Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22307

Hankkeen nimi: Logopediakoulutuksen työelämäyhteyksien rakentaminen, suunnittelu- ja kehittämishanke (LogoTyö)

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: PL 111

Puhelinnumero: 0294 45 1111

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: https://www.uef.fi/fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Turunen Risto Sakari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Humanistisen osaston johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: risto.turunen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 504329521

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Logopediakoulutuksen työelämäyhteyksien rakentaminen, suunnittelu- ja kehittämishanke(LogoTyö)

Hankkeen ensisijainen tavoite on tukea syksyllä 2021 Itä-Suomen yliopistossa alkavaa logopedian koulutusta, jonka hyväksytty suorittaminen antaa mahdollisuuden hakea laillistetun puheterapeutin pätevyyttä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (VALVIRA). Täten pyritään tukemaan alan ammatillisen kentän kehitystä sekä korjaamaan Itä-Suomen alueen vaikeaa puheterapeuttivajetta. Puheterapeutin ja kuulontutkijan ammattinimikkeellä työskentelevistä on Suomen työmarkkinoilla suuri puute. Ammattibarometrin mukaan pulaa työnhakijoista on koko Suomessa, mutta etenkin Itä-Suomessa tilanne on ollut haasteellinen jo usean vuoden ajan. Itä-Suomen puheterapeuttipulan kärjistymisen taustalla on se, että lähimmät alan koulutuspaikat ovat Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Siellä koulutettuja on vaikea saada rekrytoitumaan itäisessä Suomessa avoinna oleviin tehtäviin. Kansaneläkelaitoksen elokuussa 2019 yliopistolle toimittaman kannanoton mukaan lukuiset Itä-Suomen asukkaat ovat jääneet ilman asianmukaista puheterapeuttista arviointia ja kuntoutusta.

Itä-Suomen yliopisto aloittaa OKM:n rahoituksen turvin puheterapeuttien koulutuksen syksyllä 2021. Koulutus on monitieteistä ja se toteutetaan yhteistyössä Filosofisen tiedekunnan ja Terveystieteiden tiedekunnan kanssa. Ainutlaatuinen monitieteinen koulutuksen suunnittelu mahdollistaa uudenlaisen, työvoimatarpeeseen vastaavan koulutuksen toteuttamisen. Koulutus- ja tutkimustoiminnassa yliopisto tekee yhteistyötä eri sosiaali- tai terveydenhuollon yksiköiden kanssa.

LogoTyö-hankkeen tavoitteena on 1) koulutusorganisaation ja alan ammatillisten toimijoiden yhteistyöverkosto ja hyville käytännöille perustuva toimintamalli, 2) Itä-Suomen alueen kattavat, laadukkaat puheterapiapalvelut ja 3) työelämässä toimivien puheterapeuttien ammattitaidon päivittäminen ja kehittäminen, jatkuvan oppimisen, täydennys- ja jatkokoulutuksen hengessä.

Hankkeen toimenpiteitä ovat monitieteisen (logopedia, lääketiede, kielitiede, psykologia) ja moniammatillisen koulutuksen ja harjoitteluverkoston suunnittelu, sen koordinointi ja toteuttaminen yhteistyössä sote-alan niin julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. LogoTyö-hankkeen tukena toteutetaan LogoLab-infrastruktuurihanke, (EAKR), jonka tuloksena rakentuu koulutuksen ja yhteistyöverkoston käynnistymisen kannalta välttämätön logopedian simulaatiotilan ja puheentutkimuksen laboratorion ensimmäinen vaihe.

LogoTyö-hankkeen tuloksena syntyy yhteistyöverkosto, joka koostuu koulutuksesta vastaavasta yksiköstä (UEF), alan ammatillisista toimijoista ja laadukkaan koulutuksen takaavasta infrastruktuurista. Verkosto ja sen hyvät toimintatavat kehittyvät aluetoimijoiden yhteistyössä sekä kansallisessa ja kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ammatissa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla työskentelevät puheterapeutit ja kuulontutkijat

Puheterapiapalveluja tarjoavat julkisen sektorin organisaatiot ja laitokset (SiunSote, PSSHP/KYS, Essote, Sosteri). Kohderyhmiä ei ole vielä virallisesti kontaktoitu.

