Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22300

Hankkeen nimi: ROMBO Romanien business-opisto

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.10.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonlinnan kristillinen opisto ry

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0194589-0

Jakeluosoite: Opistokatu 1

Puhelinnumero: 0445547895

Postinumero: 57600

Postitoimipaikka: Savonlinna

WWW-osoite: http://sko.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tommi Tuunainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Rehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tommi.tuunainen(at)sko.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0445547895

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

ROMBO – Romanien business-opisto -hankkeen tavoitteena on pilotoida henkilökohtaiseen ohjaukseen ja yrityssparraukseen perustuva malli yrittäjyyskoulutuksesta vaikeasti työllistyville erityisryhmille, kuten romanitaustaisille yrityksen perustamisesta kiinnostuneille henkilöille.

Koulutusmallissa hakija järjestää lähiopetuspäiviä, joissa ensimmäisessä vaiheessa keskitytään yritysidean kehittämiseen ja yritystoiminnan aloittamisen menettelyihin. Jatkoon päässeet yritysideat pääsevät sparrausvaiheeseen, jossa lähiopetuspäivien jälkeen sparrausta ja ohjausta saa kouluttajilta etänä tai aloittavassa yrityksessä jalkautuneena. Lähiopetuspäivillä mukana on viranomaistahoja sekä asiantuntijoina edustajia yrittäjäjärjestöstä ja muista yrityksen aloittamiseen keskeisesti liittyvistä tahoista sekä kokemusasiantuntijoita.

Aloittaville saman kohderyhmän tai lopputuotteen omaaville yrittäjille luodaan malli yhteismarkkinoinnista, jonka avulla yritystä aloittava voi keskittyä markkinoinnin sijaan oman yritysideansa muuhun kehittämiseen.

Tavoitteena on aloittaa hankekauden aikana kymmenen kannattavaa yritystä ja vaikuttaa näiden onnistumisten kautta romaniyhteisön sisällä yleiseen mielipiteeseen yrittäjyydestä mahdollisuutena työllistää itsensä ja valtaväestön keskuudessa mielikuvaan romaneiden työllistymishalukkuudesta.

Julkinen talous hyötyy hankkeen kautta tuen tarpeen vähenemisenä ja vastakkainasettelun lieventymisenä.

Jatkossa pilotoitu koulutusmalli on hyödynnettävissä muidenkin vaikeasti työllistyvien vähemmistöjen – kuten maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden - yrittäjyyskouluttamisessa henkilökohtaista ohjausta ja sparrausta hyödyntäen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on Etelä-Savon alueen romanit, jotka haluavat aloittaa yritystoiminnan.

Kohderyhmän koko on arvioitu 60 koulutetuksiin osallistuvaan romanihenkilöön.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat yhteiskunnan tukia vaikeasti työllistettäville myöntävät tahot, joiden tukea työllistymisellä yrittäjyyden kautta pyritään vähentämään. Kun henkilö saadaan yrittäjänä työllistämään itsensä, tuen tarve poistuu ja yhteiskunnan varoja säästyy.

Hankkeen välillistä kohderyhmää on koko romaniyhteisö, jolle hankkeen avulla pyritään luomaan positiivinen mielikuva yrittäjyydestä. Toisaalta välillisesti pyritään vaikuttamaan valtaväestön mielikuviin romanivähemmistön motivaatiosta elättää itsensä yritystoiminnan avulla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 120 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 81 571

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 120 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 81 571

