|
|
|
Hankekoodi: S22291
Hankkeen nimi: EVÄITÄ REPPUUN - osallisuutta ja osaamista järjestöistä
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2021 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: MIELI Rovaniemen Seudun Mielenterveys ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1049101-8
Jakeluosoite: Rovakatu 23
Puhelinnumero: 0400350978
Postinumero: 96200
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: https://www.kansalaistalorovaniemi.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Suvimaria Saarenpää
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: suvimaria.saarenpaa(at)rovaniemenneuvokas.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 400 350978
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Eväitä Reppuun – osallisuutta ja osaamista järjestöistä -hankkeen taustalla on toimijoiden yhteinen huoli lappilaisten nuorten hyvinvoinnista ja osattomuudesta sekä siihen liittyvä alle 29- vuotiaiden nuorten korkea työttömyys. Nuorten ongelmat pitävät sisällään yksinäisyyttä, koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuutta, mielenterveys-, päihde- ja talousongelmia, asunnottomuutta sekä arjessa selviytymisen haasteita. Nuoret tarvitsevat tukea, joka vahvistaa heidän arkea, sosiaalista toimintakykyä ja elämänhallintaa. Hankkeessa vastataan näihin tarpeisiin järjestölähtöisesti ja moniammatillisena yhteistyönä.
Eväitä Reppuun – hankkeen tavoitteena on lisätä järjestölähtöisesti nuorten osallisuutta ja hyvinvointia, vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia ja edistää nuorten järjestöjen matalan kynnyksen toiminnan ja tuen yhteensovittamista täydentämään julkisen sektorin palvelurakennetta.
Hanketta toteutetaan kolmen Lapin Järjestökeskuksen alueella Rovaniemellä, Sodankylässä ja Meri-Lapissa. Hankkeessa vahvistetaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten mielekästä arkea ja sosiaalista toimintakykyä, tuetaan elämänhallintaa sekä yhdistysten toimintaan osallistumista. Järjestölähtöisellä sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan erityistä tukea tarvitsevia nuoria ottamaan askeleita kohti yhteiskunnallista osallisuutta, koulutusta ja työelämää.
Hankkeen toiminta-alueella toimii noin 3000 yhdistystä, joka on noin 63% kaikista Lapin yhdistyksistä. Yhdistysten tuottama matalan kynnyksen toiminnan ja tuen määrä on valtava, mutta käyttämätön voimavara, jonka merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä on merkittävä.
Hanke perustuu yhteiskehittämiseen, joka läpi leikkaa kaikki hankkeen toimenpiteet. Toimenpiteet muotoutuvat kohderyhmän tarpeista käsin paikallinen toimintaympäristö huomioon ottaen.
Hankkeen kohderyhmän nuoret tavoitetaan kuntien etsivän nuorisotyön ja sosiaalitoimen, nuorten työpajojen, työvoimasäätiöiden, oppilaitosten sekä muiden kohderyhmään nuoriin suunnattujen hankkeiden kautta.
Yhteistyö oppilaitosten kanssa liittyy vapaaehtoistoiminnan opinnollistamiseen ja paljon tukea tarvitsevien nuorten opiskelun keskeytymisen estämiseen ja erikseen tukemiseen vaikeissa elämäntilanteissa.
Hankkeessa perustetaan yhdistysten yhteinen JärjestöReppu- palvelupiste osana kaikkien kolmen järjestökeskuksen toimintaa ja perustetaan nuorten REPPU-tiimi ideoimaan toiminnan sisältöä. Nuoria ohjataan ja tuetaan osallistumaan yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan. Hankkeessa järjestetään toteuttajien alueilla nuorten arjen hallintaa tukevia järjestölähtöisiä toimintatyöpajoja sekä vertaistukiryhmiä Reppu-palvelupisteillä, kunnissa sekä hankkeen yhteistyökumppaneina olevissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Kaikki toimintatyöpajat saavat alkunsa nuorten tarpeista, jotka kartoitetaan kyselyin ja keskusteluin niin kohderyhmän nuorten, kun nuorten parissa toimivien toimijoiden kanssa.
