Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22298

Hankkeen nimi: Perhe Luotsi

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0192400-2

Jakeluosoite: Pirkkakatu 2

Puhelinnumero: 050 5625252

Postinumero: 96200

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: https://lapinpiiri.mll.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiia Nyman

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiia.nyman(at)mll.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7577043

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Perhe Luotsi -hankkeella pyritään tavoittamaan Lapin alueella haasteellisessa elämäntilanteessa olevia vanhempia ja ohjata heitä tarpeenmukaisen avun pariin asuinpaikasta riippumatta. Hanke luo uuden digitaalisen toimintamallin, jonka avulla tavoitteena on tarjota henkilökohtaista ohjausta. Tarkoituksena on myös vahvistaa näiden henkilöiden elämänhallintataitoja ja omien vahvuuksien tunnistamista. tavoitetilana on itseohjautuva käytännön toiminta arjessa. Lisäksi tavoitteena on, että he osaavat ja kykenevät myös jatkossa tarpeen vaatiessa hakeutua oikean ja ajankohtaisen avun piiriin.

Toiminnalla pyritään ennalta ehkäisemään arjen haasteiden eskaloituminen laajemmiksi ongelmiksi. Hankkeessa luodaan matalan kynnyksen digitaalinen tukiverkosto, joka toimii usealla eri digitaalisella alustalla. Hankkeen myötä eri palveluiden tarjoamisesta ja käyttämisestä tehdään mahdollisimman helppoa ja joustavaa niin, että välimatkat tai haastava elämäntilanne eivät ole esteenä palvelun ja palvelunohjauksen saamiselle. Hankkeen avulla parannetaan ohjattavien työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia. Hanke lisää kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyötä palvelujen ja tukimuotojen tuottamisessa. Hankkeen myötä uudistetaan avun ja tuen tarjoamisen toteuttamistapaa ja siten luodaan uudenlainen tukiverkosto Lapin alueelle, joka on kaikkien saavutettavissa digitaalisesti.


Hankkeen aluksi pyritään tavoittamaan syrjäytymisvaarassa olevia Lappilaisia henkilöitä. Perhe Luotsin avun piiriin voi tulla muiden toimijoiden, esimerkiksi kunnan tai seurakunnan perhetyön kautta. Hankkeessa kerätään tietoa syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden tilanteista, joiden perusteella laaditaan henkilökohtaiset toimintasuunnitelmat. Toimintasuunnitelmien myötä etsitään konkreettisia ratkaisuja vanhempien haasteisiin ja kartoitetaan mahdollisia yhteistyötahoja. Jotta kokonaisuus vastaa henkilöiden tarpeita, on alueen eri yhteistyökumppaneiden tuoma näkökulma tärkeässä roolissa. Suunnattujen toimien avulla vahvistetaan perheiden omaa motivaatiota ja itseohjautuvuutta kohti itsehallittua arkielämää. Hankkeessa luotava yhtenäinen digitaalinen ohjausmalli tukee vahvasti perheitä heidän arjen haasteissa.


Käytännössä hankkeen toiminta alkaa koordinaattorin palkkauksesta ja ohjausryhmän nimeämisestä. Koordinaattori vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta ja koostaa toimintamallia yhdessä hankkeessa toimijoiden kanssa. Hankkeessa kehitetään kolmannen sektorin palveluohjauksen toimintamalli.


Prosessin kuluessa ja kokemusten kertyessä toimintaa jalkautetaan muihin Lapin kuntiin. Ohjaus voidaan katsoa onnistuneen, kun ohjattava on päässyt asianmukaisten palveluiden, koulutuksen tai työn pariin. Toimintamalli tai osia siitä jää pysyväksi toiminnaksi sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton Lapin piirin että hankkeessa mukana olleiden yhteistyötahojen toimintaan.

