Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22295

Hankkeen nimi: Hand in Hand

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: KRIS-Oulu ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2555856-1

Jakeluosoite: Palolantie 22

Puhelinnumero: 046-6232883

Postinumero: 90620

Postitoimipaikka: OULU

WWW-osoite: http://www.krisoulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Juntunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankevastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.juntunen(at)krisoulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0466232883

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hand in Hand – hanke on lainrikkoja- ja päihdetaustaisten, vankeusrangaistustaan tai avoseuraamustaan vielä suorittavien henkilöiden läheisille. Hanke on matalankynnyksen vertaistuellinen ja kokonaisvaltainen palvelupaketti, jonka kohderyhmänä on vangin koko läheisverkosto, mukaan lukien vangin vanhemmat, puolisot, lapset, sisarukset sekä muut läheiset. Hankkeen varsinainen kohderyhmä on työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat läheiset. Välillisenä kohderyhmänä koko läheisen perhe.

Hanke pyrkii ennaltaehkäisevällä ja varhaisella puuttumisella tarttumaan läheisten kriisiytyneisiin elämäntilanteisiin jo siinä vaiheessa, kun palveluntarvetta ei ole ehditty arvioida tai palveluja saada käyntiin julkisella sektorilla. Hanke pyrkii auttamaan jokaista perhettä ja henkilöä yksilöllisesti, tukien heidän osallisuuttaan, yhdenvertaisuuttaan sekä työ- ja toimintakykyään. Hanketyöllä ennaltaehkäistään ongelmien kasaantumista, kuten taloudellisia-, sosiaalisia- ja terveydellisiä- sekä mielenterveydellisiä ongelmia. Läheisille suunnatun tuen perimmäisenä tarkoituksena on mahdollistaa vangin ja hänen lähipiirinsä mahdollisimman hyvä ja tasapainoinen elämän vapautumisen jälkeen.

Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota läheisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin haastavassa elämäntilanteessa. Tuemme perhesuhteiden pysyvyyttä.
Hanke tarjoaa asiakkailleen vertaistukiryhmiä, läheisleirejä, perhetapaamisten saattoja sekä yksilöllistä tukea ja apua, aina tilanteesta riippuen. Apu voi olla esimerkiksi yksilökeskusteluja, virastoasioiden hoitoa, tukihenkilötoimintaa tai kotiin annettavaa konkreettista apua. Hankkeessa korostuu vertaistuen merkitys. Läheisten tilanteen tuntee parhaiten henkilö, joka omassa elämässään on asiat jo kokenut ja niistä selvinnyt. Hankkeen asiakkaille on tarjolla myös erilaisia aktiviteetteja, jotka suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa.

Hankkeen työllä pyrimme seuraaviin tuloksiin; Kohderyhmän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen, työ- ja toimintakyvyn ylläpito/lisääminen, osallisuuden ja perhesuhteiden vahvistaminen, vanhemmuuden tukeminen ja lapsen oikeuksien toteutuminen, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden vähentäminen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisääminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmä lainrikkoja- ja päihdetaustaisten, vankien ja avoseuraamusta suorittavien henkilöiden läheiset: Työikäiset vanhemmat, sisarukset sekä puolisot yli 15-vuotaine lapsineen, jotka ovat työttömiä tai työelämän ulkopuolella.

Läheisverkosto käsittää mm. vanhempia, isovanhempia, sisaruksia, puolisoita, puolisoiden vanhemmat ja lapset sekä muut läheisverkoston henkilöt. Kaikista näistä läheisverkoston osioista löytyy työikäisiä henkilöitä, jotka ovat työttömiä tai työelämän ulkopuolella olevia.

Oulun seudulle vapautuu vuosittain noin 350 vankia. Voidaan laskea, että yhden vangin tilanne koskettaa vähintään kymmentä muuta henkilöä. Olemme laskeneet, että Oulussa se tarkoittaa vuosittain noin 260 lasta, 300 puolisoa, 700 vanhempaa, 700 sisarusta ja muuta läheisverkostoa ainakin 1400 henkilöä.

