|
|
|
Hankekoodi: S22306
Hankkeen nimi: Henkilöstöjohtamisen kehittäminen pk-yrityksissä tuo hyvinvointia -HYVÄ POMO hanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 11.1.2021 ja päättyy 31.5.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0187743-7
Jakeluosoite: Isokatu 4, 90100 OULU
Puhelinnumero: 0505277288
Postinumero: 90100
Postitoimipaikka: OULU
WWW-osoite: http://www.ppy.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo Hannele Kolehmainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.kolehmainen(at)yrittajat.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505277288
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pienissä ja keskisuurissa työllistävissä yrityksissä on harvoin erillistä henkilöstöjohtamiseen palkattua henkilöä. Johtaminen kulminoituu yrittäjän omaan osaamiseen ja taitoihin. Käytännössä Pohjois-Pohjanmaalla on yli 90 % yrityksistä alle 20 henkeä työllistäviä yrityksiä. Yrittäjäjärjestön tekemien selvitysten perusteella pk-yrityksissä on kasvuhalukkuuta ja näyttää siltä, että vielä seuraavina kolmena vuotenakin yrityksissä on merkittävästi rekrytointitarpeita. Yritysten merkittävin kasvun este on yrittäjien oma jaksaminen ja osaavan työvoiman saanti ( Kasvun Suunta kysely 2020). Lisäksi eniten yrittäjiä henkilöstöjohtamisessa haastaa erilaiset muutostilanteet, uuden henkilön rekrytointi tai jokin yrityksen sisällä tapahtuva muutostilanne (esim.laajennus, supistaminen,uudet tuotteet, uudet asiakkuudet, uudet toimintamallit, uudet teknologiat), samoin työntekijästä johtuvasta syystä johtaminen tuntuu välillä haastavalta. Yrittäjä jää tällaisissa tilanteissa monesti yksin ja lopputulos ei välttämättä ole yrityksen kannalta paras mahdollinen. Jätetään esimerkiksi kokonaan rekrytoimatta, kun siihen ei ole aikaa ja osaamista.
Hanke auttaa niitä pk-yrityksiä, joilla ei ole omaa erillistä henkilöstöjohtamiseen palkattua henkilöä yrityksessä selvittämään yrityksen haasteita ja lisäämään yrittäjän osaamista henkilöstäjohtamisessa. Tavoitteena on antaa konkereettista apua yritysten henkilöstäjohtamiseen sen moninaisissa erilaisissa tilanteissa.
Toiminnan toteuttamiseksi kilpailutetaan asiantuntijapooli, josta yrityksiin saadaan räätälöityä apua selkeisiin henkilöstöjohtamisen alle kuuluviin kysymyksiin.
Tavoitteena on, että yrittäjän osaaminen lisääntyy ja oma jaksaminen siten paranee ja yritykseen saadaan hyviä malleja toimia erilaisissa tilanteissa. Parempi henkilöstöjohtaminen johtaa parempiin tuloksiin ja yrityksen kasvuun ja lisää myös koko yrityksen työhyvinvointia. Hankkeella myös on tarkoitus verkostoida yrityksiä eri tilaisuuksien avulla,tällöin myös päästään vähitelleen muutamaan myös yritysten toiminta- ja asennekulttuuria hyödyntää tarjolla olevia asiantuntijapalveluita.
Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien aluejärjestön alueella sijaitsevat alle 20 henkeä työllistävät pk-yritykset, joissa HR-asiat hoituu osana jonkun henkilön toimenkuvaa, ja heidän henkilöstö. Myös yksinyrittäjät, jotka toimivat verkostomaisesti (esim. parturi-kampaamot, joissa on vuokratuoliyrittäjiä ja muut vastaavalla konseptilla toimivat yrittäjät) ja heidän verkosto ovat kohderyhmää.
