Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22289

Hankkeen nimi: Jatkuva oppiminen korkeakouluissa energia-, sähkö- ja talotekniikka-aloilla

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: PL 222

Puhelinnumero: 020 611 0200

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saku Leskelä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäälikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: saku.leskela(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5919208

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Jatkuva oppiminen korkeakouluissa energia-, sähkö- ja talotekniikka-aloilla -hankkeessa toteutetaan Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston Linnanmaan yhteiskampukselle alan johtava elinikäisen oppimisen keskus. Oulun ammattikorkeakoulun uusiin tiloihin Linnanmaan kampukselle on rakennettu energia-, talotekniikka-, sähkö- ja automaatioalojen oppimisympäristö eli hybridilaboratorio. Hybridilaboratorio tarjoaa koulutukseen paitsi kansallisella, myös kansainvälisellä tasolla kilpailukykyistä teknologiaa. Hankkeen tavoitteena on tarjota hybridilaboratorion oppimisympäristöissä alan ammattitaidon kehittämiseen moderneja ja monialaisia pedagogisia toimintamalleja edellä mainituille aloille.

Pedagogiset toimintamallit toteutetaan siten, että osaamistavoitteiden mukainen osaamisen kehittäminen voidaan toteuttaa yksilöllisesti käyttäjänäkökulmasta sopivimmalla tavalla. Koulutusvaihtoehtoina ovat oppimista tukevien laboraatioiden toteuttaminen joko hybridilaboratoriossa paikan päällä, etähallintajärjestelmiä hyödyntäen etänä tai simulaatiolaboraatioina. Laboraatioissa hyödynnetään fyysisistä oppimisympäristöistä luotuja digitaalisia kaksosia eli simulaatiomalleja esim. ilmiö- ja osallistuvaan oppimiseen perustuvissa toimintamalleissa. Menettelyt mahdollistavat koulutuksen tavoitteellisen tekemisen itsenäisesti riippumatta asuinpaikasta, työllisyystilanteesta, iästä, työkyvystä tai sosiaalisesta statuksesta.

Hankkeessa kartoitetaan työelämän tarpeet energia-, talotekniikka- ja sähköalojen täydennys- ja lisäkoulutukselle. Kartoituksen pohjalta koulutuskokonaisuudet toteutetaan yhteistyössä Oamkin energia, talotekniikka ja sähkö -puolten asiantuntijoiden kanssa ja samalla varmistetaan opetuskokonaisuuksien pedagoginen pätevyys. Oulun yliopisto tuo erityisosaamista simulaatiolaboraatioiden pedagogisten toimintamallien toteuttamiseen.

Alustavia koulutusteemoja ovat kaksisuuntainen kaukolämpöverkko, joka mahdollistaa teollisuuden hukkalämmön hyödyntämisen kaukolämpönä, sähkön kysyntäjousto, jolla voidaan vähentää yhteiskunnan sähköistymisestä aiheutuvien sähkönkulutuspiikkien aiheuttamaa kuormaa, sekä energian käytön tehostaminen. Pedagogisia toimintamalleja kehitetään edellisten teemojen ympärillä. Koulutussisällöissä tuodaan vahvasti esille myös kasvihuonekaasujen vähentäminen.

Pedagogisten toimintamallien toteutuksessa huomioidaan erityisesti se, että ne mahdollistavat joustavan ja kustannustehokkaan täydennyskoulutuksen yksilöllisesti, aikaan ja paikkaan sitomatta. Pedagogiset ratkaisut nostavat fyysisten oppimisympäristöjen käyttöastetta ja mahdollistavat jatkossa laboratorioiden nopeamman ajanmukaistamisen taloudellisin perustein. Luodut pedagogiset ratkaisut mahdollistavat myös ympärivuotisen opiskelun.