Ymmärrys siitä minkälaisia vaikutuksia perheenjäsenen vankeusrangaistuksella on suoraan lähipiirin sosiaaliseen, psyykkiseen ja taloudelliseen sekä työllisyys ja/tai opiskelu tilanteeseen, mahdollistaa tukitoimien täsmällisen kohdentamisen kunkin perheenjäsenen tarpeita vastaavaksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä:
-Läheisten alle 15-vuotiaat lapset
-Oulun kaupungin, sosiaali- ja lastensuojelutyö
-Alueemme vankilat
-Oulun yhdyskuntaseuraamustoimisto
-TE-palvelut
-Oppilaitokset

Ajattelemme hankkeen toiminnan täydentävän em. tahojen tekemää työtä.
Oulun kaupunki ja alueemme vankilat ovat ilmaisseet suoraan nyt haettavan hankkeen konkreettisen tarpeen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 298 288

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 261 865

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 375 259

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 331 679

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Palolantie 22

Postinumero: 90620

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 146

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Virallisia tai asiantuntijoiden tekemiä analyysejä ei ole tehty. Kuitenkin pohjaten aiempaan työhömme tiedämme, että asiakkaan sukupuolella ei ole väliä. Tarjottava apu ja tuki ei ole suunniteltu sukupuolen perusteella, vaan asiakas kohdataan aina yksilöllisesti. Haettavassa hankkeessa oletamme valtaosan asiakkaista olevan naisia = vangit ovat pääsääntöisesti miehiä, joten puolisot ovat yleensä naisia. Lisäksi aiempaan työhömme perustuen tiedämme, että naiset hakeutuvat miehiä useammin palveluiden piiriin. Vankien äidit nousevat tästä asiakaskunnasta erityisesti esille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanketta suunniteltaessa on otettu huomioon sukupuolten välisiä eroja siten, että yhteisen kokemuksen jakaminen ja ymmärtäminen (= vertaisuus) on niin vahva yhdistävä tekijä, että sukupuolella ei tässä kohtaa ole kovinkaan merkittävää vaikutusta. Hankkeessa on tarvittaessa mahdollista valita tukihenkilöksi joko mies tai nainen. Sukupuolinäkökulmaa pohtiessamme havahduimme siihen, kuinka suuri sukupuoliroolimerkitys esimerkiksi vankilassa olevalla isällä on poikansa tai äidillä on tyttärensä kasvuun. Tämänkaltaiset sukupuolinäkökulmat tulevat olemaan hanketyössämme varmasti vahvasti esillä. Esimerkiksi jos asiakas haluaa puhua vain naistyöntekijän kanssa, niin näin järjestetään tai pidetään vertaistukiryhmiä eri sukupuolille tarvittaessa, asiakkaiden tarpeista lähtien.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvoakin tärkeämpänä hanke pitää yleisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämisen. Kohderyhmä ei saa tällä hetkellä tasa-arvoista kohtelua esimerkiksi terveyspalveluissa. Läheisten leimaaminen on valitettavan yleistä yhteiskunnassamme.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys -1 -1
Vaikka pyrimme paperittomaan toimistotyöhön, kuitenkin välttämättömät asiakirjat on tulostettava. Lisäksi hankkeen työskentelyssä yksityisautoilu on välttämätöntä, pitkien matkojen ja huonojen kulkuyhteyksien vuoksi mm. vankiloihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen -2 -2
kts. edellinen, autoilu.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Osa hankkeen toiminnoista järjestetään lähiluonnossa. Käymme kalastamassa sekä metsäretkillä ja luontovaelluksilla. Luonnossa kulkiessamme huomioimme, että ympäristö jää samankaltaiseen tai parempaan tilaan sieltä poistuessamme.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) -1 -1
Hankkeen toiminta vaatii auton käyttöä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2
Alueemme Natura 2000 kohteissa mahdollisesti vieraillessamme kiinnitämme erityistä huomiota ympäristön erityisyyteen ja säilyvyyteen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hanke lajittelee jätteensä ja ohjaa myös asiakkaitaan samaan. Mikäli aktiviteeteissä askarrellaan, pyrimme käyttämään niissä mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Ohjaamme asiakkaitamme myös käyttämään KRIS-Oulun palvelua vappauspakkaus, josta on mahdollista saada kodin pientarpeita, kierrätettyjä tavaroita. Ohjaamme asiakkaita myös hävikkiruuan jakopalveluun. Kannustamme asiakkaita ostamaan tuotteita kirpputoreilta sekä kierrätyskeskuksista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke ei pysty vaikuttamaan tähän toiminnallaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Suosimme, ostamme ja käytämme lähialueen toimintaa ja palveluja. Seuraamme alueemme työmarkkinatilannetta, jotta osaamme ohjata asiakkaitamme opintojen/työn pariin, alueemme kohtaanto-ongelman huomioiden.