Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22303

Hankkeen nimi: Koodeja naisyrittäjyyteen – Älykkäiden ratkaisuiden hyödyntäminen naisyrittäjyyden tukemisessa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 1)

Puhelinnumero: 08618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447101008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Monet naisyrittäjät toteavat tiedon puutteen, verkostojen pienuuden ja yhteisön kannustuksen vähyyden olevan tekijöitä, joiden takia yrittäjiksi ryhtyminen saattaa siirtyä tai jopa estyä. Suomessa valtaosa yrittäjistä on miehiä, naisyrittäjien osuuden jäädessä noin kolmanneksen tasolle. Tämän päivän työelämässä on käytössä monenlaisia uusia teknologisia (älykkäitä) ratkaisuja. Monesti teknologia ja “tekniset alat” nähdään miehille suuntautuneina toimialoina.

Haettava Koodeja naisyrittäjyyteen -hanke yhdistää naisyrittäjyyden ja älykkäät ratkaisut toimenpiteillä, joiden kautta naisyrittäjät pääsevät konkreettisesti oppimaan mitä älykkäät ratkaisut ovat ja kuinka niiden kautta voidaan kehittää niin omaa osaamista kuin yritystoimintaa.

Hankkeen fokuksena ovat naisyrittäjyys, älykkäät ratkaisut sekä palvelun ja kaupan alat. Älykkäät ratkaisut ja niiden hyödyntäminen perinteisillä kaupan ja palvelun aloilla, joilla valtaosa naisyrittäjistä toimii, tuovat elementin kehittämistoimintaan sekä mahdollistavat uusia liiketoimintamalleja. Hankkeessa opitaan hyödyntämään uusia työkaluja yritysten arjen tehostamiseen sekä havainnollistutaan uusista työmahdollisuuksista ja -paikoista yrittäjille ja yrittäjyydelle. Samalla hanke tukee naisyrittäjyysverkostojen näkyvyyden ja tunnettavuuden kasvua.


Hankkeen keskeiset toimenpiteet:
1. Valmennusohjelman toteuttaminen
2. Naisyrittäjyysverkostojen näkyvyyden ja tunnettavuuden edistäminen
3. Verkostotapahtumat
4. Naisyrittäjyyden mentoroinnin järjestäminen

Hankkeen keskeiset tulokset:
o Naisyrittäjyyden valmennusohjelma Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla
Teema1: Ohjelmistorobotiikka: mitä on RPA ja yrityksen toimintaa tehostavat harjoitukset
Teema2: Web-analytiikka: datan analysointi ja monikanavaisuus
Teema3: Taloushallinto: joustavat järjestelmät/ratkaisut ja digitaalinen yrittäjyys
Teema4: Strategia: strategiatyö, jatkuvuus ja hyvinvointi ja työssä jaksaminen
60 osallistujaa, 16 valmennuspäivää

o Naisyrittäjyyden mentorointimalli ja sen kehittäminen
2 yritysleiriä naisyrittäjille
4 verkostotapahtumaa Kainuussa
5 yritysyhteistyökumppania
Vertaistukea, verkostoitumista ja uusia työkaluja yritystoiminnan kehittämiseen naisyrittäjille
”Matchmaking”

o Tunnettavuuden edistäminen ja markkinointityö
Uusien teknologioiden (älykkäiden ratkaisujen) tietoisuuden kasvattaminen ja niiden profiilin nosto Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla
Naisyrittäjäverkostojen näkyvyys ja tietoisuuden kasvattaminen

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat naiset, jotka ovat:

- Yrittäjänaisia, jotka haluavat kehittää omaa yritystoimintaansa oman osaamisen kehittämisen kautta

- Yrittäjänaisia, joiden liiketoiminta ei riitä toimeentuloon

- Yrittäjänaisia, jotka tarvitsevat uusia palveluita

- Yrittäjänaisia, jotka haluavat uutta tulokulmaa liiketoimintaansa

Yrittäjänaiset toimivat Kainuussa ja/tai Pohjois-Pohjanmaalla.