Hankkeen tuloksena Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston Linnanmaan yhteiskampuksessa sijaitsevasta hybridilaboratoriosta kehittyy työelämälähtöinen tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymä. Oulun Linnanmaan kampuksen hybridilaboratoriosta tulee kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostava korkean teknologian ja elinikäisen oppimisen keskus, joka kykenee reagoimaan energia-, talotekniikka- ja sähköalojen kasvupotentiaaliin myös pitkällä aikavälillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa toteuttava koulutustarjonta palvelee työntekijöitä, yrittäjiä, työttömiä, opiskelijoita sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevia sekä yksityisellä, että julkisella sektorilla. Osaamista tulee kehittää niin alan mikro- ja pk-yrityksissä työntekijä ja työnantaja -puolella, kuin kuntasektorillakin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat esimerkiksi koulutusorganisaatioiden opinto-ohjaajat, uraneuvojat tai muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat, jotka välittävät tietoa koulutustarjonnasta asiakkailleen. Välillisiä kohderyhmiä voivat olla myös lukiolaiset ja ammattikoulut, jotka voivat tutustua alaan oppimisympäristöjen avulla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 319 966

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 306 086

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 399 960

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 382 610

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu, Tyrnävä, Kempele, Lumijoki, Hailuoto, Muhos, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 45

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 92

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Projektin valmistelijat ovat analysoineet sukupuolijakaumaa energia-, sähkö- ja rakennustekniikan toimialoilla. Tilastollisia tietoja alakohtaisista sukupuolijakaumista ei ole suoraan saatavilla, mutta alojen työllisten määrä korreloinee suoritettuja alakohtaisia tutkintoja. Rakennustekniikan AMK-tutkinnoista 16 % ja yliopistotutkinnosta 24 % on naisten suorittamia. Energia- ja sähkötekniikan tutkinnot jäävät kaikilla tutkintoasteilla alle 10 %:n. Koska koko teknologiateollisuuden henkilöstöstä 21,7 % on naisia ja toimihenkilöiden osuus on 25,5 % on selvää, että tarkasteltavalla toimialalla työskentelevät naiset ovat muiden toimialojen koulutuksen käyneitä. Energia- sähkö- ja rakennustekniikan toimialoilla tarve uuden henkilöstön rekrytointiin lisääntyy lähivuosina nykyisen ikäjakauman ja alan kasvuennusteiden perusteella, mikä tarjoaa tilaisuuden sukupuolitasa-arvon aiempaa parempaan toteutumiseen. Tässä koulutusorganisaatioiden toimintamallit ovat avainasemassa. Viite Teknologiateollisuuden tilastot 2017 ja 2018.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektin osapuolet ovat sitoutuneet sukupuolisen tasa-arvon edistämiseen ja huomioivat asian nimittäessään hankehenkilöstöä. Teollisuuden alat ylipäätään ovat miesvaltaisia. Hankkeessa pyrimme osaltamme edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja edistämään naisten koulutusmahdollisuuksia aloilla. Oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä hankkeen toiminnassa huomioidaan oppimisympäristöjen soveltuminen molemmille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Oppilaitoksissa on kuitenkin tehty jatkuvaa työtä kyseisten alojen soveltuvuuden tiedottamisesta tasapuolisesti molemmille sukupuolille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 7
Oppimisympäristöissä keskitytään uusiutuvien energiavarojen hyödyntämisen lisäämiseen sekä hyödynnettävien energiavarojen mahdollisemman tehokkaaseen hyödyntämiseen ja koulutuksessa työntekijöiden saamat opit siirtyvät käytäntöön yrityksissä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Oppimisympäristöissä keskitytään uusiutuvien energiavarojen hyödyntämisen lisäämiseen ja koulutuksessa työntekijöiden saamat opit siirtyvät käytäntöön yrityksissä. Erityisesti talotekniikan yksi keskeisimmistä tavoitteista on kasvihuonepäästöjen vähentäminen toimialalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Materiaalin käyttö vähenee yhteiskäytössä olevien oppimisympäristöjen ja etälaboratorioiden myötä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 9
Oppimisympäristöissä keskitytään uusiutuvien energiavarojen hyödyntämisen lisäämiseen ja koulutuksessa työntekijöiden saamat opit siirtyvät käytäntöön yrityksissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 10
Varmistetaan alueella tapahtuva laadukas työllisten koulutus alueelle tärkeillä osaamisalueilla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Laadukkaan ja laaja-alaisen koulutuksen kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 5 0
Oppimisympäristöt perustuvat osittain etäkäytettävyyteen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 0
Alueen osaamistaso kasvaa ja yritykset saavat osaavampaa työvoimaa.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Hankkeessa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa laajentamalla koulutusmahdollisuuksia aloille. Kaikki hankkeen toimenpiteet, suunnittelusta toimintaan, toteutetaan niin, että ne soveltuvat molemmille sukupuolille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 10 10
Energia-, sähkö- ja talotekniikan oppimisympäristöissä koulutetaan parantamaan energiatehokkuutta ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä huomioimalla ympäristönäkökohdat ja elinkaariajattelu.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Jatkuva oppiminen korkeakouluissa energia-, sähkö- ja talotekniikka-aloilla hankkeen tavoitteena oli toteuttaa työelämätarpeita vastaavia lisä- ja täydennyskoulutuksia. Hanke toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yhteishankkeena. Koulutuksissa hyödynnettiin oppimisalustana Linnanmaan kampukselle aikaisemmin rakennettua (EaaSlab -hanke) hybridilaboratiota ja sen moderneja laitteistoja sekä digitaalisia kaksosia lämpö- ja sähköverkoista.

