|
|
|
Hankekoodi: S22307
Hankkeen nimi: Logopediakoulutuksen työelämäyhteyksien rakentaminen, suunnittelu- ja kehittämishanke (LogoTyö)
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.7.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL 111
Puhelinnumero: 0294 45 1111
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: https://www.uef.fi/fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Turunen Risto Sakari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Humanistisen osaston johtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: risto.turunen(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 504329521
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Logopediakoulutuksen työelämäyhteyksien rakentaminen, suunnittelu- ja kehittämishanke(LogoTyö)
Hankkeen ensisijainen tavoite on tukea syksyllä 2021 Itä-Suomen yliopistossa alkavaa logopedian koulutusta, jonka hyväksytty suorittaminen antaa mahdollisuuden hakea laillistetun puheterapeutin pätevyyttä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (VALVIRA). Täten pyritään tukemaan alan ammatillisen kentän kehitystä sekä korjaamaan Itä-Suomen alueen vaikeaa puheterapeuttivajetta. Puheterapeutin ja kuulontutkijan ammattinimikkeellä työskentelevistä on Suomen työmarkkinoilla suuri puute. Ammattibarometrin mukaan pulaa työnhakijoista on koko Suomessa, mutta etenkin Itä-Suomessa tilanne on ollut haasteellinen jo usean vuoden ajan. Itä-Suomen puheterapeuttipulan kärjistymisen taustalla on se, että lähimmät alan koulutuspaikat ovat Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Siellä koulutettuja on vaikea saada rekrytoitumaan itäisessä Suomessa avoinna oleviin tehtäviin. Kansaneläkelaitoksen elokuussa 2019 yliopistolle toimittaman kannanoton mukaan lukuiset Itä-Suomen asukkaat ovat jääneet ilman asianmukaista puheterapeuttista arviointia ja kuntoutusta.
Itä-Suomen yliopisto aloittaa OKM:n rahoituksen turvin puheterapeuttien koulutuksen syksyllä 2021. Koulutus on monitieteistä ja se toteutetaan yhteistyössä Filosofisen tiedekunnan ja Terveystieteiden tiedekunnan kanssa. Ainutlaatuinen monitieteinen koulutuksen suunnittelu mahdollistaa uudenlaisen, työvoimatarpeeseen vastaavan koulutuksen toteuttamisen. Koulutus- ja tutkimustoiminnassa yliopisto tekee yhteistyötä eri sosiaali- tai terveydenhuollon yksiköiden kanssa.
LogoTyö-hankkeen tavoitteena on 1) koulutusorganisaation ja alan ammatillisten toimijoiden yhteistyöverkosto ja hyville käytännöille perustuva toimintamalli, 2) Itä-Suomen alueen kattavat, laadukkaat puheterapiapalvelut ja 3) työelämässä toimivien puheterapeuttien ammattitaidon päivittäminen ja kehittäminen, jatkuvan oppimisen, täydennys- ja jatkokoulutuksen hengessä.
Hankkeen toimenpiteitä ovat monitieteisen (logopedia, lääketiede, kielitiede, psykologia) ja moniammatillisen koulutuksen ja harjoitteluverkoston suunnittelu, sen koordinointi ja toteuttaminen yhteistyössä sote-alan niin julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. LogoTyö-hankkeen tukena toteutetaan LogoLab-infrastruktuurihanke, (EAKR), jonka tuloksena rakentuu koulutuksen ja yhteistyöverkoston käynnistymisen kannalta välttämätön logopedian simulaatiotilan ja puheentutkimuksen laboratorion ensimmäinen vaihe.
LogoTyö-hankkeen tuloksena syntyy yhteistyöverkosto, joka koostuu koulutuksesta vastaavasta yksiköstä (UEF), alan ammatillisista toimijoista ja laadukkaan koulutuksen takaavasta infrastruktuurista. Verkosto ja sen hyvät toimintatavat kehittyvät aluetoimijoiden yhteistyössä sekä kansallisessa ja kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.
Ammatissa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla työskentelevät puheterapeutit ja kuulontutkijat
Puheterapiapalveluja tarjoavat julkisen sektorin organisaatiot ja laitokset (SiunSote, PSSHP/KYS, Essote, Sosteri). Kohderyhmiä ei ole vielä virallisesti kontaktoitu.
Puheterapeuttipalveluja tarjoavat yksityiset yritykset (esim. Sanasatama, Tutoris oy, Sanapolku oy, WellSaid oy, Terapiakeskus Puro). Kohderyhmiä ei ole vielä virallisesti kontaktoitu.