Lyhyen aikavälin tavoitteena on ohjata 100 lappilaista henkilöä, joista vähintään 60 saa konkreettista hyötyä arjen hallintaan ja kehitetty toimintamalli, joka on pilotoitu, testattu ja saatu käyttöön. Lisäksi tavoitteena on myös, että hanke on tuottanut lisää tietoa kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyöstä palvelujen ja tukimuotojen tuottamisessa. Pitkän aikavälin tuloksena on vakiinnutettu uusi toimintamalli haastavissa elämäntilanteissa olevien henkilöiden tukemiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat työikäiset syrjäytymisvaarassa olevat perheelliset henkilöt. Tällaisia ovat etenkin henkilöt, joilla ei ole työ- tai opiskelupaikkaa. Tai joilla on haasteita elämänhallinnassa yleisesti.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Ohjattavien perheet ja läheiset, jotka hyötyvät ohjattavien elämäntilanteen ja arjen hallinnan parantumisesta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 77 432

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 77 432

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 77 432

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 77 432

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion

Kunnat: Rovaniemi, Sodankylä, Inari, Kittilä, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen selvitysvaiheessa on perehdytty julkaisusuun Syrjäytymisen sukupuoli Pohjois-Suomessa. https://www.ulapland.fi/Saitit/Pohjoinenvalo/fi/Syrjaytymisen-sukupuoli-Pohjois-Suomessa/f9129486-a5a0-45ad-b77c-d36594dbf045
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ohjaamme sekä isiä, että äitejä vertaistukitapaamisiin, joita Lapissa järjestävät esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton lisäksi Yhden vanhemman perheiden liitto, Lapin Ensi- ja turvakoti, Pelastakaa lapset ry ja Erityislasten omaiset. Vertaistukiryhmiä on esimerkiksi ÄIMÄN uupumus ja synnytyksen aikaisen/jälkeisen masennuksen vertaistukiryhmään ja vanhempien eron ABC-illat, isien ja lasten-illat.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei huomioitu hankkeen toiminnassa. Ei ole hankkeen päätavoite. Mutta hanketta toteutetaan tasa-arvon periaatteet huomioiden.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Heikot julkisen liikenteen yhteydet. Yksityisautoilu on usein yleistä ja välttämätöntä. Kokonaan etänä tapahtuvat palveluprosessit vähentävät ihmisten liikkumista ja näin myös vähentävät hiilidioksidipäästöjä. Tämä vahvistaa luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Etänä toteutettava palveluprosessi on tarkoitus vakiinnuttaa ja se palvelee kaikkia alueen asukkaita asuinpaikasta riippumatta. Etänä tapahtuva toteutus on riippumaton ilmastonmuutosten aiheuttamista riskeistä ja on toimiva toteutustapa pitkälle tulevaisuuteen. Pyrimme vertaamaan hankkeen käynnistämisen aiheuttamien ilmastoriskien lisääntymistä tilanteeseen, jossa hanketta ei olisi ollenkaan. Totesimme, että välilliset riskit ovat pienemmät hankeen käynnistymisen myötä liittyen logistiikkaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen toiminnalla ei ole keskeistä vaikutusta tähän. Ohjaustilanteessa voidaan mahdollisesti tähän vaikuttaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeen toiminnalla ei ole keskeistä vaikutusta tähän. Ohjaustilanteessa voidaan mahdollisesti tähän vaikuttaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hankkeen toiminnalla ei ole keskeistä vaikutusta tähän. Ohjaustilanteessa voidaan mahdollisesti tähän vaikuttaa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 7
Digitaalisessa vuorovaikutuksessa syntyy vain vähän jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeen toiminnalla ei ole keskeistä vaikutusta tähän. Ohjaustilanteessa voidaan mahdollisesti tähän vaikuttaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Itseohjautuva ja kykenevä perhe voi edistää elinkeinorakenteen kestävää kehitämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 7
Palvelut toteutetaan lähes kokonaan digitaalisesti, hankeen myötä eri palveluiden tarjoamiasesta ja käyttämisestä tehdään mahdollisimman helppoa ja joustavaa niin, että välimatkat ja haastava elämäntilanne ei ole esteenä palvelun tai palvelunohjauksen saamiselle.
Liikkuminen ja logistiikka 6 7
Lapin alueella on heikot julkisen liikenteen yhteydet. Yksityisautoilu on usein yleistä ja välttämätöntä. Kokonaan etänä tapahtuvat palveluprosessit eivät ole riippuvaisia ihmisten liikkumisesta, vaan samat palvelut pystytään toteuttamaan asuinpaikasta riippumatta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on tarjota henkilökohtaista päivystysluonteista ohjausta, jonka avulla vahvistetaan ohjattavien elämänhallintataitoja ja omien vahvuuksien tunnistamista. Ohjattavien elämänlaadun parantuminen parantaa välillisesti ohjattavien läheisten elämänlaatua ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke edistää alueellista tasa-arvoa mahdollistamalla saman palvelun tarjoamisen henkilön asuinpaikasta tai elinolosuhteista riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää alueellista tasa-arvoa mahdollistamalla saman palvelun tarjoamisen henkilön asuinpaikasta tai elinolosuhteista riippumatta.
Kulttuuriympäristö 0 1
Ei huomioitu hankkeen toiminnassa. Ei ole hankkeen päätavoite. Mutta hanketta toteutetaan kulttuuriympäristö huomioon ottaen.
Ympäristöosaaminen 0 1
Ei huomioitu hankkeen toiminnassa. Ei ole hankkeen päätavoite. Mutta hanketta toteutetaan ympäristöosaaminen huomioon ottaen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Perhe Luotsi -hankkeella pyrittiin tavoittamaan Lapin alueella haasteellisessa elämäntilanteessa olevia vanhempia ja auttaa, tukea sekä ohjata heitä tarpeenmukaisen avun pariin asuinpaikasta riippumatta. Hankkeella luotiin uusi digitaalinen toimintamalli, jonka avulla pystyttiin tarjoamaan henkilökohtaista ohjausta perheen yksilöllinen tilanne huomioon ottaen. Toiminnalla pyrittiin ennalta ehkäisemään arjen haasteiden eskaloituminen laajemmiksi ongelmiksi. Hankkeessa luotiin matalan kynnyksen digitaalinen tukiverkosto, joka toimii usealla eri digitaalisella alustalla. Hankkeen myötä eri palveluiden tarjoamisesta ja käyttämisestä tehtiin mahdollisimman helppoa ja joustavaa niin, että välimatkat tai haastava elämäntilanne eivät olleet esteenä palvelun ja palvelunohjauksen saamiselle. Hanke lisäsi kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyötä palvelujen ja tukimuotojen tuottamisessa.

