke perustuu Etelä-Savon osaamisstrategiassa 2018-2021 tunnistettuihin tarpeisiin ja sen keskeisiä toimijoita ovat eteläsavolaiset toisen asteen, korkea-asteen sekä vapaan sivistystyön koulutustoimijat. Elinvoiman vahvistamiseksi hankkeen tavoitteena on Etelä-Savon maakunnan profiilin nostaminen koulutusmaakuntana, veto- ja pitovoiman lisääminen, alueen työelämään kiinnittyminen ja koulutustason nosto.
Päätavoitteen saavuttamiseksi hanke on jäsennetty osatavoitteisiin, jotka nivotaan myös uraohjauksen kehittämiseen.
Osatavoite 1: hankkeessa kirkastetaan palvelumuotoilua hyödyntäen maakunnan eri koulutusten tarjoajien vahvuudet ja erityispiirteet ja kehitetään kartoituksen pohjalta yhteisiä pitovoimaisia koulutuspolkuja
Osatavoite 2: hankkeessa kehitetään uudenlaisia asiakaslähtöisiä menetelmiä koulutuspoluista tiedottamiseen, hyödyntäen digitaalisia, pelillisiä ratkaisuja.
Osatavoite 3: hankkeessa vahvistetaan olemassa olevia ja pilotoidaan uusia, eri toimijoita ja koulutusasteita yhdistäviä työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä ja aitoja työelämäympäristöjä. Lähtökohtaisesti nämä kiinnittyvät maakunnan seutukuntiin (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki).
Etelä-Savon tulevaisuuden, elinvoiman ja veto- sekä pitovoiman näkökulmista tavoitteina on laajassa yhteistyössä 1) tunnistaa koulutustarjonnan erityisvahvuudet, 2) palvelumuotoilla niitä pitovoimaisiksi koulutuspoluiksi, 3) tiedottaa niistä tehokkaasti hyödyntäen digitaalisia ja pelillisiä ratkaisuja, 4) yhdistää kokonaisuuteen nivelvaiheiden (digitaalisuutta, pelillisyyttä ja tekoälyä hyödyntävää) uraohjausta sekä 5) vahvistaa ja rakentaa yhteisiä, eri koulutusasteita yhdistäviä vetovoimaisia työelämän oppimisympäristöjä, joissa myös hyödynnetään uutta teknologiaa.
Hankkeen tuloksena syntyy maakunnan osaamisstrategiassa tunnistettuihin koulutustarpeisiin kehitettyjä, eri toimijoiden yhteistyötä hyödyntäviä koulutuspolkuja sekä käyttäjälähtöisiä, pelillisyyttä ja digitaalista uraohjausta sekä palvelumuotoilua hyödyntäviä keskitettyjä ratkaisuja ja tiedottamisen kanavia. Erittäin keskeistä on myös eri koulutusasteen toimijoiden yhteisten työelämäympäristöjen ja työelämälähtöisten oppimisympäristöjen kehittäminen maakuntakaupungeissa. Hankkeen päätyttyä kehitettyjen tuotosten kautta koulutuspalvelut ovat asiakkaan kannalta helpommin löydettävissä, koulutuksenjärjestäjien välinen yhteistyö vahvistuu ja tietoisuus koulutustarjonnasta maakunnan sisällä ja ulkopuolella lisääntyy. Pitkällä aikavälillä toimenpiteet lisäävät Etelä-Savon elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa yhteistyön, yhteisten koulutuspolkujen ja niiden näkyväksi tekemisen, sekä yhteisten oppimis-/työelämäympäristöjen kehittämisen myötä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat henkilöt jotka osallistuvat Etelä-Savon koulutusyhteistyön kehittämiseen ja palvelumuotoiluprosessiin erilaisten toimenpiteiden kautta kuten työpajat, tapahtumat ja työelämäympäristöjen pilotit. Tähän kohderyhmään kuuluu oppilaitosten henkilökuntaa, opiskelijoita sekä alan asiantuntijoita. Kohderyhmää ovat myös henkilöt, jotka osallistuvat pilotoitavien työelämäympäristöjen opettamiseen/ohjaukseen sekä opiskeluun/harjoitteluun.
Hanke linkittyy koko maakunnan kehittämiseen. Välillisiä kohderyhmiä hankkeelle ovat alueen työnantajat, ohjaavat tahot, te-hallinto, kuntien työllisyyspalvelut sekä järjestöt. Tuloksista hyötyvät kohderyhmien kartoittamisen ja koulutuspolkujen kautta kaikki Etelä-Savon kunnat.