Yhdistystoiminnassa hankitun osaamisen opinnollistamisen tunnistamiseksi hankkeessa tiivistetään yhdistysten ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä järjestöt oppimisympäristönä verkoston avulla. Hankkeessa tuetaan nuoria osallistumaan yhdistystoimintaan erilaisten työtehtävien ja vapaaehtoistyön muodoissa, sekä tuetaan yhdistyksiä yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamisessa ja näkyväksi tekemisessä. Yhteistyössä oppilaitosten kanssa kehitetään yhdistystoiminnasta hankitun osaamisen tunnustaminen sekä sähköinen osaamistodistusmalli.
Hanketyöntekijät ohjaavat hankkeeseen tulevia nuoria tarvittaessa vierellä kulkien nuorta kiinnostavaan yhdistystoimintaan. Näin toimien vahvistetaan nuoren jatkopolkuja opiskeluun tai työelämään.
Yhteiskehittämisellä pystytään tekemään entistä laadukkaampaa kehittämistyötä nuorten tueksi resursseja yhdistämällä nuorten tarpeet huomioiden.
Kolmen lappilaisen järjestökeskuksen yhteistyö tarjoaa monipuolisen kehittämisalustan, jossa samanaikaisesti voidaan eri toimenpiteissä hyödyntää alueiden erilaisuutta: kaupunki (Rovaniemi), kunta (Sodankylä) ja seutukunta (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio)
Yhteiskehittämisen tuloksena syntyvät järjestölähtöiset matalan kynnyksen tuen muodot ja toimintamallit lisäävät nuorten hyvinvointia lisäämällä nuorten osallisuutta, arjen taitoja ja työelämävalmiuksia. Yhteishankkeella luodaan uutta järjestölähtöistä kehittämiskulttuuria, jossa eri alueiden tarpeista käsin luodaan yhteinen kehitysalusta.
Yhdistystoimintaan osallistumalla nuori löytää mahdollisesti koulutuksellisen, ammatillisen tai työllistymisen liittyvän tavoitteen. Erilaisissa yhdistyksissä toimiminen voi edesauttaa nuorta löytämään itseään kiinnostavan alan ja siten vahvistaa nuoren työelämävalmiuksia merkittävästi. Esimerkiksi eläinsuojelu- yhdistyksessä toimiminen voi saada nuoren kiinnostumaan luonnonvara-alan opinnoista. Nuori saa hankkeen toiminnoissa mukana ollessaan uusia sosiaalisia suhteita ja hänen itsetuntonsa kasvaa onnistumisen kokemusten myötä. Nuorten arjenhallintataidot lisääntyvät toiminta- ja vertaisryhmien tuella sekä yhdistyksissä toimimisen myötä.
Hankkeen tuloksena nuorten järjestölähtöinen toiminta ovat yhteensovitettu täydentämään julkisen sektorin ja oppilaitosten palvelutarjontaa. Hanke vahvistaa nuorten parissa toimivien moniammatillista yhteistyötä, jossa nuoret ovat keskiössä ja järjestöt ovat mukana aktiivisina toimijoina.
Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat, sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat, alle 29 – vuotiaat nuoret. Heidän elämäänsä vaikeuttavat muun muassa taloudelliset sekä sosiaaliset ongelmat, työ- ja toimintakyvyn vajeet, yksinäisyys ja osallistumattomuus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, oppimisvaikeudet, itsenäistymiseen ja elämänhallintaan liittyviä pulmat, rikostausta, keskeytyneet opinnot, asunnottomuus ja tukiverkostojen puuttuminen.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä sekä yhteistyökumppaneina ovat hankkeen toimenpiteisiin osallistuvat yhdistystoimijat, toiminta-alueen kuntien nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset; oppilaitosten, työpajojen ja etsivän nuorisotyön ammattilaiset sekä julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat lisäksi Länsi- Pohjan, Rovaniemen ja Sodankylän alueen väestö sekä yksityisen sektorin toimijat.
