|
|
|
Hankekoodi: S22296
Hankkeen nimi: LIIKE - liiketoiminnan uudelleen suuntaamista ja digijohtamisen kehittämistä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2020 ja päättyy 31.7.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D
Puhelinnumero: +358 40 655 0555
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Inka Vanhanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: inka.vanhanen(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 467 7982
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
LIIKE-hankkeen tavoitteena on tukea yrityksiä äkillisten globaalista kriisistä johtuvien muutosten yli kehittymään ja jaksamaan. Hankkeessa on kaksi pääteemaa, jotka yhdessä ovat onnistuneen liiketoiminnan uudistamisen edellytyksiä. Teema 1. tuetaan yritystä kehittämään liiketoimintaansa vastaamaan muuttunutta markkinatilannetta ja teema 2. tuetaan yritysten johtamisen ja esimiestyön kehittämistä vastaamaan muuttunutta työelämän tilannetta. Kehittämistä viedään eteenpäin digitaalisia ympäristöjä käyttäen. Hankkeen tarkoitus on tukea yrityksiä liiketoiminnan uudelleen suuntaamisessa (uudet liiketoiminta-avaukset ja johtamisen kehittäminen) koronakriisin pitkittyessä. Tarkoituksena on myös nostaa esille selviytymistarinoita (hienoja uusia liiketoiminnan avauksia ja johtamisen uusia käytänteitä), jotka auttavat yrityksiä ja yrittäjiä jaksamaan pitkittyvän kriisin keskellä.
Teema 1: Liiketoiminnan uudelleen suuntaaminen, uusien avausten löytäminen ja testaaminen vastaamaan uuteen alueellisesti ja globaalisti muuttuneeseen markkinatilanteeseen
Liiketoiminnan uudelleen suuntaamisella tässä hankkeessa tavoitellaan arvokkaita uusia osaamisalueita ja osaamisalueiden yhdistelmiä, joilla yritykset vahvistavat tai luovat uutta liiketoimintaa. Tällaisia osaamisalueita ja yhdistelmiä voivat luoda uudet kumppanuudet tuotantoon ja jakeluun liittyen, hankintaketjujen uudelleenorganisointi, palvelun muokkaaminen asiakaskäyttäytymisen muutoksiin, digitaaliset ratkaisut tai uudet tuote- tai palveluinnovaatiot, joihin yritys voi ketterästi tarttua olemassa olevien resurssien turvin. Hankkeessa tehtävällä valmennuksella ja ohjauksella tuetaan yrityksiä liiketoiminnan uudelleen suuntaamisessa.
Teema 2: Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen uuden normaalin tilanteessa - digitaalisuus ja verkkoympäristöt huomioiden
Tässä hankkeessa tuetaan yrityksen liiketoiminnan uudelleen suuntaamisen lisäksi esimiesten ja johtajien kehittymistä, jotta heidän kykynsä toimia johtajan ja esimiehen tehtävässä aivan uudenlaisessa tilanteessa paranee. Kevään 2020 tapahtumat ovat osoittaneet, että työnteon tavat voivat muuttua nopeastikin, kun etätyö muuttui useilla aloilla kokopäiväiseksi, kun se aiemmin koski korkeintaan yhtä tai kahta päivää viikossa. Työn johtamisen näkökulmasta muutos aiemmasta – satunnaisista ja sovituista etätyöpäivistä, jotka johdettiin perinteisellä prosessijohtamismallilla – kevään 2020 muotoon on hyvin radikaali. Tästä syystä molempien työmuotojen nimittäminen etätyöksi antaa väärän kuvan työn suunnittelun ja kehittämisen tarpeista. Pääteemoja ovat etäjohtamisen kysymykset ml. digitalisaatio, muutosjohtaminen, voimavarat, etätyön ja työsuhdejuridiikka jne. Yrityksen tuotannon tai toiminnan uudelleenorganisointi tai uudet avaukset aiheuttavat haasteita johtamis- ja esimiestyölle. Muutostilanteessa korostuu kyky sietää epävarmuutta ja toisaalta ylläpitää toimeenpanokykyä, jotta tuloksia syntyy. Totuttujen toimintatapojen muuttaminen pakotettuna vaatii äärimmäistä joustavuutta, ketteryyttä, mutta työturvallisuus, työn sujuvuus, työjohdon juridiset seikat tulee huomioida. Ihmiset tarvitsevat muutoksen onnistuneeseen läpivientiin ja yritysten prosessien laadukkaaseen varmistamiseen etäyhteyksillä niin henkistä kuin tiedollista ja taidollista tukea ja tukiverkostoja.
Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan yli miljoona suomalaista siirtyi koronakriisin vuoksi nopeasti etätöihin ja yli puolet heistä haluaisi jatkaa etätöitä kriisin jälkeenkin (Yle 5.4.2020). Etäjohtaminen ja hajautuneen organisaation verkoston johtaminen on tullut jäädäkseen. On sanottu, että "etäjohtaminen on uusi normaali" (Fakta4/2020). Ihmisten johtaminen verkossa vaatii monipuolisempaa ja joissain määrin myös aktiivisempaa johtajuutta kuin kasvokkain tapahtuva yhteistyö.
Hankkeessa tuotetaan konkreettista koulutusta, valmennusta ja annetaan tukea liiketoiminnan uudelleen suuntaamisen työpajoissa ja pienryhmäklinikoissa. Toiminta tapahtuu pääasiallisesti verkkototeutuksina, etäyhteyksiä hyödyntäen, kuitenkin liikesalaisuudet huomioiden. Lisäksi hankkeessa nostetaan esille selviytymis- ja onnistumistarinoita, siitä millaisia uusia liiketoiminnan avauksia on ”pakkotilanteessa” tehty ja miten etätyö ”uuden normaalin” tilanteessa on selätetty.
Tulokset:
On tuettu yritysten liiketoiminnan uudelleen suuntaamista nopeissa liiketoimintaympäristön muutoksissa. Yrityksille on kirkastunut uusia liiketoiminta-avauksia, on kehitetty ja testattu uusia tuotteita ja palveluja ja tuottavuus ja tämän kautta myös työssäjaksaminen, työhyvinvointi on saatu paranemaan. On tuettu ja ohjattu esimiestyön kehittämistä hybridi‐ ja paikkaan sitomattoman työn johtamisessa.
Hankkeessa on testattu, pilotoitu ja käytännössä kokeiltu hajautetun organisaation, ”uuden normaalin tilanteen” digi(etä)johtamisen valmennusta ja siitä parhaita käytänteitä jää hankkeen jälkeen yrityksissä edelleen käyttöön. Yritysten digi (etä) johtamisosaaminen on merkittävästi kehittynyt ja tämä on edesauttanut työssäjaksamista ja lisännyt työhyvinvointia.
Lisäksi yritykset ovat saaneet ajantasaista tietoa, räätälöityä asiantuntija-apua tarpeisiinsa ja ovat löytäneet yritysryhmätoiminnan tukemiseen sopivia yhteistyökumppaneita.
Tuloksena on kirjoitettu, kuvattu ja avattu suuren yleisön tietoon selviytymistarinoita (uusia liiketoiminta-avauksia ja onnistuneita etäesimieskuvauksia), jotka toimivat kannustavina työhyvinvointia ja jaksamista parantavina erimerkkeinä – Kaikesta voi selvitä.
Pääasiallinen kohdejoukko hankkeessa ovat yrittäjät ja yritysten esimiehet, johtajat, avainhenkilöt ja myös henkilöstö.
