|
|
|
Hankekoodi: S22293
Hankkeen nimi: Mainio Maitotila
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: ProAgria Itä-Suomi ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0213380-0
Jakeluosoite: Puijonkatu 14,
Puhelinnumero: 020 747 3650
Postinumero: 70110
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: https://ita-suomi.proagria.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna-Katri Laakkonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankevastaava
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna-katri.m.laakkonen(at)proagria.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0438254984
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja äkilliset terveysuhat ja pandemiat tuovat haasteen maailman kotieläintuotannolle. Tarvitaan enemmän ruokaa, mutta samalla tuotannon ympäristövaikutuksia täytyy pystyä vähentämään merkittävästi. Maailmanlaajuiset kriisit haastavat kotimaisen ruuantuotannon ja meidän on pystyttävä tuottamaan peruselintarvikkeita omista vahvuuksistamme lähtien. Itäsuomalainen ruokaturva ja ruuan omavaraisuusaste on riippuvainen tämän alueen kotieläintuotannon ja nurmituotannon kyvystä sopeutua valitseviin olosuhteisiin ja muutoksiin niin kuluttajakäyttäytymisen kuin ilmastonmuutoksen osalta. Hyvät hiiltä sitovat viljely- ja tuotantomenetelmät sekä ilmastoviisasviljely luovat kannattavuutta tiloille ja vastaavat myös kuluttajien vaatimuksiin. EU:n ohjelmakauden muutos tuo muutoksia maatilojen tukijärjestelmiin ja tämän hankkeen avulla on mahdollista tuoda ajankohtaisinta tietoa reaaliaikaisesti mm. turvemaiden viljelyyn liittyvistä aiheista ja muista muutoksista verrattuna nykyiseen. Näin voimme parantaa tilojen resilienssiä.
Nurmilla on merkittävä rooli sekä kotieläintuotannossa että ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tuottavuuden parantaminen on tehokas keino parantaa maidontuotannon ilmastotehokkuutta. Jotta suomalaisen maidontuotannon ilmastotehokkuutta voidaan parantaa, tarvitaan tilakohtaista osaamista siitä, mikä maidon hiilijalanjälki tilalla on tällä hetkellä ja millä keinoilla sitä saadaan tehokkaimmin pienennettyä.
Kotieläintuotantoon perustuva elintarvikeketju vastaa merkittävästä osasta huoltovarmuudestamme. Suuri osa maatalousmaastamme voi tuottaa ihmisravintoa vain kotieläintuotannon ketjun kautta. On tärkeää huolehtia näin merkittävän huoltovarmuusketjun osan kestävyydestä myös eri ympäristönäkökulmista. Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että hankkeessa mukana olevien maitotilayritysten toiminta tukee alueen kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.
Hankkeessa koulutetaan vähintään 270 maidontuottajaa ja vähintään 36 asiantuntijaa erilaisin menetelmin huomioimaan ja ottamaan käyttöönsä hiiltä sitovat toimenpiteet tuotannossaan sekä seuraamaan niiden onnistumista erilaiset hiili- ja talouslaskureiden avulla. Hankkeessa koulutukset toteutetaan seminaarien, pienryhmien ja e-learning alustojen avulla. Hankkeessa hyödynnetään tehokkaasti myös etäkoulutusten järjestämistä. Osallistujia maakunnittain on seuraavasti: Pohjois-Savo 145 tilaa, Pohjois-Karjala 64 tilaa ja Etelä-Savo 61 tilaa. Osallistuvat tilat saadaan sekä ProAgria Itä-Suomen ja ProAgria Etelä- Savon sekä pääyhteistyökumppanien asiakasrekistereistä. Hankkeen toimintaa kohdennetaan tiloille, jotka ovat tehneet investointeja tuotannon kehittämiseen ja jotka ovat aidosti jatkavia tiloja sekä tiloihin, joilla on tehty omistajanvaihdos ja maidontuotanto jatkuu uuden yrittäjän voimin.
Hankkeessa koulutetaan myös alueella toimivia nurmi- ja maidontuotannon asiantuntijoita, jotka toimivat koulutuksissa ja seminaareissa sekä pienryhmissä maidontuotantotilojen ohjaajina ja asiantuntijoina. Koulutettavien asiantuntijoiden lukumäärä hankkeessa on 36.