Hanke hyödyttää alueen työvoimaviranomaisia ja rekrytointiyrityksiä sekä yritysten alueellisia ja kunnallisia kehittämisorganisaatioita. Toimilla haetaan helpotusta yrittäjän arkeen ja parannetaan mahdollisuuksia kasvuun ja yrityksen kehittämiseen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 230 981
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 224 981
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 252 981
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 246 411
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Ylivieskan, Oulun
Kunnat: Ii, Muhos, Oulainen, Siikalatva, Oulu, Lumijoki, Kempele, Utajärvi, Raahe, Merijärvi, Pyhäjärvi, Kärsämäki, Siikajoki, Taivalkoski, Tyrnävä, Hailuoto, Liminka, Kuusamo, Vaala, Pyhäjoki, Haapavesi, Pyhäntä, Pudasjärvi
Jakeluosoite: Isokatu 4
Postinumero: 90100
Postitoimipaikka: Oulu
Suunniteltu: 80
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 91
Suunniteltu: 90
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta luonnonvarojen käyttöön | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 6 |
| Osaamisen lisääminen parantaa mahdollisuuksia panostaa myös muihin yrityksen arvomaailmaan kuuluviin asioihin, joihin tänä päivänä kuuluu ilmastoasiat ja vastuullinen kasvu | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| voi välillisesti vaikuttaa jos yrityksen henkilöstöä johdetaan hyvin ja oikeilla tavoilla kannustetaan kierrätykseen ja vastuullisuuteen | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 3 |
| Hankkeesta saatava kokemus niistä palveluista, joilla saadaan paran mahdollinen hyöty suhteessa käytettyyn palveluu lisääntyy. Tämä auttaa sidostahoja palvelumuotoilemaan omia palveluitaan | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 5 |
| Hyvä henkilöstöjohtaminen edistää koko työyhteisön hyvinvointia ja jaksamista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| ei tasa-arvovaikutuksia | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 3 |
| osaamisen lisääntyminen esim rekrytoinnissa ja henkilöstöjohtamisessa saattaa edesauttaa eri kulttuuritaustasta olevin ihmisten rekrytointia ja integroitumista työyhteisöön | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
Hyvä pomo -hankkeessa tuettiin henkilöstöjohtamisen kehittämistä pk-yrityksissä, joissa ei ole omaa palkattua hr-resurssia. Näissä yrityksissä johtaminen kulminoituu yrittäjien omiin taitoihin, joka painottuu usein suorittavaan työhön. Hankkeen pääpaino oli myös yrittäjän jaksamisen ja työyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämisessä lisääntyneen osaamisen myötä. Hanketta suunnitellessa oli käynyt selväksi (Kasvun suunta 2020 -kyselyn tulokset), että yrityksissä on kasvuhalukkuutta, mutta osaavan työvoiman saanti ja yrittäjän oma jaksaminen ovat merkittäviä kasvun esteitä. Henkilöstöjohtamisessa haastavat myös erilaiset muutostilanteet esimerkiksi yritystoiminnan laajentamiseen, supistamiseen tai toimialan suhdanteisiin nähden, omistajanvaihdos sekä kasvun myötä kasvanut tarve johtamista tukeville järjestelmille.
Hyvä pomo -hankkeen merkittävin tuki yrityksille oli tarjottava yrityskohtainen asiantuntijapalvelu. Hankkeen asiantuntijapalvelun tarjoamiseksi perustettiin asiantuntijapooli, jonka kautta kilpailutettiin paras asiantuntija vastaamaan yksittäisen yrityksen tarpeeseen. Asiantuntijapooliin oli mukana 68 palveluntarjoajaa mm. työnohjaamisen, yrityskulttuurin ja johtamisen valmentajia.
Hankkeen asiantuntijapalvelua hyödynsi 44 yritystä koko maakunnan alueelta. Eniten palvelua käytettiin, ennakoidusti, kasvun tukemiseen. Hankkeessa kehitettiin mm. johtamisjärjestelmiä, johtoryhmätyöskentelyä, toimenkuvien ja tiimien rakentamista sekä työyhteisön tuntemusta. Hankkeessa tuettiin myös yrityksiä liiketoiminnan sopeuttamisen näkökulmasta sekä yrittäjää haastavassa tilanteessa. Työhyvinvoinnin edistäminen oli sisäänkirjoitettuna kaikkiin asiantuntijahakuihin. Yritykset kustansivat palvelusta 20 % omavastuun, joka myös osaltaan edisti sitoutumista kehittämiseen asiantuntijan kanssa.