Hankkeeseen osallistuvien yhdistysten arvioitu lukumäärä:
Meri-Lappi: 50
Rovaniemi: 50
Sodankylä : 10
Yhteensä: 110
Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärä hankkeen keston ajalta. (näissä arvioissa on mukana myös kohderyhmän nuoret)
Meri-Lappi: 180/80
Rovaniemi: 180/80
Sodankylä : 30/20
Yhteensä: 390/180
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 332 462
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 320 434
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 411 420
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 396 445
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen
Kunnat: Ylitornio, Keminmaa, Rovaniemi, Sodankylä, Tornio, Simo, Tervola, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 175
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hanke organisoidaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla hyödyntämällä mm. teknologiaa hankkeen toiminnassa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Teknologian hyödyntäminen hankkeessa vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Teknologian hyödyntäminen hankkeessa vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Teknologian hyödyntäminen hankkeessa vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Teknologian hyödyntäminen hankkeessa vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 7 |
| Hankkeen käytössä olevia työvälineitä kierrätetään. Vähennetään paperimuodossa olevan materiaalin käyttö minimiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 6 |
| Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä työvälineitä ja viestintä- sekä kokouskanavia. Vähennetään paperimuodossa olevan materiaalin käyttö minimiin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 7 |
| Toimivat ja moniammatilliset nuorten palvelut ja palvelupolut vähentävät kohderyhmän nuorten syrjäytymisriskiä ja edistävät nuorten osallistumis-, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 6 |
| Hankkeen tavoitteet edistävät kestävän kehityksen periaatetta kehittämällä toimijoiden keskinäistä luottamusta ja verkostoitumista. Voimavaroja yhdistämällä edistetään toiminnan tehokkuutta ja sosiaalista ajattelua sekä palveluiden yhteiskehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 7 |
| Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä työvälineitä ja viestintä sekä kokouskanavia. Matkustaminen pidetään minimissä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten hyvinvointia ja terveyden edistämällä nuorten osallisuutta ja arjen hallintaa sekä vahvistaa nuorten osaamista ja työelämävalmikusia kansalais- ja järjestötoimija lähtöisesti yhteiskehittäen ja kokeillen. Keskiössä on myös syrjäytymisvaarassa sekä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen ehkäiseminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 5 |
| Hankkeen toiminta edistää tasa-arvoa lisäten nuorten osallistumismahdollisuuksia nuorten palveluiden kehittämiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 6 |
| Hankkeen aikana nostetaan esille erilaisuuden hyväksymisen ja eriarvoisuuden vähentämisen teemoja hankkeen kehittämisessä ja toteutuksessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 4 |
| Eri kulttuureista ja vähemmistöryhmistä olevien nuorten huomioiminen hankkeen toimenpiteiden kehittämisessä ja toteutuksessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 4 |
| Lisätään nuorten tietoutta ja tuetaan heidän vaikuttamistyötä heitä koekevan sosiaalisen ja kulttuurisen elinympäristön ja palveluiden kehittämisessä. | ||
Hankkeen taustalla oli toimijoiden yhteinen huoli nuorten hyvinvoinnista ja osattomuudesta. Hankkeen tavoitteena oli tukea alle 30-vuotiaiden, työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien nuorten osallisuutta ja auttaa heitä löytämään oma polkunsa kohti opintoja tai töitä hyödyntäen järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena oli myös tiivistää yhteistyötä nuorten parissa toimivien kesken sekä tuoda toimijoille esille järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia nuorten tukemiseksi. Hanke toteutettiin kolmen lappilaisen järjestökeskuksen alueella eli Rovaniemen Neuvokkaan, Järjestökeskus Kitisen ja Meri-Lapin Järjestökeskus – Majakan alueella.