Hankkeen toimintaa ohjaa yhdessä tekeminen, yhdessä oppiminen, yhdessä ongelmien ratkaisu sekä yhteinen viestiminen onnistuneista menetelmistä ja hankkeen tuloksista ympäröivälle yhteiskunnalle.
Hanke tekee aktiivista yhteistyötä Mainio Maito- hankkeen kanssa, jota ProAgria Etelä-Pohjanmaa on hakenut Euroopan maaseuturahastosta maaliskuussa 2020. Hankkeilla on yhteinen ohjausryhmä. Hanke tekee yhteistyötä myös muiden alueella käynnissä olevien hankkeiden kanssa.
Kohderyhminä on Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savonun alueilla vähintään 270 maidontuotantotilaa, jotka osallistuvat hankkeen järjestämään koulutukseen ja tekevät tiloilleen hiiliviljelysuunnitelman ja toteutta vat suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet ja seuraavat tuloksia. Toisena kohderyhmänä on alueella toimivat nurmi- ja kotieläinasiantuntijat, jotka koulutetaan hankkeen aikana ohjaamaan hankkeessa mukana olevia maidontuottajia hiiliviljelysuunnitelman ja laskurien käytössä ja tulkinnassa.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat alueen kunnat tilojen elinvoimaisuuden parantumisen myötä. Maidontuotanto on sekä alueellisesti että valtakunnallisesti merkittävä työllistäjä.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös maatalousalan opiskelijat ja sitä kautta tulevaisuuden uudet viljelijät, kun he voivat jatkaa hiilitehokkailla ja kannattavilla tiloilla.Välillinen kohderyhmä on myös kuluttajat, tiloilla tuotetaan kuluttajien arvostamia hiili- ja ilmastoviisaita tuotteita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 331 508
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 237 733
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 331 508
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 237 733
Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo
Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Koillis-Savon, Kuopion, Mikkelin, Varkauden, Ylä-Savon, Pielisen Karjalan, Sisä-Savon, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Outokumpu, Mikkeli, Kontiolahti, Sulkava, Keitele, Rantasalmi, Rautavaara, Hirvensalmi, Lieksa, Rääkkylä, Kuopio, Mäntyharju, Siilinjärvi, Tuusniemi, Puumala, Tohmajärvi, Kaavi, Vesanto, Kangasniemi, Joensuu, Nurmes, Liperi, Enonkoski, Lapinlahti, Rautalampi, Tervo, Sonkajärvi, Pertunmaa, Suonenjoki, Polvijärvi, Kiuruvesi, Pieksämäki, Juva, Juuka, Joroinen, Pielavesi, Heinävesi, Kitee, Leppävirta, Vieremä, Varkaus, Ilomantsi, Savonlinna, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 270
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 169
Suunniteltu: 306
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 4 |
| Todennettavat hiiliviljelysuunnitelmat ja seuranta hankkeeseen osallistuvilla tiloilla | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 7 |
| Nurmien määrän ja laadun parantaminen sitoo hiilodioksidia paremmin. Turvemaiden oikeanlainen viljely vähetää myös kasvihuonepäästöjä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 6 | 6 |
| Nurmiviljelyn avulla saadaan kotieläintiloille enemmän pesä ja talvehtimispaikkoja, kuin esim. viljanviljelytiloilla. Maaperän pieneliöstö viihtyy nurmiviljellyssä peltomaassa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 4 |
| Nurmien määrän ja laadun parantaminen sitoo hiilodioksidia paremmin. Turvemaiden oikeanlainen viljely vähetää myös kasvihuonepäästöjä.Kasvinsuojeluaineiden käyttämine nurmissa on hyvin vähäistä, jolloin riski pohja- tai pintavesien saatumisriski vähenee. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 4 | 6 |
| Mikäli maatilyritys sijaitsee Natura-alueella, huomiodaan se myös hankkeen toimenpiteissä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 6 |
| Nurmiviljelyssä voidaan hyödyntää hyvin kierrätysravinteita, jolloin muovien kertymistä tiloille voidaan vähentää | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 3 |