Alaan liittyvät säätiöt ja yhdistykset (esim. ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry, Pohjois-Savon autismi-, ADHD- ja kielihäiriöyhdistys, Kuopion ja Pohjois-Karjalan Parkinson-yhdistykset, Joensuun seudun erilaiset oppijat, Pohjois-Karjalan muisti ry). Kohderyhmiä ei ole vielä virallisesti kontaktoitu.
Logopedian opiskelijat, jotka suoritettuaan koulutuksen hyväksytysti, voivat hakea laillistetun puheterapeutin pätevyyttä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (VALVIRA).
Tutkijat ja yliopiston opettajat logopedian, lääketieteen, psykologian, kielitieteen ja tietojenkäsittelytieteen ja puheentutkimuksen aloilta.
Sosiaali- ja terveysalan muut ammattilaiset
Logopedisiin häiriöihin terapiaa tai arviointia tarvitsevat terveydenhuollon asiakkaat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 214 160
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 205 650
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 267 700
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 257 062
Maakunnat: Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Jyväskylän, Keuruun, Mikkelin, Imatran, Varkauden, Joensuun, Joutsan, Saarijärven-Viitasaaren, Keski-Karjalan, Kuopion, Jämsän, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Lappeenrannan, Savonlinnan, Äänekosken, Sisä-Savon, Pielisen Karjalan, Pieksämäen
Kunnat: Tervo, Kuopio, Lieksa, Tohmajärvi, Sulkava, Äänekoski, Hirvensalmi, Kontiolahti, Lemi, Luumäki, Enonkoski, Kinnula, Sonkajärvi, Mäntyharju, Pihtipudas, Kannonkoski, Viitasaari, Karstula, Keuruu, Kangasniemi, Rautavaara, Kiuruvesi, Rääkkylä, Savitaipale, Siilinjärvi, Kaavi, Suonenjoki, Saarijärvi, Lapinlahti, Joutsa, Mikkeli, Taipalsaari, Outokumpu, Vesanto, Pieksämäki, Tuusniemi, Pertunmaa, Rantasalmi, Puumala, Polvijärvi, Keitele, Hankasalmi, Liperi, Uurainen, Joensuu, Rautjärvi, Nurmes, Jyväskylä, Rautalampi, Kyyjärvi, Petäjävesi, Konnevesi, Heinävesi, Toivakka, Juuka, Muurame, Savonlinna, Juva, Ilomantsi, Pielavesi, Multia, Laukaa, Imatra, Vieremä, Kitee, Lappeenranta, Jämsä, Joroinen, Ruokolahti, Parikkala, Luhanka, Leppävirta, Kivijärvi, Varkaus, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 28
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 30
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 2 |
| Hankkeen tavoitteena ei ole merkittävät vaikutukset luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Itä-Suomen Yliopisto on sitoutunut Ilmasto-ohjelmansa mukaisesti toteuttamaan toimenpiteitä ilmastomuutoksen vaikutusten vähentämiseksi tavoitteenaan hiilineutraali yliopisto vuoden 2025 loppuun mennessä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Hankkeen tavoitteena ei ole merkittävät vaikutukset ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Mutta Itä-Suomen Yliopisto on sitoutunut Ilmasto-ohjelmansa mukaisesti toteuttamaan toimenpiteitä ilmastomuutoksen vaikutusten vähentämiseksi tavoitteenaan hiilineutraali yliopisto vuoden 2025 loppuun mennessä. Myös hankkeessa toimitaan tämän organisatorisen sitoumuksen mukaisesti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutista | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen tavoitteena ei ole merkittävät vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Itä-Suomen Yliopisto on sitoutunut Ilmasto-ohjelmansa mukaisesti toteuttamaan toimenpiteitä ilmastomuutoksen vaikutusten vähentämiseksi tavoitteenaan hiilineutraali yliopisto vuoden 2025 loppuun mennessä. Tällä on luonnollisesti vaikutuksensa myös uusiutuvien energialähteiden käytön osalta ja Myös hankkeessa toimitaan tämän organisatoorisen sitoumuksen mukaisesti. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 9 |
| Hanke tulee vaikuttamaan sekä välittömästi mutta etenkin välillisesti Itä-Suomen alueen elinkeinorakenteeseen, koska alueella vallitsee merkittävä pula ammattitaitoisista laillistetuista puheterapeuteista. Vajetta on sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Harjoittelupaikkaverkoston rakentaminen helpottaa jo suhteellisesti etenkin julkisen sektorin työvoima pulaa ja laadukas koulutus takaa myöhemmin suurella todennäköisyydellä myös alan yritystoiminnan vilkastumista Itä-Suomen alueella. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 8 |
