|
|
|
Hankekoodi: S22301
Hankkeen nimi: Kunta olemme me - luovien alojen sekä alue- ja yhteisökehittämisen uudet mahdollisuudet kuntien kumppaneina
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Maaseudun Sivistysliitto ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0215192-9
Jakeluosoite: Kauppurienkatu 23
Puhelinnumero: 0406781968
Postinumero: 90100
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.msl.fi/osallisuus
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Harilahti-Juola Virpi Mirjami
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: virpi.harilahti-juola(at)msl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406781968
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tausta ja tarve
Osallisuuden edistäminen on osa Suomen hallituksen ja Euroopan unionin tavoitteita, joissa se on nostettu yhdeksi keskeiseksi keinoksi köyhyyden torjumiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Osallisuutta edistämällä vähennetään myös eriarvoisuutta. Osallisuus on myös keino kehittää yhteiskuntaa ja demokratiaa sekä vaikuttaa päätöksentekoon. Kuntalaisten osallistaminen on hedelmällistä monestakin eri näkökulmasta. Paikallishallinnossa käsitellään monesti niitä asioita, jotka ovat lähimpänä ihmisiä ja ihmisten arkipäivää ja jokapäiväistä elämää. Tämän vuoksi myös osallistumisen tulokset näkyvät kuntalaisille monesti konkreettisesti.
Kuntalaisten osallisuuden vahvistuminen ja kokemustiedon hyödyntäminen vaativat usein kunnassa toimintakulttuurillista muutosta. Asioita on totuttu valmistelemaan ammattilaisten tiedon pohjalta ja esimerkiksi kokemustiedon hyödyntäminen vaatii sen pätevyyden tunnustamista. Kokemustieto ei kumoa ammattilaisten osaamista ja tietoa, mutta voi parhaimmillaan tuoda uusia näkökulmia asiaan, jolloin tuloksena on entistä laajempi kokonaisnäkemys kyseessä olevasta asiasta.
Luovien alojen sekä alue- ja yhteisökehittämisen osaajat voivat tuoda asioiden valmisteluun uudenlaisia näkökulmia ja edistää uudenlaista vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Yhdistämällä nämä kaksi näkökulmaa ja toimijaa, voidaan samalla parantaa luovan alan sekä alue- ja yhteisökehittämisen toimijoiden työ- ja toimintakykyä sekä vahvistaa kuntalaisten (esimerkiksi nuorten ja maahanmuuttajien) osallisuutta.
Koronapandemian vaikutukset erityisesti luovalla alalla ovat olleet voimakkaat. Työttömyys on lisääntynyt ja työmahdollisuudet ovat vähentyneet tai hävinneet kokonaan. Pandemian seurauksena onkin tärkeää löytää uudenlaisia tapoja työllistyä ja tuotteistaa omaa osaamistaan. Myös nuorten vastavalmistuneiden työllisyystilanne on heikentynyt ja työnäkymät kaventuneet. Heidän näkökulmastaan on tärkeää päästä kiinni työelämään ja avata konkreettisia työtilaisuuksia ja helpottaa sitä kautta työnhakua.
Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on tarjota luovan alan sekä yhteisö- ja aluekehittämisen osaajille ja toimijoille apua ja tukea oman osaamisen kehittämiseen sekä oman työn tuotteistukseen ja konseptointiin. Tavoitteena on luoda uusia työmahdollisuuksia ja parantaa osallistujien mahdollisuuksia tarjota palveluja ja omaa osaamista uusissa verkostoissa.
Hankkeessa tehtävä tuotekehittely ja konseptointikoulutus keskittyy erityisesti erilaisten yhteisökehittämisen ja luovien menetelmien sekä kuntien osallisuustyön yhdistämiseen. Tätä kautta tavoitteena on löytää uudenlaisia yhdyspintoja kunnan tuottamiin palveluihin (esimerkiksi sosiaalityön, varhaiskasvatuksen, nuorisotyön ja työllisyyspalvelujen välillä), kuntien strategiatyöhön ja palvelujen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä yhteisökehittämisen ja luovien menetelmien käyttöä ja luovan alan sekä yhteisö- ja aluekehittämisen osaajien viemistä osaksi kuntien kehittämisprosesseja. Tätä kautta yhteisö- ja aluekehittämisen sekä luovan alan osaajat tuovat uusia näkökulmia ja ideoita paikallisiin kehityskohteisiin.