Hankkeessa kartoitettiin työelämän tarpeet energia-, sähkö- ja talotekniikka-alojen täydennys- ja lisäkoulutukselle. Työelämätarpeita kerättiin yrityksiltä keskusteluilla, kyselyillä sekä tapahtumissa, joissa esiteltiin Jatkuva oppiminen korkeakouluissa -hanketta sekä koulutusalustana toimivaa hybrilaboratoriota ja sen moderneja laitteita. Kartoitusten pohjalta rakennettiin 6 työelämälähtöistä koulutuspakettia, joita toteutettiin Linnanmaan kampuksen hybridilaboratoriossa paikan päällä sekä verkkoalustalla itsenäisenä opiskeluna ajasta ja paikasta riippumatta. Hankkeen aikana koulutettiin 88 henkilöä, joten koulutuksille oli selvästi tarvetta.

Työelämän koulutusteemoissa esiin nousivat ajankohtaiset aiheet energiatehokkuudesta, erilaisista kysynnänjoustoista, energiatehokkuus sekä yleinen tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja pyrkiä pois fossiilisista polttoaineista. Tarpeiden perusteella kehitetyt koulutusteemat muodostuivat aurinkoenergian, lämpöpumppujen, mikroverkkojen sähköenergian tuotannon ja varastoinnin sekä valokuitutekniikan ympärille, joissa huomioitiin yritysten koulutus tarpeet.

Jatkuva oppiminen -hankkeessa kehitettiin pedagogisia toimintamalleja, joilla oppimista mahdollistettiin monipuolisesti myös ajasta tai paikasta riippumatta verkkoalustalla. Erityisesti lämpöverkosta ja sähköverkosta tehtyjä digitaalisia kaksosia kehitettiin tukemaan pedagogisesta näkökulmasta ilmiöiden havainnointia monipuoliset oppimismahdollisuudet huomioiden. Ilmiöiden havainnollistaminen digitaalisten kaksosten avulla mahdollisti myös ympärivuotisen opiskelun esim. aurinkoenergian hyödyntäminen talvella, kun aurinkoenergiaa ei ole merkittävästi saatavilla. Varsinkin osallistuneiden yritysten suosiossa näytti olevan osallistuminen paikan päällä toteutettuun koulutuksiin.

Hankkeen kohderyhminä olivat mikro- ja Pk-yritykset, työttömät, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat sekä opiskelijat. Maantieteellisesti hankkeen koulutukset suunnattiin Oulun alueelle ja sen ympäryskuntiin.