Laajempina kohderyhminä ovat myös kaikki ne, joille koulutuspolkuja tehdään ja niistä tiedotetaan. Hanke kohdistuu erityisesti henkilöille, jotka ovat nivelvaiheissa ja miettimässä uudelleen kouluttautumista: koulutuspoluille hakeutuvat henkilöt, peruskoulun päättävät, lukion- ja ammattikoulutuksen (toinen aste) päättävät, "välivuoden pitäjät", alan vaihtajat, täydennyskoulutusta tarvitsevat, työttömät. Hanketta tehdään myös yhteistyössä tiettyjen alueen työnantajien (sisältäen järjestöt) kanssa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 760 996
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 734 325
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 941 948
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 908 935
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Sulkava, Mäntyharju, Kangasniemi, Rantasalmi, Enonkoski, Pieksämäki, Puumala, Pertunmaa, Hirvensalmi, Heinävesi, Joroinen, Juva, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 9
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 7 |
| Hankkeessa pilotoidaan uutena yhteistyön koulutuskokonaisuutena ekososiaaliseen sivistykseen ja ilmastokansalaisuuteen liittyvää koulutuspolkua. Onnistuessaan tällä on laajempaakin vaikutusta kestävään ja ekologiseen kehitykseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 9 |
| Tulevaisuuden tarpeisiin ennakoivasti vastaavien koulutusten kehittäminen on myös paikallisen elinkeinorakenteen kestävän kehittämisen kulmakivi, varsinkin kun koulutustehtävää on suunniteltu osana maakunnan osaamisstrategiaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 10 |
| Hankkeessa tuotetaan uusia koulutuspolkuja, oppimista tukevia yhteisiä työelämäympäristöjä, ohjauksen mallia sekä koulutuksesta tiedottamisen pelillisiä ratkaisuja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Laadukkaiden ja toimivien koulutuspolkujen, -ympäristöjen ja ohjauksen kehittäminen vahvistavat kestävällä tavalla myös opiskelijoiden ja opetusta tarjoavien organisaatioiden hyvinvointia. Alueellisen veto-, pito- ja sitä myötä elinvoiman vahvistaminen ovat keskeisiä myös hyvinvoinnin edistämiselle. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteissä ja toteutuksissa (tiedottaminen, saavutettavuus, sisällöt)huomioidaan eri vähemmistöt (esim. viittomakieli tiedotuksessa), maahanmuuttajat, oppimisvaikeudet ja myös aiemmin mainittu sukupuolten välinen tasa-arvo. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 7 |
| Eri koulutusasteiden yhteistyössä ja ilman hierarkisia eroja kehittämien koulutuspolkujen ja oppimisympäristöjen sekä tätä tukevan ohjauksen kehittämisen voi katsoa muodostavan tärkeän pohjan nimenomaan kestävälle yhteiskunnalliselle ja yhdenvertaisuudelle. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 8 |
| Koulutuksen laadun ja sen arvioimisen kehittäminen on vahvin pohja kulttuuriympäristön kestävälle kehittämiselle, etenkin, jos kulttuuri ymmärretään laajasti. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Työelämäympäristöjen ja kohdennetummin esimerkiksi ilmastokansalaisuuden kehittäminen tukevat myös ympäristöosaamisen vahvistamista eri aloilla. | ||
Koulutusportti-hankkeen yhtenä tavoitteena oli Etelä-Savon elinvoiman ja koulutustason nostaminen. Tähän pyrittiin oppilaitosten yhteisiä koulutuspolkuja, uraohjausta ja viestintää kehittämällä uusilla digitaalisilla tavoilla. Pääsääntöisesti hanketyössä keskityttiin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, kuten koulutusten vahvuuksien kartoittamiseen, koulutuspolkujen kuvaamiseen sekä Savostamo-verkkoalustan yhteiskehittämiseen ja sisällön tuottamiseen. Hanke onnistui vastaamaan tavoitteisiin erinomaisesti ja se on saanut paljon hyvää palautetta eri toimijoilta kuten Etelä-Savon Maakuntaliitto, Ely ja erilaiset oppilaitokset maakunnassa.