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Kangasniemi, Rantasalmi, Sulkava, Puumala, Mikkeli, Pieksämäki, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mäntyharju, Enonkoski, Joroinen, Savonlinna, Heinävesi, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa sitoudutaan tasa-arvon edistämiseen ja pohjoisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteisiin, joissa toimitaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän ehkäisemiseksi. Toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta ei ole tehty, mutta sukupuolinäkökulman huomiointi hankkeessa perustuu romanikulttuurin asiantuntemukseen ja kokemusperäiseen havainnointiin. Romaniyhteisössä aktiivihenkilöt ovat usein miehiä ja romaninaiset pysyttelevät usein taka-alalla päätöksenteosta. Tähän halutaan muutosta ja hanke kannustaa naisia ottamaan aktiivisesti osaa yrittäjyyskoulutukseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen sisällytetään EU:n perusperiaatteiden mukaisesti kaikkeen toimintaan eli viedään valtavirtaan. Vastuu valtavirtaistamisesta on kaikilla hanketoimijoilla. Naisten ja miesten erilaiset yritysideat, tarpeet, elämänalueet, yhteiskunnallinen asema, taidot ja osaaminen otetaan huomioon kaikessa toiminnassa (suunnittelu, päätöksenteko, käytännöt ja arviointi). Romanikulttuurissa on vahvat sukupuolittuneet perinteet, joita lähestytään kulttuurisensitiivisesti. Hankkeen koulutuspäiville osallistuvia rohkaistaan avoimeen keskusteluun. Koulutuspäivien aikana muodostetaan pieniä työryhmiä, joissa on helpompi keskustella kuin suuressa ryhmässä. Työryhmissä on läsnä hankkeen työntekijöitä, jotka kirjaavat keskustelua ylös.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke edistää romanien yhdenvertaisuutta yritystoiminnan aloittajina ja sosiaalista osallisuutta sukupuolesta, iästä ja taustasta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Hankkeessa keskeisellä sijalla ovat osaamisen lisääminen ja sähköisen viestinnän alustat sekä somekanavat. Fyysistä matkustamista vältetään, mikäli asia on hoidettavissa sähköisin välinein. Koulutuspäivien järjestelyjä ja Savonlinnan kristillisen opiston toimintaa ohjaavat luonnonvarojen kestävän käytön ja kiertotalouden periaatteet.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hankkeen keskeinen toimintamuoto, sparraus toteutetaan suurelta osin etäyhteyksillä ja puhelimen välityksellä. Näin vältetään fyysistä matkustamista. Lähikoulutuksiin osallistujia kehotetaan matkustamaan Savonlinnaan kimppakyydeillä tai julkisilla kulkuneuvoilla, välttäen lentomatkustamista. Opiston koko rakennuskanta on jo vuosia ollut maalämmön piirissä. Vähähiilisyyteen vaikutetaan mm. kasvisruuan tarjoamisella ja paperittoman toimiston periaatteella.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Hankkeen toiminta ei kohdistu luonnonympäristöihin, mutta hankkeen piirissä tapahtuva fyysinen matkustaminen vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden käytön ja hiilidioksidipäästöjen myötä luonnon monimuotoisuuteen, kasveihin ja eliöstöön.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tai maaperään. Opisto sijaitsee Saimaan rannalla ja jätevesien virtaamista on huolehdittu asianmukaisesti. Opiston maalämpö on lähes hiilineutraali lämmitysmuoto. Kasvihuonekaasujen osalta fyysinen matkustaminen ja fossiilisten polttoaineiden käyttö vaikuttavat negatiivisesti.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden suojelusta ja toimitaan lain mukaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hankkeessa suositaan sähköisiä viestintäalustoja ja vältetään paperitulosteita. Kertakäyttöastioita tai muita kertakäyttötuotteita ei käytetä. Opistolla suositaan lähiruokaa ja kulutustavaroissa ja huonekaluissa suositaan kestäviä materiaaleja. Jätteet kierrätetään, sähköä säästetään ja kiinteistöt hoidetaan vanhaa kunnostaen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 8