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hanke tuottaa ainoastaan aineetonta palvelua. Kyseessä on alueellamme täysin uusi toiminta, joten sitä kehitetään koko hanketyön ajan yhdessä yhteistyökumppaneidemme sekä kohderyhmämme kanssa.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hanketyö vaatii autoilua. Kuitenkin kannustamme asiakkaita käyttämään julkisia kulkuneuvoja tai suosimaan pyöräilyä. Aktiviteetteihin kuljettaessa suosimme kimppakyytejä tai julkisia kulkuneuvoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on edistää kohderyhmän kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kohderyhmä on tällä hetkellä täysin ilman kohdennettua matalankynnyksen vertaistuellista apua ja tukea alueellamme.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke vaikuttaa vahvasti alueellamme kohderyhmän tasa-arvoiseen kohteluun mm. julkisissa palveluissa. Ohjaamme asiakkaita hakemaan/hakeutumaan etuuksia ja palveluita, joihin he ovat oikeutettuja. Huomion arvoista on, että kohderyhmä kokee vahvasti olevansa epätasa-arvoisessa asemassa yhteiskunnassamme. Läheisen vankeusrangaistuksesta aiheutuvan leimautumisen, syrjinnän ja asenteellisen suhtautumisen vuoksi. Vanhemman joutuessa vankilaan, lapsen oikeus vanhempaansa säilyy. Hanke mahdollistaa perhetapaamisten toteutumisen sekä vanhemmuuden säilymisen ilman, että kotiin jäävää puolisoa/toista huoltajaa liiaksi kuormitetaan tapaamisten järjestämisvastuulla => työ- ja toimintakyvyn parantaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen. Näin myös vangin lapsen asema on tasa-arvoinen suhteessa muihin lapsiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Kts. edellinen. Hankkeeseen otetaan asiakkaita heidän iästään, sukupuolestaan, kulttuuristaan tai uskonnostaan riippumatta. Hankkeen avulla pyritään varmistamaan, että kohderyhmä saa heille kuuluvan palvelun tai tuen edellä mainituista taustoista huolimatta. Jakamalla oikeaa ja ajantasaista tietoa julkisiin palveluihin kohderyhmän erityisyydestä, pystymme hälventämään heihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja asenteita. Näin kohderyhmämme saa yhdenvertaisempaa kohtelua palveluissa.
Kulttuuriympäristö 7 7
Hankkeen aktiviteetit kohdistuvat lähialueemme tarjoamiin tapahtumiin ja kohteisiin. Tällaisia ovat mm. Tietomaa, alueemme museot, Ainolan puisto, teatterit, näyttelyt sekä konsertit.
Ympäristöosaaminen 5 5
Hanke huolehtii omalta osaltaan lähiympäristön toimivuudesta ja turvallisuudesta. Kartoitetaan lähialueen palvelut ja käytetään niitä mahdollisuuksien mukaan. Kaikessa toiminnassa pyrimme kuormittamaan ympäristöä mahdollisimman vähän ja suosimaan kestävän kehityksen eri osa-alueita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hand in hand- hanke on ollut suunnattu lainrikkoja- ja päihdetaustaisten, vankeusrangaistustaan tai avoseuraamustaan suorittavien tai jo vapautuneiden henkilöiden läheisille. Hanke on ollut matalankynnyksen vertaistuellinen ja kokonaisvaltainen palvelupaketti, jonka kohderyhmänä on ollut koko läheisverkosto; vanhemmat, puolisot, lapset, sisarukset sekä muut läheiset.

Hankkeessa on tartuttu ennaltaehkäisevällä ja varhaisella puuttumisella kriisiytyneisiin elämäntilanteisiin täydentäen julkisen sektorin palveluja. Tuentarve on arvioitu yksilöllisesti, osallisuutta, yhdenvertaisuutta sekä työ- ja toimintakykyä tukien. Erityistä huomiota on kiinnitetty lapsiperheiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Asiakkaille on läpi hankkeen tarjottu asiakaslähtöisesti yksilökeskusteluja, asiointiapua, ohjausta ja neuvontaa, sekä järjestetty aktiviteetteja kulttuurin, luonnon, liikunnan ja askartelun merkeissä vahvasti vertaistuen keinoin.

Palautekyselymme perusteella hankkeen avulla on saavutettu mm. seuraavia tuloksia asiakkaiden tilanteissa: Kohderyhmän kokonaisvaltainen hyvinvointi on lisääntynyt (80% vastaajista), työ- ja toimintakyky on lisääntynyt (49% vastaajista), osallisuus on vahvistunut (59% vastaajista), vanhemmuus ja/tai läheissuhteet ovat vahvistuneet (51% vastaajista).