Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22293

Hankkeen nimi: Mainio Maitotila

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ProAgria Itä-Suomi ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0213380-0

Jakeluosoite: Puijonkatu 14,

Puhelinnumero: 020 747 3650

Postinumero: 70110

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: https://ita-suomi.proagria.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna-Katri Laakkonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankevastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna-katri.m.laakkonen(at)proagria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0438254984

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

ProAgria Etelä-Savo ry, 0215848-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja äkilliset terveysuhat ja pandemiat tuovat haasteen maailman kotieläintuotannolle. Tarvitaan enemmän ruokaa, mutta samalla tuotannon ympäristövaikutuksia täytyy pystyä vähentämään merkittävästi. Maailmanlaajuiset kriisit haastavat kotimaisen ruuantuotannon ja meidän on pystyttävä tuottamaan peruselintarvikkeita omista vahvuuksistamme lähtien. Itäsuomalainen ruokaturva ja ruuan omavaraisuusaste on riippuvainen tämän alueen kotieläintuotannon ja nurmituotannon kyvystä sopeutua valitseviin olosuhteisiin ja muutoksiin niin kuluttajakäyttäytymisen kuin ilmastonmuutoksen osalta. Hyvät hiiltä sitovat viljely- ja tuotantomenetelmät sekä ilmastoviisasviljely luovat kannattavuutta tiloille ja vastaavat myös kuluttajien vaatimuksiin. EU:n ohjelmakauden muutos tuo muutoksia maatilojen tukijärjestelmiin ja tämän hankkeen avulla on mahdollista tuoda ajankohtaisinta tietoa reaaliaikaisesti mm. turvemaiden viljelyyn liittyvistä aiheista ja muista muutoksista verrattuna nykyiseen. Näin voimme parantaa tilojen resilienssiä.
Nurmilla on merkittävä rooli sekä kotieläintuotannossa että ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tuottavuuden parantaminen on tehokas keino parantaa maidontuotannon ilmastotehokkuutta. Jotta suomalaisen maidontuotannon ilmastotehokkuutta voidaan parantaa, tarvitaan tilakohtaista osaamista siitä, mikä maidon hiilijalanjälki tilalla on tällä hetkellä ja millä keinoilla sitä saadaan tehokkaimmin pienennettyä.
Kotieläintuotantoon perustuva elintarvikeketju vastaa merkittävästä osasta huoltovarmuudestamme. Suuri osa maatalousmaastamme voi tuottaa ihmisravintoa vain kotieläintuotannon ketjun kautta. On tärkeää huolehtia näin merkittävän huoltovarmuusketjun osan kestävyydestä myös eri ympäristönäkökulmista. Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että hankkeessa mukana olevien maitotilayritysten toiminta tukee alueen kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.
Hankkeessa koulutetaan vähintään 270 maidontuottajaa ja vähintään 36 asiantuntijaa erilaisin menetelmin huomioimaan ja ottamaan käyttöönsä hiiltä sitovat toimenpiteet tuotannossaan sekä seuraamaan niiden onnistumista erilaiset hiili- ja talouslaskureiden avulla. Hankkeessa koulutukset toteutetaan seminaarien, pienryhmien ja e-learning alustojen avulla. Hankkeessa hyödynnetään tehokkaasti myös etäkoulutusten järjestämistä. Osallistujia maakunnittain on seuraavasti: Pohjois-Savo 145 tilaa, Pohjois-Karjala 64 tilaa ja Etelä-Savo 61 tilaa. Osallistuvat tilat saadaan sekä ProAgria Itä-Suomen ja ProAgria Etelä- Savon sekä pääyhteistyökumppanien asiakasrekistereistä. Hankkeen toimintaa kohdennetaan tiloille, jotka ovat tehneet investointeja tuotannon kehittämiseen ja jotka ovat aidosti jatkavia tiloja sekä tiloihin, joilla on tehty omistajanvaihdos ja maidontuotanto jatkuu uuden yrittäjän voimin.
Hankkeessa koulutetaan myös alueella toimivia nurmi- ja maidontuotannon asiantuntijoita, jotka toimivat koulutuksissa ja seminaareissa sekä pienryhmissä maidontuotantotilojen ohjaajina ja asiantuntijoina. Koulutettavien asiantuntijoiden lukumäärä hankkeessa on 36.
Hankkeen toimintaa ohjaa yhdessä tekeminen, yhdessä oppiminen, yhdessä ongelmien ratkaisu sekä yhteinen viestiminen onnistuneista menetelmistä ja hankkeen tuloksista ympäröivälle yhteiskunnalle.
Hanke tekee aktiivista yhteistyötä Mainio Maito- hankkeen kanssa, jota ProAgria Etelä-Pohjanmaa on hakenut Euroopan maaseuturahastosta maaliskuussa 2020. Hankkeilla on yhteinen ohjausryhmä. Hanke tekee yhteistyötä myös muiden alueella käynnissä olevien hankkeiden kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhminä on Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savonun alueilla vähintään 270 maidontuotantotilaa, jotka osallistuvat hankkeen järjestämään koulutukseen ja tekevät tiloilleen hiiliviljelysuunnitelman ja toteutta vat suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet ja seuraavat tuloksia. Toisena kohderyhmänä on alueella toimivat nurmi- ja kotieläinasiantuntijat, jotka koulutetaan hankkeen aikana ohjaamaan hankkeessa mukana olevia maidontuottajia hiiliviljelysuunnitelman ja laskurien käytössä ja tulkinnassa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat alueen kunnat tilojen elinvoimaisuuden parantumisen myötä. Maidontuotanto on sekä alueellisesti että valtakunnallisesti merkittävä työllistäjä.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös maatalousalan opiskelijat ja sitä kautta tulevaisuuden uudet viljelijät, kun he voivat jatkaa hiilitehokkailla ja kannattavilla tiloilla.Välillinen kohderyhmä on myös kuluttajat, tiloilla tuotetaan kuluttajien arvostamia hiili- ja ilmastoviisaita tuotteita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 250 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 98 204

