|
|
|
Hankekoodi: S22308
Hankkeen nimi: VALTTI -Valmennuksella ja osaamisen vahvistamisella tehoa työllistymiseen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Keminmaan kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0210469-8
Jakeluosoite: Rantatie 21
Puhelinnumero: 040 846 3345
Postinumero: 94400
Postitoimipaikka: Keminmaa
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Luukas
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyyskoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.luukas(at)keminmaa.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405295002
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
VALTTI -Valmennuksella ja osaamisen vahvistamisella tehoa työllistymiseen –hankkeen tavoitteena on saada vaikuttavuutta nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen Keminmaassa. Hankkeessa on tavoitteena tehostaa työllistymismahdollisuuksia työkokeilu- ja palkkatukityösuhteen yhteyteen liitettävällä valmennuksellisella asiakasohjauksella, osaamisen vahvistamisella ja työelämäyhteistyön tiivistämisellä. Yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään työelämän toimijoiden, TE-toimiston, ammatillisen osaamisen ja valmennuksen asiantuntijoiden sekä kunnan muiden työnhakijoiden kanssa toimivien tahojen kanssa.
Hankkeen työelämäyhteistyöllä luodaan perusta asiakkaiden tavoitteelliseen osaamisen vahvistamiseen työelämässä. Työnantajia informoidaan osaamisen vahvistamiseen liittyvistä mahdollisuuksista, kuten tarjottavasta tuesta työvoiman rekrytointiin, palkkaukseen ja rekrytoitavan perehdytykseen ja osaamisen vahvistamiseen. Työelämäyhteistyössä kartoitetaan työnantajien muuta tarvitsemaa osaamista, koulutusta tai työvoimaa.
Osaamisen vahvistuminen työtehtävissä saadaan näkyväksi ja hyödynnettäväksi työtehtävien opinnollistamisella työpaikalla. Hankkeessa asiakasohjausprosessia määrittää asiakkaan tarpeet, nivelvaiheessa on usein riski ettei asiakas jostain syystä etene suunnitellulla polulla ellei rinnalla kulkija ole tukena. Asiakkaan osaamisen vahvistamiseen hankkeessa räätälöidään tarvittava opintopolku: ohjataan oppilaitoksiin, lyhytkoulutuksiin tai hyödynnetään opinnollistamista. Työkokeiluun tai palkkatukityöhön ohjautuva asiakas voi täydentää keskeytyneitä opintoja jopa kokonaiseksi tutkinnoksi. Hankkeessa opinnollistetaan työtehtäviä kunnan työpaikoilla sekä yrityksissä ammatillisen asiantuntijan ja työpaikan edustajan kanssa. Työssä opittuja asioita dokumentoidaan ja arvioidaan ao. ammatillisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten pohjalta. Osaamisesta laaditaan osaamistodistus, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi työnhaussa tai opiskelemaan hakiessa.
Hanke vahvistaa työnhakijoiden osaamista sekä työn ja tekijöiden kohtaamista. Kunnan työllisyyden hoito monipuolistuu ja vaikuttavuus lisääntyy. Työnhakijoiden kanssa toimivien tahojen yhteistyö on tuloksellista ja vältytään päällekkäisyyksiltä, kun asiakkaan siirtyminen polulla eteenpäin tapahtuu saattaen vaihtamalla. Työnantajayhteistyö tiivistyy, työpaikoille työllistyvien perehdytys ja tarvittava työhönvalmennus toimintatapana vahvistuu. Työkokeiluun ja palkkatukityöhön sijoittuminen ovat tukitoimien ja osaamisen vahvistumisella parantaneet työnhakijan työllistymisedellytyksiä avoimille työmarkkinoille. Työnhakijan tavoitteellinen polku rakentuu yksilöllisen tilanteen mukaan niin, ettei työsuhteen jälkeen palata lähtöruutuun. Kunnan talous kohenee työttömyyden vähetessä.
Hankesuunnittelussa on huomioitu horisontaaliset sukupuolten välisen tasa-arvon ja kestävän kehityksen tavoitteet. Sukupuolten osalta Keminman työttömien jakautuminen on melko tasaista, miehiä 09/2020 51% ja naisia 49%. Pitkäaikaistyöttömien jakautuminen sukupuolen mukaan painottuu hieman enemmän miehiin, miehiä 53% ja naisia 47%. hankkeen toimenpiteisiin mukaan pääsyyn ei sukupuoli vaikuta, vaan asiakkaan palvelutarve määrittää asiakkuuden ja toimenpiteet hankkeessa.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät, nuoret alle 30-vuotiaat ja yli 54- vuotiaat, jotka tarvitsevat tukea työllistymisen polulle.
Keminmaassa oli työttömien osuus työvoimasta syyskuun lopussa 2020 9,5% eli 345 henkilöä (syyskuu 2019 7,3% , 315 henkilöä).
Pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2020 syyskuussa 74 henkilöä, nuoria alle 30-vuotiaita 76 henkilöä ja yli 54-vuotiaita 102 henkilöä.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat työpaikat, kunnan yksiköt, te-toimisto, oppilaitokset, säätiöiden työpajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 128 226
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 111 403
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 160 285
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 139 255
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion
Kunnat: Keminmaa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 6
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15
Suunniteltu: 41
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Vaikutukset ovat vähäiset, kestävä kehitys huomioidaan hankinnoissa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Työllistämisen vaikuttavuuden lisääminen vaikuttaa paikalliseen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Osaavan työvoiman saatavuus parantuu. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeen aineettomat ohjaus- ja tukipalvelut sekä toiminta- ja yhteistyömuodot palvelevat sekä työnhakijoita että työelämän tarpeita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Hankkeen toiminnassa hyödynnetään etäyhteyksiä mahdollisuuksien mukaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 7 |
| Hanke tukee sosiaalisesti kestävää kehitystä. Toimenpiteet vaikuttavat työllisyyden edistämiseen ja työmarkkinoille sijoittumiseen ja sitä kautta hyvinvoinnin lisäämiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hanke esistää tasa-arvoista yhteiskuntakehitystä vähentämällä työttömyyden mukanaan tuomaa syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Hankkeessa pyritään edistämään yhdenvertaisuutta heikossa asemassa olevien väestöryhmien tukemisella. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 3 |
| Vähäiset vaikutukset. kohderyhmän ympäristöosaaminen voi vahvistua koulutuksen ja työllistymisen kautta. | ||
Keminmaan kunnan työllisyysyksikön koordinoimalla Valtti -hankkeella haettiin vaikuttavuutta nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien keminmaalaisten työllistymiseen, koska työkokeilu- ja palkkatukijaksot olivat johtaneet heikosti työllistymiseen. Tavoitteena oli saada hankkeeseen mukaan 35 tukea tarvitsevaa keminmaalaista työnhakijaa sekä työnantajien puolelta yhteensä 6 kpl yrityksiä; mikroyrityksiä 4 kpl ja pieniä yrityksiä 2 kpl. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä olivat valmennuksellinen asiakasohjaus, työllistymisen edistämiseen sekä osaamisen vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet sekä hankitun osaamisen näkyväksi tekeminen työtehtäviä opinnollistamalla kunnan yksiköissä. Hankkeessa opinnollistamisen välineeksi ostettiin Paikko -järjestelmä. Oppimisympäristöjä tunnistettiin Keminmaan kunnan teknisistä palveluista ja varhaiskasvatusyksiköistä sekä nuorten työpajalta. Keminmaan kunnan teknisissä palveluissa ja varhaiskasvatusyksiköissä opinnollistettiin Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon tutkinnonosia, nuorten työpajalla ammatillisen peruskoulutuksen yhteisiä tutkinnonosia, Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen tutkinnonosia sekä Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon osia. Oppimisympäristöraportit julkaistiin Paikossa.
Asiakkaita tuettiin työnhaussa, etsittiin työkokeilu- ja palkkatukimahdollisuuksia kunnan yksiköistä, alueella toimivista yrityksistä, järjestöistä ja säätiöistä sekä kannustettiin osaamisen vahvistamiseen selvittämällä erilaisia kouluttautumisvaihtoehtoja ja järjestämällä tutustumiskäyntejä ja koulutuskokeiluja oppilaitoksiin. Autokoulun suorittamista tuettiin selvittämällä maksuvaihtoehtoja ja tukemalla teoriakokeeseen harjoittelua.
Hankkeen numeeriset tavoitteet saavutettiin. Hankkeen aikana 16 asiakasta oli työkokeilussa, työkokeilusopimuksia tehtiin 27 kpl; kunnan yksiköihin 10 kpl, alueella toimiviin yrityksiin 12 kpl, Lapin hyvinvointialueelle 2 kpl ja Kemin kaupungille 3 kpl. Palkkatukityössä oli hankkeen aikana 14 asiakasta, palkkatukityösopimuksia tehtiin 22 kpl, kunnan yksiköihin 17 kpl ja siirtosopimuksella yhdistyksiin tai osuuskuntaan 5 kpl. Hankkeen aikana kahdeksan asiakasta työllistyi avoimille työmarkkinoille. Hankkeen asiakkaista 12 lähti vahvistamaan ammatillista osaamistaan ja hankkimaan ammatillista koulutusta, kolme asiakkaista ehti valmistua ennen hankkeen päättymistä. Työllistämistä edistäviä lupakorttikoulutuksia suoritettiin 16 kpl. Ajokortteja suoritettiin hankkeen aikana 4 kpl. Työelämäyhteistyössä oltiin yhteydessä yli 70 yritykseen. Hanketoimintaan osallistui yhteensä 15 yritystä; kahdeksan mikroyritystä, neljä pientä yritystä sekä kolme suuryritystä. Hankkeen toiminnan tuloksena Keminmaan työttömyys väheni; syyskuussa 2020 työttömien työnhakijoiden % -osuus työvoimasta oli 9,5 %, 345 henkeä, syyskuussa 2023 työttömien työnhakijoiden osuus on 6,8 % työvoimasta, 240 työtöntä työnhakijaa. Eniten väheni alle 25-vuotiaiaden työttömien työnhakijoiden määrä; vuoden 2020 syyskuun työttömien osuus työvoimasta 17,4 % laski syyskuuhun 2023 10,8 % työvoimasta.