Hankkeen toiminta-alueita olivat viisi kuntaa Lapissa, Rovaniemi, Kemi Sodankylä, Tervola ja Kittilä. Hankkeen kohderyhmänä oli haasteellisessa elämäntilanteessa olevat lapsiperheiden vanhemmat. Perhe Luotsin avun piiriin pystyi tulla muiden toimijoiden, esimerkiksi kunnan tai seurakunnan perhetyön sekä suoran yhteydenoton kautta. Hanke järjesti sekä yksilöllistä ohjausta, että ryhmätoimintaa. Yksilöllisessä ohjauksessa kartoitettiin aluksi perheen tilannetta ja avun tarvetta. Vanhempien kanssa suunniteltiin yhdessä tilanteiden mukaan heille sopiva auttamisen malli. Apu oli mm. keskusteluapua, tarvittavien palveluiden kartoittamista ja niihin ohjaamista, konkreettisten arjen toimintamallien suunnittelua sekä niin sanottua rinnalla kulkemista. Yhteyttä pidettiin puhelimitse, viestittäen ja mm. netin Teams- sovelluksen avulla. Myös kasvokkaisia kohtaamisia pystyttiin järjestämään esimerkiksi Rovaniemellä, Sodankylässä ja Kittilässä. Ryhmätoimintana PerheLuotsi järjesti Mannerheimin Lastensuojeluliiton lanseeraamia vanhemmille tarkoitettuja vertaisryhmiä Jututtamoita, joissa aiheina oli eskarista esikouluun ja koulukiusaamisen ehkäisy. Lisäksi hanke järjesti yhteistyössä muiden järjestöjen ja seurakunnan kanssa Nuorten äitien brunssin sekä yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjanmaan piirin kanssa ABC-vanhemmuusryhmät. PerheLuotsi tavoitti lähes sata vanhempaa lapin alueella viidessä toiminta-alueessa. Eura-henkilö järjestelmään kirjattiin asiakkaita 48 ja lyhyitä yhteydenottoja tuli 30.