Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22288

Hankkeen nimi: Seppä-työhönvalmennus

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.1.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tukeva-säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 2211414-8

Jakeluosoite: Teollisuuskatu 1

Puhelinnumero: 70620

Postinumero: 70620

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.tukevasaatio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marika Huttunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marika.huttunen(at)tukevasaatio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440225813

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen lähtökohtana on työelämälähtöisten työllistämistä tukevien palveluiden kehittäminen Varkaudessa. Tarve perustuu paikkakunnan korkeaan rakenteelliseen työttömyyteen, jonka selättämiseen nykyiset palvelut ja toimenpiteet eivät ole vielä riittäviä. Laajasta palveluvalikoimasta huolimatta kaupungista puuttuu palvelu, jossa työttömiä nuoria ja pitkään työttömänä olleita henkilöitä valmennetaan ja ohjataan avoimille työmarkkinoille, jossa toimitaan samalla tiiviissä yhteistyössä alueen työnantajien kanssa.Varkauden työttömyysprosentti on ollut kesäkuussa 2020, 16,7%. Työttömien määrä Varkaudessa on vuoden 2019 kesäkuusta noussut 37%. Hankeen avulla vaikutetaan positiivisesti Varkauden alueen työllisyystilanteeseen ja purkamaan osaltaan myös koronapandemian aiheuttamaa työttömyyden kasvua. Hanke ohjaa heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä suoraan heille sopiviin työtehtäviin yrityksiin. Yritykset voivat hankkeen kautta palkata matalammalla kynnyksellä työvoimaa ja tilanteen parantuessa yritys voi työllistää henkilöt pysyvästi. Hanke myös etsii yhdessä valmentautujan kanssa koulutuspolkuja työllistymisen tueksi. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Varkauden kaupungin, Navitas Kehitys Oy:n ja Tukeva -säätiön kesken.

Varkauden alueen yrityksistä löytyy työtehtäviä monenlaisille työnhakijoille ja työnantajat ovat valmiita työllistämään myös osatyökykyisiä. Tämä kuitenkin edellyttää, että yhteistyö yritysten ja toimijoiden välillä toimii ja että työllistymistä tukevat palvelut vastaavat yritysten tarpeisiin ja osaavat mukautua ja päivittyä tarvittaessa. Suorien työllistymisten syntymiseksi ja yritysten työvoimatarpeisiin vastaamiseksi on pystyttävä tarjoamaan valmennusta, joka mallintaa aitoja yrityksissä suoritettavia työtehtäviä ja kerryttää siten myös työttömien osaamista ja hiljaista tietoa tuleviin työsuhteisiin. Työhönvalmennuksen ydin on työttömien tukemisen lisäksi erityisesti työnantajien tukeminen ja yhteinen tavoitteisiin pääsemisen varmistaminen. Hankkeen keskiössä on tiivis yritysyhteistyö, jolla luodaan edellytykset hankkeen asiakkaiden valmentamiselle ja ohjaamiselle seudun yritysten työvoimatarpeisiin. Valmennuksen ja yrityksiin ohjaamisen kehittämisessä hyödynnetään Tukeva -säätiön toiminnassa kertynyttä osaamista sekä kaupungissa toteutettujen aikaisempien hankkeiden kokemuksia.Tämän hankkeen kohderyhminä ovat varkautelaiset työttömät aikuiset ja nuorisotakuun piirissä olevat 17-29-vuotiaat nuoret sekä maahanmuuttajat. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Varkauden alueella toimivat yritykset ja kaupunkiseudun muut eri työllisyystoimijat, Savon ammattiopisto, järjestöt ja niiden toimintayksiköt. Yritysyhteistyössä keskeisenä kumppanina toimii Navitas Kehitys Oy. Yrityssektorin keskeiset kohderyhmät ovat ne toimialat, joiden on haastavaa saada osaavaa työvoimaa tällä hetkellä. Näitä toimialoja Varkaudessa ovat mm. kone- ja tekniikan alojen yritykset, puhtaanapito- ja laitoshuollon yritykset, myynti- ja asiakaspalveluyritykset sekä sosiaali- ja terveysala.

Hankkeen tavoitteet on jaettu kolmeen päätavoitteeseen:
1. Hankkeessa kartoitetaan ja rakennetaan palvelukonsepti yritysten ja työnhakijoiden välille yritysten tuottavuuden lisäämiseksi ja kohtaanto-ongelman vähentämiseksi.
2. Hankkeen tavoitteena on löytää pysyviä ratkaisuja Varkauden seudun työttömille asiakkaille tähtäimenä joko työllistyminen yhteistyöyrityksiin tai koulutus, joka tukee työllistymistä.
3. Hankkeessa laadittu palvelukonsepti tuotteistetaan hankkeen päätyttyä ja se rakentaa Varkauden alueelle uudenlaisen työelämälähtöisen valmennuksen toimintamallin sekä juurtuu palvelujärjestelmään.

