Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22291

Hankkeen nimi: EVÄITÄ REPPUUN - osallisuutta ja osaamista järjestöistä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: MIELI Rovaniemen Seudun Mielenterveys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1049101-8

Jakeluosoite: Rovakatu 23

Puhelinnumero: 0400350978

Postinumero: 96200

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: https://www.kansalaistalorovaniemi.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Suvimaria Saarenpää

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: suvimaria.saarenpaa(at)rovaniemenneuvokas.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 400 350978

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Järjestökeskus Kitinen ry, 2687068-8
Rovaniemen Seudun Mielenterveysseura ry, 1049101-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Eväitä Reppuun – osallisuutta ja osaamista järjestöistä -hankkeen taustalla on toimijoiden yhteinen huoli lappilaisten nuorten hyvinvoinnista ja osattomuudesta sekä siihen liittyvä alle 29- vuotiaiden nuorten korkea työttömyys. Nuorten ongelmat pitävät sisällään yksinäisyyttä, koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuutta, mielenterveys-, päihde- ja talousongelmia, asunnottomuutta sekä arjessa selviytymisen haasteita. Nuoret tarvitsevat tukea, joka vahvistaa heidän arkea, sosiaalista toimintakykyä ja elämänhallintaa. Hankkeessa vastataan näihin tarpeisiin järjestölähtöisesti ja moniammatillisena yhteistyönä.

Eväitä Reppuun – hankkeen tavoitteena on lisätä järjestölähtöisesti nuorten osallisuutta ja hyvinvointia, vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia ja edistää nuorten järjestöjen matalan kynnyksen toiminnan ja tuen yhteensovittamista täydentämään julkisen sektorin palvelurakennetta.

Hanketta toteutetaan kolmen Lapin Järjestökeskuksen alueella Rovaniemellä, Sodankylässä ja Meri-Lapissa. Hankkeessa vahvistetaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten mielekästä arkea ja sosiaalista toimintakykyä, tuetaan elämänhallintaa sekä yhdistysten toimintaan osallistumista. Järjestölähtöisellä sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan erityistä tukea tarvitsevia nuoria ottamaan askeleita kohti yhteiskunnallista osallisuutta, koulutusta ja työelämää.

Hankkeen toiminta-alueella toimii noin 3000 yhdistystä, joka on noin 63% kaikista Lapin yhdistyksistä. Yhdistysten tuottama matalan kynnyksen toiminnan ja tuen määrä on valtava, mutta käyttämätön voimavara, jonka merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä on merkittävä.

Hanke perustuu yhteiskehittämiseen, joka läpi leikkaa kaikki hankkeen toimenpiteet. Toimenpiteet muotoutuvat kohderyhmän tarpeista käsin paikallinen toimintaympäristö huomioon ottaen.
Hankkeen kohderyhmän nuoret tavoitetaan kuntien etsivän nuorisotyön ja sosiaalitoimen, nuorten työpajojen, työvoimasäätiöiden, oppilaitosten sekä muiden kohderyhmään nuoriin suunnattujen hankkeiden kautta.
Yhteistyö oppilaitosten kanssa liittyy vapaaehtoistoiminnan opinnollistamiseen ja paljon tukea tarvitsevien nuorten opiskelun keskeytymisen estämiseen ja erikseen tukemiseen vaikeissa elämäntilanteissa.

Hankkeessa perustetaan yhdistysten yhteinen JärjestöReppu- palvelupiste osana kaikkien kolmen järjestökeskuksen toimintaa ja perustetaan nuorten REPPU-tiimi ideoimaan toiminnan sisältöä. Nuoria ohjataan ja tuetaan osallistumaan yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan. Hankkeessa järjestetään toteuttajien alueilla nuorten arjen hallintaa tukevia järjestölähtöisiä toimintatyöpajoja sekä vertaistukiryhmiä Reppu-palvelupisteillä, kunnissa sekä hankkeen yhteistyökumppaneina olevissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Kaikki toimintatyöpajat saavat alkunsa nuorten tarpeista, jotka kartoitetaan kyselyin ja keskusteluin niin kohderyhmän nuorten, kun nuorten parissa toimivien toimijoiden kanssa.

