Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22305

Hankkeen nimi: Verkoston Voimalla Osaksi Työelämää (WOT)

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11

Puhelinnumero: +358 20 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Panu Huczkowski

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: panu.huczkowski(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 668 3319

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Syrjäytyminen sekä siihen vahvasti liittyvä osallisuuden kokemisen heikkeneminen ovat yhteiskunnallisia ongelmia. Työttömyys lisää köyhyyttä ja syrjäytymistä. Usein työttömän henkilön sosiaaliset, terveydelliset ja psykologiset ongelmat lisääntyvät. Tämä voi johtaa syrjäytymisen lisäksi muun muassa masennukseen ja päihdeongelmiin. Työttömillä on edellä mainittujen haasteiden lisäksi usein myös toiminta- ja oppimiskyvyn häiriöitä. Toimintakykyongelmia ja niiden taustalla olevia sairauksia ei aina tunnisteta riittävän hyvin tavanomaisissa palveluissa. Tämä edesauttaa pitkäaikaistyöttömyyden ja osallisuuden heikkenemisen riskiä.

WOT-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Lapin alueen marginaaliryhmiin kuuluvien, erityisesti mielenterveysongelmista ja päihteiden liikakäytöstä toipuvien ihmisten osallisuuden kokemuksia ja merkityksellisyyden tunnetta sekä mahdollisuutta päästä osaksi yhteisöllisyyttä ja yhteiskunnan toimintoja. Osallisuuden kokemuksen vahvistamisen pidemmän aikavälin tavoitteena on tukea ja kehittää hankkeen kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden toiminta- ja työkykyä.

Hankkeen tavoitteena on kehittää osallisuutta vahvistavia yksilöllisiä ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja hyödyntävä toimintamalli osaksi Lapin ammattikorkeakoulun Hyvinvointiapteekin sekä Eduron Osallisuustalon toimintaa yhteistyössä lappilaisten järjestöjen kanssa.

Hankkeessa
• mahdollistetaan yhteistyössä osallistujien kanssa vertaisuuden kautta löytyvä tuki syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien elämätilanteeseen ja hyvinvointiin
• tunnistetaan hankkeisiin osallistuvien ihmisten työelämään osallistumisen tai ammatillisen opiskelun esteitä ja yhteistyössä löytää keinoja poistaa esteitä
• tuetaan kohderyhmän pääsemistä osaksi yhteisöllisyyttä, oman potentiaalin tunnistamista ja kyvykkyyttä sekä itselle soveltuvan toiminnan, kuntoutuksen, koulutuksen tai työn sisältöalueen löytämistä.

Hankkeessa on kolme toimenpidettä: 1) osallisuutta kehittävän toimintamallin muodostaminen, 2) asiakaspalvelupakettien tuottaminen ja pilotointi sekä 3) hankkeen hallinnointi ja tiedottaminen.

Ensimmäisellä toimenpiteellä luodaan kehittämisprosessin mukaisesti kynnyksetön toimintamalli syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden henkilöiden osallisuuden vahvistamiseksi ja sen myötä toiminta- ja työkyvyn tukemiseksi.

Toisessa toimenpiteessä tuotetaan toimintamallin konkreettisiksi toiminnoiksi asiakaspalvelupaketteja, jotka pilotoidaan neljä kertaa hankkeen aikana Lapin AMKin Hyvinvointiapteekin kautta, Eduron Osallisuustalossa sekä Lapin alueen järjestöissä. Toimenpide 2 jakautuu viiteen eri sisältöön, joista kohdat 2-5 kuvaavat asiakaspalvelupaketteja:

1) Yksilöllisten asiakaslähtöisten tarpeiden kartoitus Kykyviisarin avulla asiakaspalvelupakettien sisältöjen kehittämistyöhön.
2) Tsempparikaveritoiminta vastaa Kykyviisarin sisältämään osallisuuden ja arjen tarpeisiin.
3) Vertaistukiryhmätoiminta luontoa hyödyntäen vastaa Kykyviisarissa arvioitaviin kehon ja taitojen tarpeisiin.
4) Omahoidon työkalupaketti painottaa Kykyviisarissa olevia hyvinvoinnin sekä työn ja tulevaisuuden tarpeita.
5) Osallisuuden edistäminen ja tukeminen vastaa Kykyviisarin taidot-osioon.

Hankkeen kolmannella toimenpiteellä varmistetaan hankkeen hallittu läpivieminen ja tiedottaminen sekä viestintä.

Hankkeen tuloksena on osallisuutta vahvistavia yksilöllisiä ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja hyödyntävä toimintamalli osaksi Lapin ammattikorkeakoulun Hyvinvointiapteekin ja Eduron Osallisuustalon toimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Kyseinen malli perustuu moniasiantuntijuuteen sekä marginaaliryhmiin kuuluvien henkilöiden tarpeisiin vastaamiseen. Malli tarjoaa osallistujille arkeen konkreettisesti liittyviä itsehoidon, osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseen liittyviä keinoja. Hankkeen pidemmän aikavälin tuloksena kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden toiminta- ja työkyky edistyvät vahvistuneiden osallisuuden kokemusten myötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat työnhakijana tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneet täysi-ikäiset henkilöt, jotka tarvitsevat monimuotoista tukea ja ohjausta. Erityisesti kohderyhmänä on mielenterveysongelmista ja päihteiden käytöstä toipuvat ihmiset. Hankkeen osallistujat ovat usein paljon palveluita tarvitsevia (ppt-status, Tamminen 2020).