Lisäyksenä jatkoajalle 1.1.2023-31.10.2023:
Hankkeen kohderyhmä toimii Kainuussa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat

- Yrittäjäksi haluavat nuoret naiset

- Ohjelmistoalasta kiinnostuneet naiset

- KAMKin opiskelijat ja henkilökunta

- Yhteistyökumppanit ja niiden henkilökunnat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 299 118

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 284 760

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 373 897

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 355 950

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan, Ylivieskan, Kehys-Kainuun, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan, Kajaanin

Kunnat: Reisjärvi, Ii, Siikalatva, Alavieska, Hailuoto, Merijärvi, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Ristijärvi, Muhos, Ylivieska, Tyrnävä, Kempele, Oulainen, Utajärvi, Sievi, Pyhäjärvi, Paltamo, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Oulu, Suomussalmi, Sotkamo, Haapajärvi, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Liminka, Kajaani, Puolanka, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapavesi, Pyhäjoki, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 90

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 111

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on kansainvälisesti kasvavia ja menestyviä ICT-alan yrityksiä. ICT-alalla on osaajapula ja siellä työskentelevistä henkilöistä vain 28 % on naisia - sukupuolittuneisuus näkyy alalla jo koulutuksesta alkaen. Diversiteetin kasvattaminen on niin yrityksille kuin niiden tekijöille positiivinen tekijä. Ministeri Maria Ohisalo kertoi #mimmitkoodaa- tapahtumassa helmikuussa 2020, että puolikkaan ihmiskunnan näkemykset jäisivät huomioimatta, jos teknologian kehittämisestä vastaisivat vain miehet. Monimuotoisia tiimejä tarvitaan erilaisten näkökulmien huomioimiseksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
ICT-alan ollessa miesvaltainen, naisille on tarjottava havainnollistavia tilaisuuksia tutustua aihealueeseen ja siihen, että myös naisilla on siellä rooli. Tämän hankkeen valmennukset ovat naisille matalan kynnyksen tilaisuuksia tutustua uusiin teknologioihin ohjelmistorobotiikasta ohjelmistoihin, markkinoinnissa hyödynnettävään web-analytiikkaan sekä nähdä todellisia roolimalleja naisista, joita IT-alalla toimii. Hankkeessa myös ohjelmistorobotiikan mahdollistamat työpaikat käydään läpi konkreettisten harjoitteiden kanssa. Tämän takia hanke haluaa kehittää Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan naisyrittäjien teemaan liittyvää osaamista ja ymmärrystä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen teemoitus on älykkäiden ratkaisujen parissa, joka toimialana on miesvaltainen. Hanke haluaa kasvattaa naisten osaamista alaan liittyen ja siten kasvattaa ko. toimialan diversiteettia ja tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Naisyrittäjät saavat uutta osaamista ja yritystoiminnan kehittämistä hankkeen kautta, joka heijastuu paikalliseen elinkeinorakenteeseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeen työvälineet ovat digitaalisia, aineettomia sekä osaaminen, jota osallistujat kehittävät ovat heidän henkilökohtaista, aineetonta osaamista.
Liikkuminen ja logistiikka 0 4
Hankkeessa joudutaan jonkunverran matkustamaan valmennuspäivien ja verkostotapahutmien osalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hanke mahdollistaa naisyrittäjille uuden oppimista, joka heijastuu heidän yritystoimintaansa ja siten myös heidän hyvinvointinsa edistämiseen. Hanke tuo yhteen alueen naisyrittäjiä, jolloin heidän verkostonsa laajenevat.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hanke edistää tasa-arvoa mahdollistamalla naisyrittäjille tutustumisen älykkäiden ratkaisujen maailmaan, joka on miesvaltainen ja jossa tarvitaan myös naisten näkökulmia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 7
Hanke edistää tasa-arvoa mahdollistamalla naisyrittäjille tutustumisen älykkäiden ratkaisujen maailmaan, joka on miesvaltainen ja jossa tarvitaan myös naisten näkökulmia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Koodeja naisyrittäjyyteen -hankkeen (1.1.2021–31.12.2022) toimenpiteiden ydintavoitteena oli naisyrittäjien liiketoiminnan kehittäminen erilaisten älykkäitten ratkaisuiden avulla. Tavoitteena oli lisätä valmennusten ja koulutusten avulla erilaisten ratkaisuiden tunnettuutta sekä mataloittaa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan naisyrittäjien kynnystä soveltaa niitä oman yrityksen liiketoiminnan kehittämiseksi. Isona viitekehyksenä hankkeen toiminnassa oli myös naisyrittäjien verkostoitumisen mahdollistaminen.