Opiston rakennukset ovat olleet yli 20 vuoden ajan maalämmön piirissä (järvilämpö). Hankkeessa vältetään sähkökulutusta ja sammutetaan valot ja laitteet yöksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeessa tuetaan Etelä-Savon maakunnan matkailuelinkeinoa, järjestämällä yrittäjyyskoulutukset Savonlinnassa. Opistolla on omaa majoitus- ja ravintolatoimintaa, jota tämä hanke tukee. Opisto työllistää paikallisia ihmisiä ja käyttää paikallisia palveluja ja elintarvikkeita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään ja tuotetaan aineettomia tuotteita kuten tietoa, toimintamalleja ja palveluita. Hankkeen aikana ja tuloksena syntyvällä yhteistyöllä tuetaan romanivähemmistöön kuuluvien yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia. Hanke tuottaa helposti saavutettavissa olevaa informaatiota ja vahvistaa romaniväestön osallistumisen mahdollisuuksia. Hankkeessa kehitetään romanien hyvinvointia lisäävää yritystoimintaa. Hankkeen tuloksia levitetään laajalle, tehokkaasti verkon ja some-kanavien välityksellä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Fyysisessä liikkumisessa suositaan julkisia liikennevälineitä. Koulutuspäivien kohdepaikkakunta, Savonlinna, on saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä. Hankkeessa tuotetaan sähköisiä aineistoja ja sparraukseen osallistuminen on mahdollista verkkopohjaisilla välineillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen keskeinen tavoite on edistää romanivähemmistön hyvinvointia yritystoiminnan ja työllistymisen kautta. Hanke edistää romanien hyvinvointia myös välillisesti romanityötä tekevien tahojen yhteistyön kehittämisen sekä heille tarjotun informaation ja asiantuntijatiedon kautta. Hankkeessa pyritään keskeisesti työllistämään vaikeasti työllistyvää romanivähemmistöä yritystoiminnan kautta. Samalla yhteiskunnan tuen tarve vähenee.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen keskeinen tavoite on edistää romanivähemmistön yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja kehittää esimerkillistä toimintamallia myös muiden EU-maiden malliksi. Hankkeessa edistetään romanitaustaisten yritysten perustamisen kautta mielikuvaa yrittämisestä varteen otettavana väylänä työllistymiseen. Samalla valtaväestön mielikuvaa romanien työllistymishalukkuudesta pyritään nostamaan esille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeessa edistetään romaniyhteisön yhdenvertaisuutta ja vahvistetaan vähemmistön kulttuurista identiteettiä, osallistumisen oikeuksia ja yhteiskunnallista asemaa monikulttuurisessa Suomessa. ROMBO:n toiminta on avointa kaikille romanitaustaisille ja tähtää vähemmistöryhmän ja pääväestön välisen kulttuurisen ymmärryksen ja hyväksynnän kasvattamiseen.
Kulttuuriympäristö 8 9
Hanke vahvistaa romanivähemmistöön kuuluvien yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kulttuurista asemaa ja näkyvyyttä Suomessa. Romanit, erityisesti naiset ovat kansallispuvuissaan näkyvä osa suomalaista kulttuuria kaupungeissa ja taajamissa liikkuessaan. Romanit rikastavat suomalaista kulttuuria ja yhteisöjä ja hankkeessa Tuetaan romaneja vahvistamaan omia kulttuurisia juuriaan ja ammentamaan voimavaroja kulttuuriperinnöstään myös yritystoimintaan.
Ympäristöosaaminen 8 9
Hankkeessa vahvistetaan osallistujien ympäristötietoisuutta perustelemalla valittuja toimintamalleja esim. kokousjärjestelyjen, liikkumisen ja ruokailujen suhteen ympäristönäkökulmilla. Yritystoiminnan aloittamisessa korostetaan ympäristötietoisten asiakkaiden huomioimista yrityksen imagon luomisessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

18 kuukauden kestoiseksi suunniteltu hanke keskeytettiin 10 kuukauden jälkeen. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa kaavailtu koulutusmalli sisälsi lähikoulutusjaksoja, mitkä jouduttiin mm. koronarajoitusten vuoksi perumaan. Näin ollen pelkällä henkilökohtaisella yrityssparrauksella ei saavutettu riittävän kattavaa kohderyhmää, samalla myös yhteismarkkinointimallin luominen jäi saavuttamatta.

Henkilökohtaisesta yrityssparrauksesta tarkkaan rajatun vaikeasti työllistyvän kohderyhmän osalta saatiin kuitenkin hankekauden aikana rohkaisevia tuloksia. Vaikka hankealueen romaniväestön määrä on pieni, yrityssparrauksen avulla saatiin alkuun saatettua kaksi romanitaustaisen yrittäjän aloittamaa varsin vakaalla pohjalla käyntiin lähtenyttä yritystä Etelä-Savon alueelle. Työpaikkoja yritysissä syntyi kuusi (6 kpl), mitä voidaan pitää vaikeasti työllistyvässä kohderyhmässä varsin hyvänä tuloksena.