Yrittäjäneuvojat, yrittäjäjärjestöjen henkilökunta, kauppakamarien henkilökunta, elinkeinoyhtiöiden edustajat, toteuttajaorganisaation henkilökunta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 136 978
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 127 187
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 171 223
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 158 984
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Sulkava, Pieksämäki, Mikkeli, Rantasalmi, Hirvensalmi, Puumala, Mäntyharju, Pertunmaa, Kangasniemi, Juva, Joroinen, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 33
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| Etäjohtaminen, etäklinikat edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Etätyön lisääntyminen vähentää ilmastokuormaa | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Etätyö ja digitaalisuus voidaan nähdä vähentävän jätteitä ja hukkaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 6 |
| Suuri merkitys yritysten eloonjäännin ja selviytymisen kannalta - tavoitteena, että uusia liiketoiminnan avauksia syntyisi teemaan liittyen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 6 |
| Suuri merkitys yritysten eloonjäännin ja selviytymisen kannalta. Yritysten liiketoiminnan tukeminen yli kriisin tukee työllisyyttä ja yritysten elinvoimaisuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 4 |
| Tuotetaan, tuotekehitetään etäjohtaminen valmennus, etäohjausklinikat, pienryhmätapaamiset, vertaisoppiminen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 4 |
| Yrittäjän jaksaminen ja selviytyminen yli koronakriisin paranee. Johtaminen, esimiesten jaksaminen paranaa, kun heidän etäjohtamisen taitonsa kehittyvät. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. Hanke ei ole tasa-arvo hanke | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. Hanke ei ole yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen tukeva hanke. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. Hanke ei ole kulttuuriympäristön tukemiseen keskittyvä hanke, mutta jossain määrin joidenkin yritysten liiketoiminnan uudelleen suuntamiseen saattaa tulla tukea. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. Hanke ei ole ympäristöosaamiseen painottuva. | ||
LIIKE-hankkeen tavoitteena on ollut tukea yrityksiä äkillisten globaalista kriisistä johtuvien muutosten yli kehittymään ja
jaksamaan. Hanke jakautui kaksi pääteemaa, jotka molemmat ovat onnistuneen liiketoiminnan uudistamisen edellytyksiä:
Teema 1. keskiössä oli tukea yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa vastaamaan muuttunutta markkinatilannetta
Teema 2. tuettiin yritysten johtamisen ja esimiestyön kehittämistä vastaamaan muuttunutta työelämän tilannetta
Kehittämistä vietiin eteenpäin digitaalisia ympäristöjä käyttäen, pääasiassa järjestämällä valmennukset Teams-ympäristössä, mutta myös hyödyntämällä erilaisia alustoja valmennuksissa tarkoituksena esitellä niitä yrityksille. Hankkeen pääasiallinen tarkoitus oli tukea yrityksiä liiketoiminnan uudelleen suuntaamisessa (uudet liiketoiminta-avaukset ja johtamisen kehittäminen) koronakriisin pitkittyessä herättelemällä ajatuksia mahdollisuuksista liiketoiminnan palvelumuotoiluun sekä tarjoamalla valmennussisältöä erityisesti markkinoinnin saralla parantaaksemme yritysten saavutettavuutta ja tunnettuutta.
Tarkoituksena oli myös nostaa esille selviytymistarinoita (hienoja uusia liiketoiminnan avauksia ja johtamisen uusia
käytänteitä), jotka auttavat yrityksiä ja yrittäjiä jaksamaan pitkittyvän kriisin keskellä. Näihin tarinoihin pyrittiin kasaamaan hyvin moninaisia tarinoita, osoittaaksemme, että lähes mikä tahansa yritys voi menestyä kehittämällä omaa konseptiaan ja toimintaansa.