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 331 508

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 98 204

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Koillis-Savon, Joensuun, Keski-Karjalan, Mikkelin, Kuopion, Ylä-Savon, Savonlinnan, Pielisen Karjalan, Sisä-Savon, Pieksämäen

Kunnat: Rantasalmi, Lapinlahti, Tohmajärvi, Enonkoski, Rautavaara, Hirvensalmi, Pieksämäki, Outokumpu, Kangasniemi, Liperi, Tuusniemi, Lieksa, Mäntyharju, Tervo, Keitele, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Pertunmaa, Nurmes, Rautalampi, Suonenjoki, Joensuu, Kaavi, Siilinjärvi, Puumala, Kontiolahti, Rääkkylä, Mikkeli, Sulkava, Kuopio, Vesanto, Polvijärvi, Juuka, Pielavesi, Varkaus, Ilomantsi, Heinävesi, Kitee, Leppävirta, Juva, Vieremä, Savonlinna, Joroinen, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 270

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 36

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 306

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Maatiloilla yrittäjinä toimivat useimmin pariskunnat ja osallistumisen hankkeiden tilaisuuksiin ratkaisee usein se, millainen työtilanne yrityksessä kyseisellä hetkellä on. Hankkeeseen voivat osallistua tilalta kaikki yrittäjät.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen toimenpiteet eivät ole sukupuoliriippuvaisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitte on hiilisuunnitelmat.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 4
Todennettavat hiiliviljelysuunnitelmat ja seuranta hankkeeseen osallistuvilla tiloilla
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 7
Nurmien määrän ja laadun parantaminen sitoo hiilodioksidia paremmin. Turvemaiden oikeanlainen viljely vähetää myös kasvihuonepäästöjä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 6
Nurmiviljelyn avulla saadaan kotieläintiloille enemmän pesä ja talvehtimispaikkoja, kuin esim. viljanviljelytiloilla. Maaperän pieneliöstö viihtyy nurmiviljellyssä peltomaassa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 4
Nurmien määrän ja laadun parantaminen sitoo hiilodioksidia paremmin. Turvemaiden oikeanlainen viljely vähetää myös kasvihuonepäästöjä.Kasvinsuojeluaineiden käyttämine nurmissa on hyvin vähäistä, jolloin riski pohja- tai pintavesien saatumisriski vähenee.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 4 6
Mikäli maatilyritys sijaitsee Natura-alueella, huomiodaan se myös hankkeen toimenpiteissä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Nurmiviljelyssä voidaan hyödyntää hyvin kierrätysravinteita, jolloin muovien kertymistä tiloille voidaan vähentää
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Hankealueella on vain joitakin tiloja, joilla on toimiva biokaasureaktori.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Tilojen kannttavuus parantuu ja maatila nähdään jatkajan mielessä arvokkaaksi. Maatalousvaltaisten kuntien verotulot säilyvät, kun tilojen toimintaaedellytyksiä voidaan parantaa
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
E-learning, sähköiset hiilikortistot mahdollistavat tehokkaan tiedonsiirron ja päivittämisen
Liikkuminen ja logistiikka 7 6
Etäyhteyksillä saadaan merkittäviä resurssisäästöjä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Tilojen välinen yhteistyö, uuden oppiminen ja erityisesti tilojen kannattavuuden paraneminen edistävät mm. työhyvinvointi ja jaksamista
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeeseen voivat osallistua kaikki maatilayrityksen haltijat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hankkeeseen pääsevät mukaan kaikki kohderyhmään kuuluvat tilakoosta tai muista eroista riippumatta. Kun pystytään osoittamaan tilojen hiilitaseet ja hiilensidonta laajalla alueella, vaikuttaa se myös kuluttajakysyntää. ja julkiseen imagoon
Kulttuuriympäristö 7 5
Pellot pysyvät avoimina viljeltyinä maisemina.
Ympäristöosaaminen 8 8
Tilojen ympäristö- ja ilmasto-osaaminen paranevat merkttävästi

9 Loppuraportin tiivistelmä

-