Lisäksi hankkeen kohderyhmiä voivat olla muita yhteiskunnan marginaaliryhmiä edustavia kuten:
- sairauslomalla olevat
- kuntoutustuella olevat
- työnhakijana olevat, joiden toiminta- ja työkyky on alentunut
- palveluiden ulkopuolella olevat kuntalaiset.

Arvion mukaan 100 000 asukkaan kunnassa on 3000-5000 ihmistä (3-5 % väestöstä), jotka ovat osallisuuspalveluiden potentiaalisia asiakkaita (Nieminen 2017). Kohderyhmän asiakkaat ohjautuvat monitoimijaverkoston, yhteistyökumppaneiden ja vertaistuen kautta hankkeen toimintaan. Asiakkaat voivat hakeutua osallisuustoimintaan itse tai asiakkaita ohjaavina tahoina voivat olla mm. mielitiimi ja muut terveyspalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, asumispalvelut, päiväkeskus, te-palvelut ja Ohjaamo sekä osallisuutta edistävät yhdistykset ja järjestötoimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat
1) Lapin alueen yhdistykset ja järjestöt: ihmisiä ohjautuu heidän toimintaansa ja järjestöjen toimijat ja henkilökunta sekä asiakkaat pääsevät osallisiksi toimintoihin.
2) Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta: he osallistuvat hankkeen toteutukseen ja ovat vaikuttamassa omalta osaltaan palvelupakettien muodostumiseen ja hankkeen arviointiin.
3) Lapin alueen ihmiset: hankkeessa hyväksi havaitut käytänteet ovat monistettavissa muuallekin, jolloin toiminnoista seuraavat hyödyt leviävät laajemmaltikin.
4) Suomalainen yhteiskunta: syrjäytyminen vähenee, työttömien työllistyminen edistyy ja Sote-palveluiden käyttö vähenee kohderyhmien osalta osallisuuden kokemusten kasvaessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 282 456

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 217 319

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 322 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 247 832

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön sukupuolinäkymän analysoinnissa on hyödynnetty erilaisia tilastoja ja tutkimuksia syrjäytyneiden määrästä ja työelämän ulkopuolella olevista henkilöistä. Syrjäytyneitä miehiä on tilastoissa jonkin verran enemmän. Hanke kohdistuu kuitenkin kaikille sukupuolille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta ja toimintamalli suunnitellaan sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä mies- että naisasiakkaille. Hanke on avoin kaikille sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta huomioidaan hankkeen toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Hankkeen materiaalit tuotetaan pääasiassa sähköiseen muotoon, ja ylimääräistä tulostamista vältetään. Hanketoimijoiden yhteistyöpalavereissa hyödynnetään etäkokousmahdollisuuksia. Vertaistukiryhmätominnassa huomioidaan luontoa säästävä eettinen käyttäytyminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeen materiaalit tuotetaan pääasiassa sähköiseen muotoon ja ylimääräistä tulostamista vältetään. Kaikissa toiminnallisissa tapahtumissa ja luonnossa liikkumimisessa syntyvä jäte kerätään matkaan ja lajitellaan asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Hankkeessa kehitetään toimintamalli, jolla syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneet henkilöt pääsisivät osalliseksi yhteiskunnan toimintoja sekä tunnistaisivat omat vahvuutensa kuntoutumiseen, kouluttautumiseen tai työllistymiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Hankkeessa luodaan kynnyksetön toimintamalli, johon on helppo tulla mukaan. Toimintamalli toimii usean organisaation toimesta kehittäen niiden yhteistyötä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Hanketoimijoiden yhteistyöpalavereissa hyödynnetään etäkokousmahdollisuuksia, joten se vähentää liikkumista. Toimintamalli hyödyntää pääosin Rovaseudun alueen luntoa ja palveluita, joten liikkuminen on suhteelisen vähäistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Hanke edistää syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneiden henkilöiden hyvinvointia. Samalla se lisää myös heidän läheistensä hyvinvointia. Asiakaspalvelupakettiin osallistuneet voivat myös jatkossa hyödyntää näitä hyvinvointia tukevia asioita.
Tasa-arvon edistäminen 8 7
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat syrjäytymisvaarassa oleviin tai jo syrjäytyneisiin henkilöihin, jotka ovat heikossa asemassa. Hankkeessa edistetään kohderyhmän tasa- arvoa yhteiskunnassa ja koulutus-/työmarkkinoilla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke vähentää eriarvoisuuden kokemusta, kun kohderyhmällä on mahdollisuus hankkeen kautta osallistua toimintoihin, joihin he eivät muuten pääsisi, osaisi ja kykenisi hakeutumaan.
Kulttuuriympäristö 6 4
Luontokulttuuri tulee kohderyhmälle uudella tavalla esiin luontoliikunnan ja Green Care menetelmien avulla.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