Teema 1: Liiketoiminnan uudelleen suuntaaminen, uusien avausten löytäminen ja testaaminen vastaamaan uuteen
alueellisesti ja globaalisti muuttuneeseen markkinatilanteeseen
Liiketoiminnan uudelleen suuntaamisella tässä hankkeessa tavoiteltiin arvokkaita uusia osaamisalueita ja
osaamisalueiden yhdistelmiä, joilla yritykset vahvistaisivat tai loisivat uutta liiketoimintaa. Teemaan osallistuneet yritykset olivat pääasiassa mikroyrityksiä. Kaikki osallistuneet yritykset haastateltiin syvällisesti heidän nykytilansa tarpeiden ja tulevaisuuden ambitioiden kartoittamiseksi. Haastattelujen pohjalta yritykset jaettiin pienryhmiin, heille yhteisen koulutusaiheen pohjalta. Teeman valmennusaiheiksi valikoituivat palvelumuotoilu, markkinointi ja yhteistyöklusterin toiminta. Markkinoinnin ryhmiä perustettiin kaksi, koska noin puolet markkinointihaasteita kokevista yrityksistä oli sote-alalla, johon pätevät hyvin erilaiset markkinoinnin säännöt kuin ns tavallisiin yrityksiin.
Teema 2: Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen uuden normaalin tilanteessa - digitaalisuus ja verkkoympäristöt
huomioiden
Tässä hankkeessa tuettiin yritysten liiketoiminnan uudelleen suuntaamisen lisäksi esimiesten ja johtajien kehittymistä, jotta heidän kykynsä toimia johtajan ja esimiehen tehtävässä aivan uudenlaisessa tilanteessa paranisi.
Kevään 2020 tapahtumat osoittivat, että työnteon tavat voivat muuttua nopeastikin, kun etätyö muuttui useilla aloilla kokopäiväiseksi, kun se aiemmin koski korkeintaan yhtä tai kahta päivää viikossa. Työn johtamisen näkökulmasta muutos aiemmasta – satunnaisista ja sovituista etätyöpäivistä, jotka johdettiin perinteisellä prosessijohtamismallilla – kevään 2020 muotoon oli hyvin radikaali. Tästä syystä molempien työmuotojen nimittäminen etätyöksi antoi väärän kuvan työn suunnittelun ja kehittämisen tarpeista.
Keskeisiä aiheita olivat erityisesti etäjohtamisen kysymykset ml. digitalisaatio, muutosjohtaminen, voimavarat, etätyön ja työsuhdejuridiikka jne. Yrityksen tuotannon tai toiminnan uudelleenorganisointi tai uudet avaukset aiheuttavat aina haasteita johtamis- ja esimiestyölle. Muutostilanteessa korostuu henkilön kyky sietää epävarmuutta, mutta toisaalta ylläpitää toimeenpanokykyä, jotta tuloksia syntyy. Totuttujen toimintatapojen muuttaminen pakotettuna vaatii äärimmäistä joustavuutta, ketteryyttä, mutta ennen kaikkea turvallisuutta. Myös monipaikkaiseen työhön liittyvät työjohdon juridiset seikat tulee huomioida.
Ihmiset tarvitsevat muutoksen onnistuneeseen läpivientiin ja yritysten prosessien laadukkaaseen varmistamiseen etäyhteyksillä niin henkistä kuin tiedollista ja taidollista tukea ja tukiverkostoja. Tässä yhteydessä hyvä johtajuus ja ihmisten väliset suhteet korostuvat erityisesti.
Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan yli miljoona suomalaista siirtyi koronakriisin vuoksi nopeasti etätöihin ja yli puolet heistä haluaisi jatkaa etätöitä kriisin jälkeenkin (Yle 5.4.2020). Etäjohtaminen ja hajautuneen organisaation monipaikkaisen työn verkoston johtaminen on tullut jäädäkseen. Pandemian ensimmäisenä vuonna ajaltetiin, että "etäjohtaminen on uusi normaali" (Fakta4/2020). Viime kuukausina mediassa on kuitenkin myös viitteitä päinvastaisesta. Esimerkiksi Teslan ja SpaceX:n toimitusjohtaja Elon Musk julkaisi johtamissaan yrityksissä muistion, jossa työntekijät määrättiin palaamaan toimistolle. Myös Applen toimitusjohtaja Tim Cook on esittänyt vastaavia vaateita. Kaikki eivät kuitenkaan ole olleet näistä vaateista innoissaan, ja esimerkiksi Applen koneoppimisen johtaja irtisanoutuikin niiden seurauksena. Teslakaan ei ole välttynyt haasteilta muistioon liittyen, sillä yrityksen päätoimipaikassa (Fremont, Kalifornia) ei ole toimistoon palaaville työntekijöille tarpeeksi parkkipaikkoja tai edes työpisteitä, eikä toimiston langaton verkko kykene käsittelemään lisääntynyttä käyttäjäkuormaa vakaasti. Keskijohto onkin joutunut suosittelemaan - muistion vastaisesti - että ihmiset tekisivätkin osan ajasta töitä etänä kunnes tilanne saadaan ratkaistua (Fortune 28.6.2022).
Ihmisten johtaminen verkossa vaatii monipuolisempaa ja joissain määrin myös aktiivisempaa johtajuutta kuin kasvokkain tapahtuva yhteistyö. Nämä tosiasiat saattavat osaltaan selittää sitä, miksi esimerkiksi Musk ja Cook haluavat palata entiseen. Johtajuudesta puhutaan paljon ja sen ympärille onkin rakennettu vuosien saatossa paljon hankkeita, ja ihan syystä. Hyvä johtajuus on kaikissa ympäristöissä tärkeää, mutta sitä ei aina tunnuta arvostettavan niissä määrin kuin pitäisi.
Hankkeessa tuotettiin konkreettista koulutusta, valmennusta ja annettiin tukea liiketoiminnan uudelleen suuntaamisen työpajoissa ja pienryhmäklinikoissa. Toiminta tapahtui verkkototeutuksina, etäyhteyksiä hyödyntäen, koska toimenpiteet ajoittuivat pandemiaan ja sekä meillä että yrityksillä oli paine taata liiketoiminnan jatkuvuus minimoimalla kontaktit ja sitä myötä mahdolliset tartunnat.
Lisäksi hankkeessa nostettiin esille onnistumistarinoita, siitä millaisia uusia liiketoiminnan avauksia tai muita muutoksia tekemällä yritys on kyennyt parantamaan omaa asemaansa markkinoilla. Tarinoita saatiin kasaan kaikkiaan yhdeksän kappaletta hyvin erilaisista yrityksistä. Mukaan saimme myös muutaman hankkeessa mukana olleen toimijan, jotka kokivat saaneensa erityisen paljon apuja joko LIIKE-hankkeesta tai muista vastaavista kehityshankkeista.
Hankkeessa on tuettu yritysten liiketoiminnan uudelleen suuntaamista nopeissa liiketoimintaympäristön muutoksissa. Yrityksille on
kirkastunut uusia liiketoiminta-avauksia, on kehitetty ja testattu uusia tuotteita ja palveluja ja tuottavuus ja tämän kautta
myös työssäjaksaminen, työhyvinvointi on saatu paranemaan. On tuettu ja ohjattu esimiestyön kehittämistä hybridi ja monipaikkaiseen, paikkaan sitomattoman työn johtamisessa.
Hankkeessa valmennettiin hajautetun organisaation, ”uuden normaalin tilanteen” digi(etä)johtamista ja siitä parhaita käytänteitä jää hankkeen jälkeen yrityksissä edelleen käyttöön. Yritysten monipaikkaisen työn johtamisosaaminen on merkittävästi kehittynyt, mikä on osaltaan edesauttanut työssäjaksamista ja lisännyt työhyvinvointia. Lisäksi yritykset ovat saaneet ajantasaista tietoa, räätälöityä asiantuntija-apua tarpeisiinsa. Osa yrityksistä on myös löytänyt yritysryhmätoiminnan tukemiseen sopivia yhteistyökumppaneita.