| Logopediakoulutuksen ja -tutkimuksen käynnistyttyä on suurella todennäköisyydellä odotettavissa, että alueelle syntyy eri tieteenalojen akateemisten toimijoiden ja ammatillisen kentän yhteistyössä puhehäiriöiden terapiamenetelmien ja -teknologioiden osalta kehitys- ja innovaatiotoimintaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 8 |
| Hankkeen lopputulokset toteutuessaan edistävät merkittävästi hyvinvointia etenkin puhehäiriöisten ihmisten keskuudessa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 8 |
| Terveydellinen vajavaisuus, esim. puhehäiriö, voi aiheuttaa sosiaalista syrjäytyneisyyttä ja yksilöllistä epätasa-arvoa. Hankeen osittain välittöminä, mutta erityisesti välillisinä vaikutuksina tämä ongelma vähenee ja tasa-arvo edistyy, kun alueelle koulutetaan ammattitaitoisia puheterapeutteja. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 8 |
| Terveydellinen vajavaisuus, esim. puhehäiriö, voi aiheuttaa yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden vajetta. Hankeen osittain välittöminä, mutta erityisesti välillisinä vaikutuksina tämä ongelma vähenee, kun alueelle koulutetaan ammattitaitoisia puheterapeutteja. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
Logopediakoulutuksen työelämäyhteyksien rakentaminen, suunnittelu- ja kehittämishanke (LogoTyö, 1.1.2021-31.7.2022)
LogoTyö-hanke käynnistettiin tukemaan syksyllä 2021 Itä-Suomen yliopistossa alkanutta logopedian koulutusta. Samalla tuetaan myös laajemmin alan ammatillisen kentän kehitystä ja pyritään korjaamaan Itä-Suomen alueen vaikeaa puheterapeuttivajetta. Hankkeeseen oli palkattuna suunnittelujohtaja ja kaksi koulutussuunnittelijaa. Heidän tehtävänään oli rakentaa koulutusorganisaation (Itä-Suomen yliopisto) ja alan ammatillisten toimijoiden välille yhteistyöverkosto ja luoda verkostolle hyville käytännöille perustuva toimintamalli.
Hankkeessa rakennettu yhteistyöverkosto (Logoverkosto) rakentuu logopedian kliinisten harjoitteluiden, monitieteisen logopedian koulutuksen ja monitieteisen tutkimuksen sekä kentällä työskentelevien puheterapeuttien täydennyskoulutuksen ympärille. Harjoitteluverkoston rakentamiseksi hankkeen aikana kontaktoitiin laajasti Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Itä-Savon, Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen alueen julkisen ja yksityisen sektorin puheterapia-alan toimijoita ja neuvoteltiin harjoittelusopimusten solmimisesta. Syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana järjestettiin 24 tapaamista ja tavattiin 85 puheterapeuttia. Hankkeen päättyessä harjoitteluyhteistyöstä on sovittu 21 eri toimijan kanssa mukaan lukien kaikki alueiden suurimmat julkisen ja yksityisen sektorin toimijat.
Hankkeen toisena tavoitteena oli työelämässä toimivien puheterapeuttien ammattitaidon päivittäminen. Toimenpiteenä hankkeen aikana kartoitettiin koulutustarpeita, järjestettiin asiantuntijatapaamisia, hahmoteltiin alustava täydennyskoulutussuunnitelma ja perustettiin kehittämisen tueksi täydennyskoulutuksen asiantuntijatyöryhmä.
LogoTyö-hankkeen henkilöstö osallistui asiantuntijoina humanistiseen osastoon infrastruktuurihankkeina (LogoLab I ja II, EAKR) rakennetun puheentutkimuksen laboratorion ja logopedian simulaatiotilan suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä edesauttoi laboratorion ympärille rakentuvan monitieteisen koulutus-, tutkimus- ja yhteistyöverkoston syntymistä. Hankkeiden yhteistyönä järjestettiin niinikään tutkimus- ja koulutustilojen esittely- ja tutustumistilaisuuksia ja viestittiin laboratorion tuomista mahdollisuuksista yhteistyöverkostolle. Hankkeen työntekijät osallistuivat myös logopedian monitieteisen (logopedia, lääketiede, kielitiede, psykologia) ja moniammatillisen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen erityisesti kliinisten opintojaksojen osalta.
Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä sote-alan julkisten ja yksityisten organisaatioiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Verkostoa ylläpidettiin aktiivisen viestinnän avulla, mm. lähetettiin uutiskirjeitä, tuotettiin esittelyvideo sekä perustettiin nettisivut (Logoverkosto). Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki hankkeen tavoitteet täyttyivät ja tuloksena syntyi kattava ja monialainen yhteistyö- ja harjoitteluverkosto, monikäyttöiset opetus-, tutkimus- ja simulaatiotilat sekä suunnitelma täydennyskoulutuksen käynnistämisestä.