Hankkeen tavoitteet olivat mittavia, mutta niihin pystyttiin vastamaan erinomaisesti huolimatta useista haasteista, joita Korona-pandemia, hankkeen laajuus, sekä Savostamon tuotannolliset ongelmat aiheuttivat. Myös hankkeen aloitus viivästyi ja tämän vuoksi hankeaika jäi hieman lyhyeksi, joka vaikutti resurssien riittämättömyyteen hankkeen loppuvaiheessa.
Hankkeen tulokset ovat laajemmat kuin hankesuunnitelmassa on kaavailtu, mutta hankkeen todellinen vaikuttavuus tulee ilmi vasta Savostamo-ekosysteemin toiminnan vakiinnuttua ja kun Savostamosta on saatu käyttäjätietoa.
OSATAVOITE 1: Hankkeessa kirkastetaan palvelumuotoilua hyödyntäen maakunnan eri koulutusten tarjoajien vahvuudet ja erityispiirteet ja kehitetään kartoituksen pohjalta yhteisiä pitovoimaisia koulutuspolkuja
Hankkeen tärkeimpänä tuloksena hankkeessa kehitettiin yhteistyöverkosto ja toimintamalli Savostamo-ekosysteemille. Palvelumuotoilua hyödyntäen, hankkeessa muotoiltiin koulutuspolkuja, jotka rakennettiin maakuntastrategian teemoja (metsä, vesi, ruoka) sekä oppilaitosten vahvuuksia hyödyntäen. Yhteisenä konkreettisena koulutuspolkuna pilotoitiin Otavian ja MUC/Ruralian johdolla kestävän tulevaisuuden koulutuspolkua (LIITE 9).
OSATAVOITE 2: Hankkeessa kehitetään uudenlaisia asiakaslähtöisiä menetelmiä koulutuspoluista tiedottamiseen, hyödyntäen digitaalisia pelillisiä ratkaisuja.
Viestinnällisiä tavoitteita varten hankkeessa kehitettiin Etelä-Savon oppilaitoksia yhdistävä, asiakaslähtöinen digitaalinen koulutusseikkailu Savostamo (www.savostamo.fi), sekä toimintamalli ja sopimus alustan ylläpidolle jatkossa. Ylläpitosopimuksen allekirjoittaa 16 eteläsavolaista oppilaitosta, sekä Etelä-Savon maakuntaliitto. Savostamoa pidetään merkittävänä digitaalisena viestintätyökaluna Etelä-Savon oppilaitoksille, niiden asiakkaille ja ohjauksen ammattilaisille.
Savostamoon rakennettiin myös koulutushaku, josta voi hakea Savostamon suosittelemia eteläsavolaisia koulutuksia omiin intresseihin perustuen. Savostamon sisään rakennettiin lisäksi tykkäys-toiminto (liekit sivustolla), joka lisää pelillisyyden mahdollisuuksia sivulla.
OSATAVOITE 3: Hankkeessa vahvistetaan olemassa olevia ja pilotoidaan uusia, eri toimijoita ja koulutusasteita yhdistäviä työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä ja aitoja työelämäympäristöjä. Lähtökohtaisesti nämä kiinnittyvät maakunnan seutukuntiin (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki), mutta myös näiden väliseen yhteistyöhön.
Lisäksi hankkeella haluttiin kehittää työelämän oppimisympäristöjä eri seutukunnissa. Hankkeen aikana syntyi uusia nopeammin työllistäviä, työelämän oppimissoluja ja uutta ymmärrystä liittyen Etelä-Savon erilaisiin työelämän oppimisympäristöihin. Hankkeessa syntyi huomattavasti enemmän oppissoluja kuin hankesuunnitelmassa oli kuvattu. Hankkeessa tehtiin yhteensä 19 oppimissolua työpaikoille, sekä 8 hybridioppimissolun muodostavaa oppimateriaalivideota hyvinvointialan oppimisympäristöihin liittyen. Oppimissolujen ansiosta muutamia opiskelijoita työllistyi.
Hankkeessa myös kartoitettiin työelämälähtöisen oppimisen toimintamalleja, sekä Etelä-Savon olemassa olevia oppimissoluja. Hankkeen aikana pohdittiin laajasti käsitteitä oppimissolu ja oppimisympäristö, koska käsite ei ole laajasti käytössä. Oppimissolun määrittelyssä todettiin, että oppimissolu on työpaikan ja oppilaitoksen yhdessä sopima ja suunnittelema työpiste/työtehtävä, jossa opitaan työelämän taitoja aidoissa tilanteissa.