Yhdistystoiminnassa hankitun osaamisen opinnollistamisen tunnistamiseksi hankkeessa tiivistetään yhdistysten ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä järjestöt oppimisympäristönä verkoston avulla. Hankkeessa tuetaan nuoria osallistumaan yhdistystoimintaan erilaisten työtehtävien ja vapaaehtoistyön muodoissa, sekä tuetaan yhdistyksiä yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamisessa ja näkyväksi tekemisessä. Yhteistyössä oppilaitosten kanssa kehitetään yhdistystoiminnasta hankitun osaamisen tunnustaminen sekä sähköinen osaamistodistusmalli.
Hanketyöntekijät ohjaavat hankkeeseen tulevia nuoria tarvittaessa vierellä kulkien nuorta kiinnostavaan yhdistystoimintaan. Näin toimien vahvistetaan nuoren jatkopolkuja opiskeluun tai työelämään.

Yhteiskehittämisellä pystytään tekemään entistä laadukkaampaa kehittämistyötä nuorten tueksi resursseja yhdistämällä nuorten tarpeet huomioiden.
Kolmen lappilaisen järjestökeskuksen yhteistyö tarjoaa monipuolisen kehittämisalustan, jossa samanaikaisesti voidaan eri toimenpiteissä hyödyntää alueiden erilaisuutta: kaupunki (Rovaniemi), kunta (Sodankylä) ja seutukunta (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio)

Yhteiskehittämisen tuloksena syntyvät järjestölähtöiset matalan kynnyksen tuen muodot ja toimintamallit lisäävät nuorten hyvinvointia lisäämällä nuorten osallisuutta, arjen taitoja ja työelämävalmiuksia. Yhteishankkeella luodaan uutta järjestölähtöistä kehittämiskulttuuria, jossa eri alueiden tarpeista käsin luodaan yhteinen kehitysalusta.

Yhdistystoimintaan osallistumalla nuori löytää mahdollisesti koulutuksellisen, ammatillisen tai työllistymisen liittyvän tavoitteen. Erilaisissa yhdistyksissä toimiminen voi edesauttaa nuorta löytämään itseään kiinnostavan alan ja siten vahvistaa nuoren työelämävalmiuksia merkittävästi. Esimerkiksi eläinsuojelu- yhdistyksessä toimiminen voi saada nuoren kiinnostumaan luonnonvara-alan opinnoista. Nuori saa hankkeen toiminnoissa mukana ollessaan uusia sosiaalisia suhteita ja hänen itsetuntonsa kasvaa onnistumisen kokemusten myötä. Nuorten arjenhallintataidot lisääntyvät toiminta- ja vertaisryhmien tuella sekä yhdistyksissä toimimisen myötä.

Hankkeen tuloksena nuorten järjestölähtöinen toiminta ovat yhteensovitettu täydentämään julkisen sektorin ja oppilaitosten palvelutarjontaa. Hanke vahvistaa nuorten parissa toimivien moniammatillista yhteistyötä, jossa nuoret ovat keskiössä ja järjestöt ovat mukana aktiivisina toimijoina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat, sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat, alle 29 – vuotiaat nuoret. Heidän elämäänsä vaikeuttavat muun muassa taloudelliset sekä sosiaaliset ongelmat, työ- ja toimintakyvyn vajeet, yksinäisyys ja osallistumattomuus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, oppimisvaikeudet, itsenäistymiseen ja elämänhallintaan liittyviä pulmat, rikostausta, keskeytyneet opinnot, asunnottomuus ja tukiverkostojen puuttuminen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä sekä yhteistyökumppaneina ovat hankkeen toimenpiteisiin osallistuvat yhdistystoimijat, toiminta-alueen kuntien nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset; oppilaitosten, työpajojen ja etsivän nuorisotyön ammattilaiset sekä julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat lisäksi Länsi- Pohjan, Rovaniemen ja Sodankylän alueen väestö sekä yksityisen sektorin toimijat.