WOT Verkoston Voimalla Osaksi Työelämää -hankkeen päätoteuttaja oli Lapin AMK. Eduro-säätiö oli hankkeen osatoteuttaja.
Lapin AMK vastasi osallisuutta edistävän toimintamallin luomisesta ja hankkeen hallinnosta ja tiedottamsiesta. Hankkeessa kehitetyistä ja pilotoiduista asiakaspalvelupaketeista Lapin AMK vastasi Tsempparikaveritoiminnan, Vertaistukiryhmätoiminta luontoa hyödyntäen ja Omahoidon työkalupakin kehittämisestä ja pilotoinnista. Yhdessä Eduro-säätiön kanssa Lapin AMK vastasi Osallisuuden edistäminen ja tukeminen toiminnan kautta -nimisestä asiakaspalvelupaketista. Hankkeen toimintaan ohjautuvien asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden selvittämisestä Kykyviisarikartoituksen ja palveluohjauksen keinoin vastasi Eduro-säätiö. Lapin AMK kartoitti osallistujien tarpeita Kykyviisarikartoituksen ja yhteistyökeskustelun yhdistelmällä. Hanketta toteuttaneiden Lapin AMKin ja Edurosäätiön lisäksi hankkeen verkostoon kuului rovaniemen alueella toimivia julkisia organisaatioita ja kolmannen sektorin järjestöjä. Hankkeessa kehitettyjä asiakaspalvelupaketteja ja osallisuutta edistävää toimintamallia pilotoitiin Edurosäätiöllä, rovaniemeläisissä järjestöissä ja Lapin AMKin Hyvinvointipiste Vireellä.

WOT-hankkeessa kehittettyjen asiakaspavelupakettien suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin keskiössä oli asiakaslähtöisyys. Asiakaslähtöisyys toteutui ensiksikin Kykyviisari kartoituksen tuloksien ja yhteistyökeskusteluun tai palveluohjaukseen yhdistelmään, jonka tulosten mukaan asiakkaat ohajutuivat erilaisiin asiakaspalvelupaketteihin. Asiakaspavelupakettien ja Kykyviisarikartoituksen tulosten välinen vastaavuus ja koordinaatio toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti.

Asiakaspalvelupakettien suunnittelussa osallistettiin asiakkaita erilaisin yhteisuunnittelun ja ideoinnin keinoin. Asiakaspavleupakettien pilotoinnissa hankittaa systemaattisesti kehittämispalautetta toiminnan aikana ja sen jälkeen sekä järjestettiin erillisiä kehittämisen työapajoja. Toiminnan vaikutuksia seurattiin myös toiminnan jälkeen tehtyjen seuranta Kykyviisareiden avulla, joiden mukaan toiminnan vaikutukset olivat asiakkaille heidän työ- ja toimintakykynsä parantumisen näkökulmasta hyödyllisiä. Hankkeessa kehitetyt asiakaspalvelupaketit tähtäsivät erityisesti osallisuuden kokemuksen ja merkityksellisyyden tunteen vahvistamiseen, joiden avulla pidemmän aikavälin tavoitteena olevaan asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantumista tavoiteltiin.

Osallisuutta edistävä toimintamalli kehitettiin asiakaspalvelupakettien ympärille kutsumalla malliin kuuluvaan verkostoon toimijoita hankkeen toteuttajien lisäksi kolmannelta sektorilta ja Rovaniemen kaupungilta. Toimintamalli on moniasiantuntijaisesti toteutettu yksilö- ja asiakaslähtöinen sekä sektorirajoja ylittävä työskentelytapa syrjäytymisen ehkäisemiseksi, osallisuuden tukemiseksi ja hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseksi. Malliin kuvattiin kynnyksettömän osallisuustoiminnan tavoitteet, toiminnan toteutus ja arviointi sekä erilaiset sisääntulomallit. Myös toimintamallin koordinointi, markkinointi, toiminnan jatkokehittäminen ja aarviointi kuvattiin mallissa.

Hankkeen aikana on tehty useita opinnäytetöitä ja järjestetty yhteistyökumppaneiden kanssa hankseuunnitelman mukaisia tapahtumatempauksia.

Hankkeen tuloksien popularisoimiseksi on luotu monipuolinen julkaisu, jossa esitellään tarkemmin heikoimmassa asemassa olevien osallsiuuden kokemusen edistämiseksi luotu toimintamalli, Kykyviisarikartoitus ja palveluohjaus, neljä hankkeessa kehitettyä asiakaspalvelupakettia, pilttoympäiristöinä toimineet organisaatiot ja hahmotellaan seuraavia tärkeitä asenteisiin, arvoihin ja konkreerttiseen toimintaan tarvittavia askeleita.

Kaikki hankkeen tuotokset ja julkaisut ovat kaikkien osallisuustyöstä kiinnostuneiden saatavilla ja löytyvät Lapin AMKin verkkosivustolta.