Hanke järjesti myös yhteensä 29 maksutonta koulutusta/tilaisuutta etänä, paikanpäällä sekä hybridimuotoisesti, usein yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, ympäri maakuntaa. Koulutuksia järjestettiin mm. moderniin rekrytointiin, työnantajabrändiin sekä yrityskulttuuriin liittyen. Hankkeessa järjestettiin yhteistyössä kaksi tilaisuutta/retkeä, jotka keskittyivät yrittäjien hyvinvoinnin edistämiseen ja palautumiseen sekä inspiraation löytämiseksi. Koulutukset ja tilaisuudet keräsivät hyvää palautetta osallistujiltaan, niin sisällön kuin kouluttajien ammattitaidon puolesta.
Yrittäjät kokivat HR-osaamisensa lisääntyneen. Hankkeen päättyessä toteutettiin palautekysely, johon vastasi 15 asiantuntijapalvelua hyödyntänyttä yritystä. Yrityksissä haluttiin hyödyntää ulkopuolista näkemystä ja asiantuntemusta kehittämistyössä kasvun tukemiseksi sekä keskustelukumppaniksi yrittäjälle. Kasvun tukeminen ja johtamisjärjestelmien rakentaminen nousivatkin suurimmiksi kehittämiskohteiksi asiantuntijapalvelun suuntaamisessa. Kehittämistyön tuloksista vastaajat kertoivat toimenkuvien rakentamisesta ja selkeytymisestä, saaduista käytännön työkaluja (data-analytiikka, johtoryhmätyöskentely ja neuvottelukäytännöt) ja useat kertoivat tehneensä kehittämissuunnitelman jatkoon. Suurin osa vastaajista (93%) kertoi olevansa täysin tyytyväisiä kehittämistyöhön. Kehittämistyön koettiin parantaneen merkittävästi henkilöstöjohtamisen tasoa 40 % ja 47 % koki parantaneen jonkin verran. Vastanneista 13 % koki, että kehittämistyö ei ollut kovinkaan paljoa nostanut henkilöstöjohtamisen tasoa. Avoimesta palautteesta kävi ilmi, että käyttäjät olivat olleet tyytyväisiä kehittämishankkeen konkreettisuudesta ja käytännönläheisyydestä. Suullisista palautteissa useammasta kävi myös ilmi, että asiantuntijan käyttö henkilöstöjohtamisen tukena, oli innostanut kehittämään myös koko liiketoimintaa. Vastanneista 70 % aikoi jatkaa kehittämistyötä asiantuntijan kanssa hankkeen jälkeenkin.
Eri tukimahdollisuuksien ja palveluiden esittely oli mukana kaikessa hankkeen toiminnassa, joita yritysten on mahdollista hyödyntää henkilöstöjohtamisen kehittämiseksi tai esimerkiksi rekrytointeihin liittyen (esim. Elyn Kehittämispalvelu ja palkkatuki). Hankkeessa edistettiin myös HR-osaamisen hankkimista, tilanteissa, joissa yrityksessä ei ole tarvetta kokoaikaiselle resurssille. HR-palvelun palveluna hankkimisen näkökulmaa (HR-as-a-service) edistettiin asiantuntijapalveluiden käytön avulla, mutta myös PPY-talk ohjelmassa ”Ulkoistetut HR-palvelut yrityksille”, useiden eri artikkelien avulla sekä eri tilaisuuksien yhteydessä.
Kaikessa hankkeen toiminnassa on ollut näkökulmana, että yrittäjä ei jäisi yksin, niin kehittämismahdollisuuksiensa, kuin -haasteidensa kanssa. Apua ja tukea on saatavilla niin verkostoista, asiantuntijoilta, kehittämisyhtiöiltä kuin yrittäjäyhdistyksestäkin.
Hankkeeseen raportoitiin osallistujia yhteensä 92 yritystä ja 114 henkilöosallistujaa. Hanke täytti sille asetetut tavoitteet numeraalisesti ja sisällöllisesti.