Hankkeeseen osallistuvien yhdistysten arvioitu lukumäärä:
Meri-Lappi: 50
Rovaniemi: 50
Sodankylä : 10
Yhteensä: 110

Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärä hankkeen keston ajalta. (näissä arvioissa on mukana myös kohderyhmän nuoret)
Meri-Lappi: 180/80
Rovaniemi: 180/80
Sodankylä : 30/20
Yhteensä: 390/180

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 255 389

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 161 858

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 411 420

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 199 929

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion, Torniolaakson, Pohjois-Lapin

Kunnat: Keminmaa, Simo, Ylitornio, Tornio, Rovaniemi, Sodankylä, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 175

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali, vaikka se ei ole päätavoite. Hankkeen toiminnan kohderyhmänä ovat 16-29 vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka ovat siirtymässä itsenäiseen elämään. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Hankkeen kaikissa toiminnoissa on mukana miehiä ja naisia ja hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolinäkökulma.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeessa. Hankkeen kaikissa toiminnannassa on mukana naisia ja miehiä; kohderyhmän nuorissa, ohjausja työryhmien jäseninä toimii naisia ja miehiä. Hankkeen toimenpiteissä ja kehitettävissä toimintamalleissa huomioidaan sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kohderyhmään kuuluvien nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin ja työelämävalmiuksien edistäminen kansalais- ja järjestölähtöisesti.Hankkeessa edistetään sukupuolen tasa-arvoa, vaikka se ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hanke organisoidaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla hyödyntämällä mm. teknologiaa hankkeen toiminnassa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Teknologian hyödyntäminen hankkeessa vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Teknologian hyödyntäminen hankkeessa vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Teknologian hyödyntäminen hankkeessa vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Teknologian hyödyntäminen hankkeessa vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 7
Hankkeen käytössä olevia työvälineitä kierrätetään. Vähennetään paperimuodossa olevan materiaalin käyttö minimiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 6
Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä työvälineitä ja viestintä- sekä kokouskanavia. Vähennetään paperimuodossa olevan materiaalin käyttö minimiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 7
Toimivat ja moniammatilliset nuorten palvelut ja palvelupolut vähentävät kohderyhmän nuorten syrjäytymisriskiä ja edistävät nuorten osallistumis-, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Hankkeen tavoitteet edistävät kestävän kehityksen periaatetta kehittämällä toimijoiden keskinäistä luottamusta ja verkostoitumista. Voimavaroja yhdistämällä edistetään toiminnan tehokkuutta ja sosiaalista ajattelua sekä palveluiden yhteiskehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 7
Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä työvälineitä ja viestintä sekä kokouskanavia. Matkustaminen pidetään minimissä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 5
Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten hyvinvointia ja terveyden edistämällä nuorten osallisuutta ja arjen hallintaa sekä vahvistaa nuorten osaamista ja työelämävalmikusia kansalais- ja järjestötoimija lähtöisesti yhteiskehittäen ja kokeillen. Keskiössä on myös syrjäytymisvaarassa sekä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen ehkäiseminen.
Tasa-arvon edistäminen 10 5
Hankkeen toiminta edistää tasa-arvoa lisäten nuorten osallistumismahdollisuuksia nuorten palveluiden kehittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 6
Hankkeen aikana nostetaan esille erilaisuuden hyväksymisen ja eriarvoisuuden vähentämisen teemoja hankkeen kehittämisessä ja toteutuksessa.
Kulttuuriympäristö 6 4
Eri kulttuureista ja vähemmistöryhmistä olevien nuorten huomioiminen hankkeen toimenpiteiden kehittämisessä ja toteutuksessa.
Ympäristöosaaminen 3 4
Lisätään nuorten tietoutta ja tuetaan heidän vaikuttamistyötä heitä koekevan sosiaalisen ja kulttuurisen elinympäristön ja palveluiden kehittämisessä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-