Toimenpiteet
Moniääniset kansalaiskeskustelut kumppanuuskunnissa
Kaikissa kumppanuuskunnissa järjestetään tilaisuuksia, missä kootaan kuntalaisia yhteen keskustelemaan ja kertomaan ajatuksistaan koskien omaa kuntaansa ja sen kehittämistä. Tämä toteutetaan erilaisilla yhteiskehittämisen menetelmillä – esimerkiksi kansalaiskeskusteluilla, Sitran kehittämällä Erätauko-menetelmällä, Maaseudun Sivistysliiton Penkkikahvila-konseptin tai muun sopivan menetelmän kautta. Näitä on mahdollista järjestää sekä lähitilaisuuksina että verkossa. Kansalaiskeskustelujen kautta saadaan selville, mitkä ovat kumppanuuskunnissa paikallisesti merkittäviä asioita ja mihin kehittämisprosesseihin ollaan valmiita sitoutumaan ja halutaan löytää uusia ratkaisuja. Kansalaiskeskustelut ovat osa osaamispajojen toimintaa, kts. alla.
Osaamispajat/verkkokurssit (yhteensä 4kpl, á 3kk)
Osaamispajat ovat kolmen kuukauden mittaisia, sekä verkossa digitaalisella oppimisalustalla että lähitapaamisissa toteutettavia, jaksoja. Jaksoja voi tarvittaessa olla kaksi peräkkäin, jolloin osallistuminen on yhteensä kuusi kuukautta. Toiminta keskittyy osallistujien oman osaamisen kehittämiseen ottaen huomioon yksilöllisesti jo olemassa olevat erityistaidot. Ohjattua ja opinnollistettua toimintaa on yhteensä 20 tuntia viikossa (sisältää verkkoluentoja, -työpajoja sekä oman kehitysprosessin toteutusta yhdessä kumppanuuskunnan toimijoiden kanssa).
Osaamispajat on suunnattu pääosin taide-, kulttuuri-, yhteisöohjausalaa tai aluekehittämistä opiskelleille nuorille, joiden osaamista täydennetään ja laajennetaan yhteisötyön ja ohjauksen menetelmäosaamisella sekä oman osaamisen tuotteistamisella ja kehittämisellä. Mukaan voidaan ottaa myös niitä, joilla ei ole koulutusta, mutta ovat kiinnostuneita luovista aloista tai aluekehittämisestä ja suunnittelevat esimerkiksi alanvaihtoa. Mukaan voidaan ottaa myös yli 50-vuotiaita, joiden työllistyminen erilaisiin yhteisökehittämisen tai -työn projekteihin hankkeen kautta helpottuu.
Osaamispajoissa käytetään MSL:n verkkokoulutusalustaa sekä pedagogisina menetelminä yhteiskehittämisen menetelmiä, joissa mukana ovat luovan alan sekä yhteisö- ja aluekehittämisen osaajat ja julkisten palvelujen tuottajat. Tämän lisäksi keskeistä on koko osaamispajan kestävä ryhmä- ja henkilökohtainen ohjaus osallistujille. Tässä käytetään erilaisia luovia pedagogisia menetelmiä sekä oman työn ohjausta.
Osaamispajojen aiheita ja sisältöjä ovat muun muassa yhteisötyö ja sen menetelmät, taide ja hyvinvointi, yrittäjyys, tuotteistus, oman osaamisen markkinointi, omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen sekä osallistuminen konkreettiseen osallisuusprosessiin kumppanuuskunnassa. Keskeistä on oman työmarkkina-aseman tunnistaminen ja tarvittavan osaamisen kehittäminen. Aiheita käsitellään erilaisilla luovilla menetelmillä, mikä myös samalla lisää osallistujien omaa luovien ja yhteisökehittämisen menetelmien osaamista.