| Hankealueella on vain joitakin tiloja, joilla on toimiva biokaasureaktori. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Tilojen kannttavuus parantuu ja maatila nähdään jatkajan mielessä arvokkaaksi. Maatalousvaltaisten kuntien verotulot säilyvät, kun tilojen toimintaaedellytyksiä voidaan parantaa | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 6 |
| E-learning, sähköiset hiilikortistot mahdollistavat tehokkaan tiedonsiirron ja päivittämisen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 6 |
| Etäyhteyksillä saadaan merkittäviä resurssisäästöjä | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 6 |
| Tilojen välinen yhteistyö, uuden oppiminen ja erityisesti tilojen kannattavuuden paraneminen edistävät mm. työhyvinvointi ja jaksamista | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeeseen voivat osallistua kaikki maatilayrityksen haltijat. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Hankkeeseen pääsevät mukaan kaikki kohderyhmään kuuluvat tilakoosta tai muista eroista riippumatta. Kun pystytään osoittamaan tilojen hiilitaseet ja hiilensidonta laajalla alueella, vaikuttaa se myös kuluttajakysyntää. ja julkiseen imagoon | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 5 |
| Pellot pysyvät avoimina viljeltyinä maisemina. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Tilojen ympäristö- ja ilmasto-osaaminen paranevat merkttävästi | ||
Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja äkilliset terveysuhat ja pandemiat tuovat haasteen maailman kotieläintuotannolle. Tarvitaan enemmän ruokaa, mutta samalla tuotannon ympäristövaikutuksia täytyy pystyä vähentämään merkittävästi. Maailmanlaajuiset kriisit haastavat kotimaisen ruuantuotannon ja meidän on pystyttävä tuottamaan peruselintarvikkeita omista vahvuuksistamme lähtien. Itäsuomalainen ruokaturva ja ruuan omavaraisuusaste on riippuvainen tämän alueen kotieläintuotannon ja nurmituotannon kyvystä sopeutua valitseviin olosuhteisiin ja muutoksiin niin kuluttajakäyttäytymisen kuin ilmastonmuutoksen osalta. Hyvät hiiltä sitovat viljely- ja tuotantomenetelmät sekä ilmastoviisasviljely luovat kannattavuutta tiloille ja vastaavat myös kuluttajien vaatimuksiin. EU:n ohjelmakauden muutos tuo muutoksia maatilojen tukijärjestelmiin ja tämän hankkeen avulla on mahdollista tuoda ajankohtaisinta tietoa reaaliaikaisesti mm. turvemaiden viljelyyn liittyvistä aiheista ja muista muutoksista verrattuna nykyiseen. Näin voimme parantaa tilojen resilienssiä. Nurmilla on merkittävä rooli sekä kotieläintuotannossa että ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tuottavuuden parantaminen on tehokas keino parantaa maidontuotannon ilmastotehokkuutta. Jotta suomalaisen maidontuotannon ilmastotehokkuutta voidaan parantaa, tarvitaan tilakohtaista osaamista siitä, mikä maidon hiilijalanjälki tilalla on tällä hetkellä ja millä keinoilla sitä saadaan tehokkaimmin pienennettyä.
Kotieläintuotantoon perustuva elintarvikeketju vastaa merkittävästä osasta huoltovarmuudestamme. Suuri osa maatalousmaastamme voi tuottaa ihmisravintoa vain kotieläintuotannon ketjun kautta. On tärkeää huolehtia näin merkittävän huoltovarmuusketjun osan kestävyydestä myös eri ympäristönäkökulmista. Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että hankkeessa mukana olevien maitotilayritysten toiminta tukee alueen kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.
Hankkeessa oli tavoitteena kouluttaa maidontuottajia ja asiantuntijoita erilaisin menetelmin
huomioimaan ja ottamaan käyttöönsä hiiltä sitovat toimenpiteet tuotannossaan sekä seuraamaan niiden onnistumista erilaiset hiili- ja talouslaskureiden avulla. Hankkeessa koulutukset toteutettiin seminaarien/webinaarien, pienryhmien ja e-learning alustojen avulla.