Puheterapeuttipalveluja tarjoavat yksityiset yritykset (esim. Sanasatama, Tutoris oy, Sanapolku oy, WellSaid oy, Terapiakeskus Puro). Kohderyhmiä ei ole vielä virallisesti kontaktoitu.

Alaan liittyvät säätiöt ja yhdistykset (esim. ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry, Pohjois-Savon autismi-, ADHD- ja kielihäiriöyhdistys, Kuopion ja Pohjois-Karjalan Parkinson-yhdistykset, Joensuun seudun erilaiset oppijat, Pohjois-Karjalan muisti ry). Kohderyhmiä ei ole vielä virallisesti kontaktoitu.

Logopedian opiskelijat, jotka suoritettuaan koulutuksen hyväksytysti, voivat hakea laillistetun puheterapeutin pätevyyttä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (VALVIRA).

Tutkijat ja yliopiston opettajat logopedian, lääketieteen, psykologian, kielitieteen ja tietojenkäsittelytieteen ja puheentutkimuksen aloilta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Sosiaali- ja terveysalan muut ammattilaiset
Logopedisiin häiriöihin terapiaa tai arviointia tarvitsevat terveydenhuollon asiakkaat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 214 160

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 51 995

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 267 700

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 64 993

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo

Seutukunnat: Joutsan, Varkauden, Jyväskylän, Koillis-Savon, Joensuun, Keuruun, Jämsän, Saarijärven-Viitasaaren, Keski-Karjalan, Mikkelin, Imatran, Kuopion, Ylä-Savon, Äänekosken, Savonlinnan, Pielisen Karjalan, Sisä-Savon, Lappeenrannan, Pieksämäen

Kunnat: Hankasalmi, Rantasalmi, Joutsa, Lapinlahti, Tohmajärvi, Enonkoski, Rautavaara, Pihtipudas, Viitasaari, Hirvensalmi, Pieksämäki, Outokumpu, Äänekoski, Kangasniemi, Jyväskylä, Taipalsaari, Uurainen, Liperi, Tuusniemi, Lieksa, Kinnula, Mäntyharju, Tervo, Keitele, Sonkajärvi, Savitaipale, Kiuruvesi, Pertunmaa, Keuruu, Petäjävesi, Nurmes, Rautalampi, Suonenjoki, Joensuu, Lemi, Kaavi, Siilinjärvi, Kyyjärvi, Puumala, Kontiolahti, Rääkkylä, Rautjärvi, Mikkeli, Sulkava, Saarijärvi, Karstula, Kuopio, Vesanto, Luumäki, Polvijärvi, Kannonkoski, Muurame, Juuka, Pielavesi, Laukaa, Imatra, Varkaus, Toivakka, Jämsä, Ilomantsi, Konnevesi, Heinävesi, Multia, Kitee, Kivijärvi, Lappeenranta, Parikkala, Luhanka, Leppävirta, Juva, Vieremä, Ruokolahti, Savonlinna, Joroinen, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 28