Osallistujahaku toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston ja paikallisten työllisyyden kuntakokeilujen kanssa siten, että osallistujat tulevat työkokeiluun joko hankkeen hallinnoijaan/Maaseudun Sivistysliittoon tai mukana oleviin kuntiin. Koulutus- ja kehittämiskokonaisuuksiin voi osallistua myös omaehtoisesti, ilman työkokeilua.
Yhteiset koulutus- ja työpajapäivät hankkeen osallistujille (yhteensä 4kpl, jokaisen osaamispajakokonaisuuden lopussa)
Kaikille hankkeen toimenpiteissä mukana oleville järjestetään yhteiset tapaamiset jokaisen osaamispajakokonaisuuden lopussa. Tapaamiset voidaan järjestää joko lähitapaamisina, verkkotapaamisina tai näiden yhdistelmänä. Tapaamisten tavoitteena on jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä osallistujien ja kuntien kesken.
Osallistujien osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osallisuuden kehittämiseen ja tukemiseen liittyy myös sen näkyväksi tekeminen osaamistodistuksen ja -merkkien avulla. Tavoitteena on, että kaikki osallistujat (sekä henkilöt että organisaatiot) saavat osallistumisestaan ja osaamisestaan MSL-opintokeskuksen antaman todistuksen ja/tai osaamismerkin, jonka osallistujat voivat liittää osaksi omaa CV:tään tai osaksi omaa kuntamarkkinointiaan.
Viestintä
Viestintä on hankkeen keskeinen toimenpide. Viestintäsuunnitelmassa huomioidaan sekä hankkeen hallinnoijan, Maaseudun Sivistysliiton, että kaikkien mukana olevien kuntien omat viestintäkanavat ja osaaminen. Kannustetaan kaikkia osapuolia viestimään aktiivisesti omissa kanavissaan - kiinnitetään huomiota erityisesti sosiaalisen median kanaviin, paikallislehtiin ja muuhun paikallismediaan. Toimitetaan ja tuotetaan viestintämateriaalia sidosryhmien omaan viestintään (esimerkiksi rahoittaja, maaseudun kehittäjäorganisaatiot, Kuntaliitto).
Tulokset
Luovien sekä yhteisö- ja aluekehittämisen alojen toimijoiden työllisyystilanne paranee, osallistujien ymmärrys omasta osaamisesta, kehittämiskohteista ja uusista työmahdollisuuksista laajenee ja monipuolistuu.
Mukana olevat kunnat saavat käyttöönsä uusia tapoja vahvistaa kuntalaisten osallisuutta ja parantaa muun muassa erityisryhmien tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten palvelujen vaikuttavuutta.
Hankkeen pääkohderyhmiä ovat työttömänä tai työttömyysuhan alla olevat nuoret ja vastavalmistuneet yhteisö- ja aluekehittämisen sekä luovan alan toimijat. Kohderyhmää ovat myös vanhemmat työttömät työnhakijat, joilla on jokin luovan alan, yhteisö- tai aluekehittämisen tutkinto tai, jotka harkitsevat alanvaihtoa näille aloille. Maakunnan alueella sijaitsee useita taiteen ja kulttuurin alan oppilaitoksia; Kalajoella, Nivalassa, Oulussa, Piippolassa (Siikalatvassa) ja Ylivieskassa. Lisäksi Haapavedellä ja Oulussa on sekä yhteisö- että aluekehittämisen kansanopisto-, ammattikorkea- ja yliopistokoulutusta. Näiden kuntien alueella on myös näistä oppilaitoksista vastavalmistuneita nuoria aikuisia, jotka eivät ole työllistyneet omalle alalleen. He ovat tämän hankkeen kohderyhmää ja heitä yritetään erityisesti tavoittaa, saada mukaan hankkeen toimenpiteisiin ja sitä kautta kannustaa tutustumaan myös oman asuinkunnan ulkopuolella oleviin työllistymismahdollisuuksiin.
Muita kohderyhmiä ovat hankkeen pilottikunnat, jotka ovat sitoutuneet hankkeen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin tarjoamalla osallistujille mahdollisuutta tulla mukaan oman kuntansa kehittämisprosesseihin. Nämä pilottikunnat ovat sitoutuneet yhteisökehittämis- ja osallisuusprosesseihin, joissa keskeistä on kuntalaisten ja/tai henkilöstön kuuleminen ja konkreettiset teot erilaisilla yhteisökehittämisen sekä luovilla menetelmillä. Tätä kautta hankkeessa tavoitetaan myös muita syrjäytymisvaarassa olevia, esimerkiksi nuoria tai maahanmuuttajia.