Hankkeen aikana tavoitetaan yhteensä 105 henkilöä hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen osallistujista 50% on hankkeen jälkeen työssä ja 20% henkilöä koulutuksessa. Hanke tavoittaa toimenpiteisiin yhteensä 48 eri kokoista yritystä Varkauden seutukunnasta. Hankkeen toimenpiteiden kautta Varkauden alueen yritykset ovat löytäneet osaavaa työvoimaa aikaisempaa enemmän, joka todentuu kyselyillä, osallistujen seurannalla ja alueen avoimia työpaikkoja seuraamalla. Hankkeen jälkeen työhönvalmennuksen palvelukonsepti tuotteistetaan ja se juurtuu palvelujärjestelmään. Varkauden alueelle on syntynyt uusi työelämälähtöinen valmennusmalli, jonka kautta avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen siirtyy aikaisempaa enemmän henkilöitä, jotka ovat olleet heikossa työmarkkina-asemassa. Työttömien määrä on alueella vähentynyt ja heidän osaltaan on syntynyt jatkopolkuja aikaisempaa enemmän myös tilastollisesti. Alueen yritykset ovat saaneet yhteiskuntavastuullisuuttaan hankkeen kautta näkyvämmäksi tiedotusvälineissä, hankkeen nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhminä hankkeessa ovat varkautelaiset työttömät aikuiset ja nuorisotakuun piirissä olevat 17-29-vuotiaat nuoret sekä maahanmuuttajat. Hankkeen kohderyhmän henkilöt ovat heikossa työmarkkina-asemassa, mutta ovat jo aikaisemmissa palveluissa saaneet valmiuksia riittävälle tasolle siirtyäkseen tuettuna suoraan työelämään tai koulutukseen. Osallistujilla ei kuitenkaan tarvitse olla tiettyä työelämästatusta päästäkseen hankkeen palveluiden piiriin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Varkauden alueella toimivat yritykset ja kaupunkiseudun muut eri työllisyystoimijat, Savon ammattiopisto, järjestöt ja niiden toimintayksiköt. Yritysyhteistyössä keskeisenä kumppanina toimii Navitas Kehitys Oy.

Yrityssektorin keskeiset kohderyhmät ovat ne toimialat, joiden on haastavaa saada osaavaa työvoimaa tällä hetkellä. Näitä toimialoja Varkaudessa ovat kone- ja tekniikan alojen yritykset, puhtaanapito- ja laitoshuollon yritykset, myynti- ja asiakaspalvelutyöt sekä sosiaali- ja terveysala. Hankkeessa kontaktoidaan eri toimialojen yrityksiä, jotta hankkeessa voidaan osallistujille tarjota mahdollisimman monipuolisesti eri tasoisia työtehtäviä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 328

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 105 163

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 241 776

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 124 025

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden

Kunnat: Varkaus

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Käpykankaantie 2

Postinumero: 78850

Postitoimipaikka: Varkaus

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 48

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 105

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaamme ohjautuu valmentautujia siten, että arviolta 2/3 valmentautujista on miehiä. Ohjautumista ei kuitenkaan säännellä millään tavalla, vaan toimintaan ohjautuu henkilöt heidän palvelutarpeensa, oma motivaationsa sekä palvelukuvausten mukaisesti. Miehet ovat yleiseseti naisia enemmän tuotantotyö-orientautuneitä, joten hankkeeseen voi ohjautua tämä näkökulma huomioiden miehiä. Toisaalta sote- ja hoiva-ala voi lisätä naisten määrää hankkeessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Olemme tietoisia, että palveluihimme ohjautuvista valmentautujista arviolta 2/3 on miehiä. Tämä johtuu selkeästi miesten toiminnallisen profiilin yleisestä luonteesta: miehet yleisesti ammatillisesti vähemmän koulutettuja ja heitä on suurempi osa yhteiskunnan toimintojen ulkopuolella. Toimimme kuitenkin siten että palveluihin ohjatuu palvelutarpeen eikä sukupuolen mukaan. Ymmärämme, että naisia voi omatoimisesti ohjautua hankkeeseen miehiä vähemmän jos tuotannollista painotusta korostetaan liikaa. Pyrimme kuitenkin motivoimaan myös naisia eri toimialojen yritysten yhteistyön kautta. Lisäksi valmentautujien ohjautumiseen vaikuttaa toimintamme yleiset erityispiirteet mm. toiminnallisuus.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteet eivät ole painottuneet tasa-arvon edistämiseen vaan asiakastarpeiden pohjalta toimimiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Myös hankkeessa noudatetaan säätiön kiertotalouden periaatteita ja toteutetaan mm. etävalmennuksen mahdollisuuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Etävalmennus ja omien tilojen hyödyntäminen vähentää kulkuvälineiden turhaa käyttöä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Hankkeen toiminnoissa hyödynnetään lainattuja ja kierrätystuotteita. Hankintaan mahdollisimman vähän uusia tavaroita
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Työvoima luo elinvoimaa ja sitä kautta parantaa elinkeinoelämän tuottavuutta ja alueen hyvinvointia
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Hankkeen toiminnoissa luodaan malleja, jotka imitoivat työelämätehtäviä, mutta eivät vaadi suuria aineellisia hankintoja, vaan pääpaino on tieto-taidon aineettomassa siirrossa.
Liikkuminen ja logistiikka 4 5
Työssäkäyntialueita ja työhön pääsemistä selvitellään ja etsitään ratkaisuja työnteon mahdollistamiseksi myös haja-asutusalueille
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Valmennuspalveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen työelämälähtöisesti lisää valmentautujien hyvinvointia ja yhteiskuntaosallisuutta
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Valmennuspalvelujen laajemman ja tasaarvoisemman saavutettavuuden lisääminen
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 6
Valmennuspalveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen lisää valmentautujien hyvinvointia ja yhteiskuntaosallisuutta. Valmennuspalvelut ovat myös helpommin saavutettavissa
Kulttuuriympäristö 3 6
Vaikutusta organisaatioden ja työllisyyskentän toimintakulttuurin pitkäaikaseen muuttamiseen ja kehittymiseen.
Ympäristöosaaminen 0 6
Hanke toimii samassa kiinteistössä kiertotalousyksikön kanssa, jolla on varmasti välillistä vaikutusta yksilöön ja yleiseen ympäristötietoisuuteen

9 Loppuraportin tiivistelmä

-