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Alan selvityksiin perustaen on helppoa todeta, että usein laillistamisen kautta puheterapeutin ammattiin johtavan logopediakoulutuksen opiskelijat, valmistuneet maisterit ja ammatissa työskentelevät puheterapeutit ovat valtaosin naisia. Käytössä olevien tilastojen mukaan mm. Puheterapeuttiliiton jäsenistöstä, vuonna 2017, n. 99% oli naisia ja miehiä 1%. Lähes vastaavan laisia tuloksia on saatavissa hakijatilastoista ja opiskelupaikan saaneista hakijoista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteet, toiminnot ja toimintamallit eivät kohdistu varsinaisesti sukupuolinäkökulmaan vaan ensisijaisesti logopediakoulutuksen käynnistämiseen perus-, täydennys- ja jatkokoulutuksen osalta ja laadukkaan oppimisympäristö ja yhteistyöverkoston rakentamiseen. Selkeä vääristymä eli naisten mittava määrällinen edustus alan opiskelijoiden, ammatinharjoittajien ja muiden toimijoiden keskuudessa on pantu merkille ja siihen luonnollisesti hankkeessa pyritään sukupuolten tasa-arvon nimissä vaikuttamaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole ensisijaiseti sukupuolten tasa-arvon edistäminen logopediakoulutuksen ja puheterapian alalla, vaan vaikean työvoimatilanteen, puheterapeuttien mittavan vajeen, ratkaiseminen erityisesti Itä-Suomen alueella.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeen tavoitteena ei ole merkittävät vaikutukset luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Itä-Suomen Yliopisto on sitoutunut Ilmasto-ohjelmansa mukaisesti toteuttamaan toimenpiteitä ilmastomuutoksen vaikutusten vähentämiseksi tavoitteenaan hiilineutraali yliopisto vuoden 2025 loppuun mennessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hankkeen tavoitteena ei ole merkittävät vaikutukset ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Mutta Itä-Suomen Yliopisto on sitoutunut Ilmasto-ohjelmansa mukaisesti toteuttamaan toimenpiteitä ilmastomuutoksen vaikutusten vähentämiseksi tavoitteenaan hiilineutraali yliopisto vuoden 2025 loppuun mennessä. Myös hankkeessa toimitaan tämän organisatorisen sitoumuksen mukaisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutista
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen tavoitteena ei ole merkittävät vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Itä-Suomen Yliopisto on sitoutunut Ilmasto-ohjelmansa mukaisesti toteuttamaan toimenpiteitä ilmastomuutoksen vaikutusten vähentämiseksi tavoitteenaan hiilineutraali yliopisto vuoden 2025 loppuun mennessä. Tällä on luonnollisesti vaikutuksensa myös uusiutuvien energialähteiden käytön osalta ja Myös hankkeessa toimitaan tämän organisatoorisen sitoumuksen mukaisesti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Hanke tulee vaikuttamaan sekä välittömästi mutta etenkin välillisesti Itä-Suomen alueen elinkeinorakenteeseen, koska alueella vallitsee merkittävä pula ammattitaitoisista laillistetuista puheterapeuteista. Vajetta on sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Harjoittelupaikkaverkoston rakentaminen helpottaa jo suhteellisesti etenkin julkisen sektorin työvoima pulaa ja laadukas koulutus takaa myöhemmin suurella todennäköisyydellä myös alan yritystoiminnan vilkastumista Itä-Suomen alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 8
Logopediakoulutuksen ja -tutkimuksen käynnistyttyä on suurella todennäköisyydellä odotettavissa, että alueelle syntyy eri tieteenalojen akateemisten toimijoiden ja ammatillisen kentän yhteistyössä puhehäiriöiden terapiamenetelmien ja -teknologioiden osalta kehitys- ja innovaatiotoimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 8
Hankkeen lopputulokset toteutuessaan edistävät merkittävästi hyvinvointia etenkin puhehäiriöisten ihmisten keskuudessa.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Terveydellinen vajavaisuus, esim. puhehäiriö, voi aiheuttaa sosiaalista syrjäytyneisyyttä ja yksilöllistä epätasa-arvoa. Hankeen osittain välittöminä, mutta erityisesti välillisinä vaikutuksina tämä ongelma vähenee ja tasa-arvo edistyy, kun alueelle koulutetaan ammattitaitoisia puheterapeutteja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 8
Terveydellinen vajavaisuus, esim. puhehäiriö, voi aiheuttaa yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden vajetta. Hankeen osittain välittöminä, mutta erityisesti välillisinä vaikutuksina tämä ongelma vähenee, kun alueelle koulutetaan ammattitaitoisia puheterapeutteja.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-