Maaseudun ja aluekehittämisen organisaatiot
Oppilaitokset
Muut kunnat ja Kuntaliitto
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 480
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 192 070
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 222 480
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 214 070
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun, Haapavesi-Siikalatvan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Hailuoto, Siikalatva, Oulu, Kalajoki, Vaala, Nivala, Haapavesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 9
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 135
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 6 |
| Molemmissa kumppanuuskunnissa, Hailuodossa ja Vaalassa, on arvokkaita luontoalueita, jotka huomioidaan hankkeen toiminnassa mahdollisuuksien mukaan. Ne ovat myös asioita ja kohteita, jotka liittyvät läheisesti kuntien kehittämiseen ja niiden erityispiirteiden vahvistamiseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 5 |
| Yksi MSL:n toiminnan painopisteistä on ilmastoviisaus, johon liittyy muun muassa luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävät teot. Hankkeessa etsitään yhteistyömahdollisuuksia tämän teeman kanssa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 5 |
| Elinkeinojen kestävä kehittäminen kuuluu kaikkien kuntien tehtäviin, joten niihin liittyvät kysymykset nousevat todennäköisesti jossain määrin esille myös tässä hankkeessa. Erityisesti siitä näkökulmasta kuinka sosiaalinen kestävyys voi muuttua myös taloudelliseksi kestävyydeksi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään yhteisökehittämisen ja palvelumuotoilun keinoin palveluja. Osallistujat kehittävät omia aineettomia tuotteitaan ja parantavat tällä tavoin omaa työllisyystilannettaan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 6 |
| Hanke toteutetaan monipaikkaisesti, verkossa ja läsnä. Hankkeessa siis mahdollistetaan osallistuminen myös pelkästään verkossa ja mahdollisuuksien mukaan läsnä ja paikan päällä kumppanuuskunnissa. Tällä tavoin helpotetaan osallistumista ja mahdollistetaan erilaiset tavat tulla mukaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa osallistujien (sekä työttömien työnhakijoiden, kuntien ja muiden osallistujien) hyvinvointiin saamalla heidät mukaan vaikuttamaan omaa itseään, omaa elämäänsä ja lähiympäristöään koskevissa asioissa. Keskeinen ajatus on se, että tukemalla osallisuutta, lisätään myös hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa sekä sukupuolten että ihmisten ja alueiden väliseen tasa-arvoon yleisesti. Hankkeen toiminnan kautta tuetaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja tulla kuulluksi. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Hankkeen keskeinen tavoite on yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja alueellinen yhdenvertaisuus. Toiminnassa huomioidaan sekä alueelliset erityispiirteet sekä osallistujien mahdollisuus vaikuttaa omaa elämäänsä ja lähiympäristöään koskeviin asioihin. Osallisuuden tukeminen ja yhteiskehittäminen osallistujien ja kuntien välillä parantaa toiminnan vaikuttavuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeessa mukana olevissa kunnissa on kaikissa alueellisesti tärkeitä kulttuuriympäristöjä, jotka huomioidaan hankkeen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Ne ovat paikallisia erityispiirteitä, jotka voivat helpottaa kehittämistyöhön sitoutumista ja uusien innovaatioiden syntymistä, jos ne koetaan paikallisesti tärkeiksi kehittämsikohteiksi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 5 |
| Huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. | ||
Hankkeen tavoitteena oli edistää osallisuutta Suomen hallituksen ja Euroopan unionin linjausten mukaisesti, keskittyen erityisesti köyhyyden torjuntaan, syrjäytymisen ehkäisyyn ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Osallisuuden vahvistamiseksi ja uusien toimintamallien tuomiseksi kuntiin, kokeiltiin yhteisökehittämisen ja luovien menetelmien käyttöä kuntien palvelujen kehittämisessä. Hankkeen kumppanikuntina olivat Hailuoto ja Vaala.