Hankkeeseen ohjautuneilla nuorilla on ollut sellaisia haasteita elämässään, jotka ovat sillä hetkellä estäneet opiskelun tai työnteon. Hanketyöntekijällä oli mahdollisuus tarjota nuorelle aikaa henkilökohtaisten tapaamisten kautta ja rakentaa luottamuksellista suhdetta nuoren kanssa. Näiden tapaamisten myötä nuori rohkaistui kertomaan omista toiveistaan tulevaisuuden suhteen. Työntekijä kulki nuoren rinnalla, kun nuori lähti tutustumaan järjestön toimintaan. Tavoitteena oli edetä nuoren omaan tahtiin, jotta nuori saisi hankkeen aikana onnistumisen kokemuksia. Osa nuorista saatiin aktivoitua ja he lähtivät kokeilemaan vapaaehtoistyötä hanketyöntekijän tukemana. Hankkeen toimintaan osallistui 79 hankkeen kohderyhmään kuuluvaa nuorta. Näistä kuuden kanssa edettiin kohti opintoja tai työelämää: yksi nuorista aloitti opinnot, yksi oli työkokeilussa järjestössä, kolme nuorta työllistyi järjestöön ja yksi nuori palasi työhönsä pitkän sairasloman jälkeen. Viisi nuorta jatkoi järjestötoiminnassa hankeen tarjoaman tuen jälkeen. Toisten nuorten kohdalla askeleet kohti sosiaalista kuntoutumista olivat pienempiä, mutta nuoren kannalta tärkeitä.
Järjestöiltä saatiin hyvin kerättyä vapaaehtoistyöntehtäviä ja näin hankkeeseen ohjautuneella nuorella oli mahdollisuus valita itseään kiinnostava järjestö ja tehtävä, johon lähteä tutustumaan. Yhteensä 89 toimijaa tarjosi hankkeelle vapaaehtoistyöntehtäviä. Järjestöiltä kerätyt tiedot jäävät järjestökeskusten käyttöön ja niitä voidaan jatkossakin hyödyntää ohjaus- ja neuvontatyössä. Vapaaehtoistyöntehtävien kerääminen auttoi myös järjestöjä hahmottamaan omaa toimintaansa ja löytämään sieltä nuoria kiinnostavia tehtäväkokonaisuuksia. Hankkeessa laadittiin Ohjaaminen järjestössä -osaamismerkki, jonka tavoitteena on tarjota järjestöille tietopaketti uuden henkilön perehdyttämistä varten ja sitä kautta kannustaa järjestöjä ottamaan nuoria mukaan toimintaansa. Osaamismerkin on suorittanut 21 henkilöä kymmenestä järjestöstä.
Nuorten osallisuutta lisättiin myös ryhmätoiminnan avulla. Sodankylässä nuorten aikuisten päihteettömälle iltakahvilatoiminnalle oli tilausta, ja Myöhäiskahvit kokoontuivatkin koko hankkeen ajan, osallistujina oli 43 eri nuorta. Myös Rovaniemellä nuorille oli tarjolla ryhmätoimintaa, mutta tähän nuoria saatiin houkuteltua mukaan vain muutamia.
Järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia nuorten tukemiseksi saatiin tuotua esille nuorille ja nuorten parissa toimiville hankkeen järjestämien tapahtumien myötä koko hankealueella. Tapahtumia järjestettiin yhteensä 52, niihin osallistui 47 eri järjestöä, noin 950 nuorta ja noin 210 nuorten parissa työskentelevää. Hankkeen tapahtumilla saatiin myös tiivistettyä yhteistyötä nuorten parissa toimivien kesken.
Järjestökeskukset jakoivat hankkeessa kokeiltuja käytäntöjä keskenään ja muokkasivat toimintaa omalle alueelleen sopivaksi. Rovaniemellä nuorten parissa toimiville pidetty toimijamessut ja työpaja järjestetään syksyllä 2023 Rovaniemen Neuvokkaan ja Rovaniemen Kaupungin yhteistyönä. Rovaniemen kaupungin lukioiden kehittämishanke vastaa hankkeen kehittämien Hyvän fiiliksen päivien järjestämisestä syksyllä 2023 Rovaniemen lukioilla yhdessä järjestöjen kanssa. Meri-Lapissa tiivistettiin yhteistyötä nuorten työpajojen kanssa ja tätä hyödynnetään jatkossakin. Lisäksi Majakka vastaa jatkossa Ohjaaminen järjestössä -osaamismerkistä. Sodankylässä Järjestökeskus Kitinen jatkaa Myöhäiskahvien järjestämistä ja etsii edelleen rinnalleen tähän kumppania. Lisäksi Kitinen kutsuu jatkossa koolle hankkeessa käynnistetyt nuorten parissa toimivien toimijatreffit.