Hankkeessa tavoiteltiin myös naisyrittäjyysverkoston tunnettavuuden edistämistä, jotta naisyrittäjien olisi helpompi löytää tarvitsemansa vertaistuen ja verkostojen pariin. Naisyrittäjäverkoston näkyvyyden kehittämisen myötä hanke myös toteutti Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla naisyrittäjien mentorointia. Mentoroinnilla haettiin naisyrittäjien vertaistukea sekä mestari-kisälli-mallia siihen, että kokeneemmat osaajat auttavat ja tukevat yrittäjän polullaan kokemattomampia henkilöitä.

Hanke koostui viidestä (5) työpaketista ja toimenpidekokonaisuudesta: 1) Valmennusohjelma ja koulutukset, 2) Naisyrittäjyysverkostojen näkyvyyden ja tunnettavuuden edistäminen, 3) Verkostotapahtumat, 4) Naisyrittäjyyden mentorointimalli ja 5) Hankehallinto ja viestintä. Hankkeelle myönnetyllä jatkoajalla (1.1.2023–31.10.2023) toteutettiin seuraavat työpaketit: 6) Kasvun valmennusohjelma, 7) Koulutukset ja yrityskohtaiset asiantuntijapäivät ja 8) Mentorointiohjelma Kannustamo.
Hankkeen jatkoajan toiminta-alue oli Kainuu. Ydintavoitteita jatkoajalle olivat tietoisuuden kasvattaminen erilaisista älykkäistä ratkaisuista kasvun, myynnin ja markkinoinnin edistämiseksi erilaisten koulutusten ja valmennusten avulla sekä yrityskohtaisten kehittämisprosessien mahdollistaminen että verkostoitumisen tukeminen. Hankkeen alkuperäisellä toimintakaudella havaittiin selkeästi, että alueen yrittäjillä on todellinen tarve löytää tilaisuuksia päästä keskustelemaan toisten vertaisten kanssa. Menneet koronavuodet sekä taloudellisesti ja poliittisesti muuttuva maailmantilanne oli haastanut erityisesti pieniä yrityksiä. Naisyrittäjät kaipasivat tuekseen niin tietoa erilaisista koulutuksista kuin verkostoitumista toisten yrittäjien kanssa kyetäkseen jatkamaan ja jaksamaan. Näihin tarpeisiin haluttiin vastata hankkeen jatkoajalla.
Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 53 tapahtumaa sisältäen seuraavat toimenpiteet: 17 koulutusta, 20 valmennusta, 11 mentorointitilaisuutta, 4 verkostotapahtumaa ja yksi aloitustilaisuus. Tilaisuuksien osallistujakertojen määrä oli yhteensä 1901. Osallistujamääriin on otettu huomioon myös verkostotapahtumien tallenteiden katselukerrat tapahtuman jälkeen. Hankkeen de minimis -tukea kerryttävissä toimenpiteissä oli mukana 112 yritystä. Mentorointipareja muodostettiin yhteensä 42, ja mukana oli yhteensä 64 eri henkilöä.

Hankkeen alkuperäisellä toimintakaudella palautteet olivat positiivisia ja osa heistä, jotka olivat mukana enemmän, kokivat koulutukset itselleen osuviksi ja kehittäviksi ja antoivat siitä henkilökohtaistakin palautetta. Hankkeen jatkoajan toimenpiteet olivat osallistuneille yrityksille enemmän henkilökohtaisia yrityskohtaisten toimenpiteiden sekä kasvokkain paikan päällä toteutetun kasvun valmennusohjelman kautta. Näistä nousi spontaanisti myös somejulkaisuja henkilökohtaisten kiitosten lisäksi. Yrittäjien somejulkaisut toivat hyvää tunnettuutta myös hankkeelle ja hankkeen teemalle.