Hankkeen alussa koronapandemia vaikeutti työllisyyttä, erityisesti luovalla alalla. Hankkeen tavoitteena oli tarjota luovan alan osaajille, erityisesti nuorille vastavalmistuneille sekä työttömille työnhakijoille mahdollisuus löytää uusia työllistymisen tapoja ja päästä kiinni työelämään. Osallistujat saivat kokemusta käytännön kehittämistyöstä ja pystyivät soveltamaan koulutustaan käytäntöön. Hankkeen myötä pyrittiin myös avaamaan työmahdollisuuksia alueellisesti ja kannustamaan työttömiä tutustumaan rohkeasti oman asuinkunnan ulkopuolella oleviin mahdollisuuksiin.
Kunta olemme me -hankkeessa järjestettiin neljä Luovakunta-osaamispajaa vuosina 2021–2022. Osallistujina oli nuoria mutta myös kokeneempia luovien ja muidenkin alojen osaajia. Yhteistyö kuntien kanssa sujui hyvin, ja kehittämistehtävät valittiin kuntalaisten ideoista. Osaamispajojen sisällä järjestettiin 45 erilaista tilaisuutta ja työpajaa, joissa nuoret osaajat yhdessä kuntalaisten kanssa tekivät kuntien kehittämis- ja osallisuustyötä.
Hanke edesauttoi kunnissa konkreettisia toimia, joita olivat Vaalassa mm. torialueen ja nuorisotilojen uudistus ja Hailuodossa Hyypän ulkoilualueen kehittäminen ja matkailuun liittyvät kehittämistoimet. Hankkeen aikana onnistuttiin vaikuttamaan kunnan päätöksentekoon, esimerkiksi Vaalassa torin parantamisen prosessi eteni ja siihen budjetoitiin varoja.
Osaamispajojen osallistujat toivat prosesseihin mukanaan monipuolista erityisosaamistaan, kuten graafista suunnittelua, aluekehittämistä, tutkimusta ja taidetta. Osallistujat hyödynsivät yhteiskehittämisen, palvelumuotoilun ja luovien menetelmien työskentelytapoja. Palautteiden perusteella osaamispajojen osallistujat saivat uusia työkaluja projekteihin, työllistymismahdollisuuksia sekä vahvistusta omalle osaamiselleen. Osallistujat kokivat oppineensa paljon, ja monet näkivät osaamispajan hyödyttävän työllistymistä jatkossa.
Työttömien osallistuminen jäi alle tavoitteen. Syitä tähän oli mm. se, että työttömiä oli vaikea tavoittaa, mm. TE-toimiston hallinnollisten uudistusten vuoksi. Työttömiä nuoria tavoitettiin kuitenkin nuorten työpajojen kautta ja niille suunnatut lyhytkurssit edistivät hankkeen ideaa ja tarjosivat nuorille konkreettista tekemistä ja uuden oppimista
Hankkeen vuonna 2022 ilmestyneeseen loppujulkaisuun kehitettiin ITU-suunnittelupeli, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja kuntalaisten osallistamiseen ja yhteiskehittämiseen. Peliä demonstroitiin useissa työpajoissa, ja käyttäjäpalautteen perusteella sitä muokattiin vielä jälkikäteen toimivammaksi.
Keväällä ja syksyllä 2023 järjestetty Yhteisölähtöinen kunta -valmennus pilotoi hankkeen kokemuksista ja hyvistä käytännöistä muotoiltua koulutusmallia. Valmennuksessa oli 29 osallistujaa 22 kunnasta.
Sekä osaamispajojen että valmennuksen osallistujien antama palaute osoitti, että hankkeeseen osallistuminen vaikutti myönteisesti heidän osaamiseensa, työllistymiseensä tai opintoihinsa. Vaikka osaamispajojen osallistujamäärät jäivät tavoitetta alhaisemmiksi, hankkeessa saavutettiin näkyviä tuloksia ja vahvistettiin osallisuuden ja yhteiskehittämisen merkitystä kummassakin kumppanikunnassa. Hankkeen avulla luotiin konkreettisia työkaluja ja toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää kuntien kehittämistyössä jatkossakin.