Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22314

Hankkeen nimi: OPAS - Opiskelukykyä ja osallisuutta lukioihin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0243004-7

Jakeluosoite: Albertinkatu 18

Puhelinnumero: 0503125611

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.odl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Pyky

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.pyky(at)odl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503125818

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lukiolaisten opiskelu-uupumus on lisääntynyt, mutta se tunnistetaan heikosti ja uupumusta ennaltaehkäisevät mallit puuttuvat. Kouluterveyskyselyn mukaan enemmistö lukiolaisista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi, eivätkä nuorten ravitsemus- ja nukkumistottumukset tue opiskelukykyä ja jaksamista. Mielen hyvinvointi liittyy lukiolaisten kokemuksissa jaksamiseen ja hyvinvointiin. Jaksamisen puute voi aiheuttaa tekemättömyyttä, minkä seurauksena huono olo ja stressikokemukset vahvistuvat ruokkien jaksamattomuuden negatiivista kierrettä. Lukiossa uupumusta ja jaksamiseen liittyviä ongelmia aiheuttavat kuormittavat tehtävät, vapaa-ajan puute, huono unenlaatu, liian korkeat tavoitteet, koeviikko, tehtävien lykkääntyminen ja tehtävien kasautuminen. Aiemmissa hankkeissa ja selvityksissä on todettu, että toiminnallisilla ja luovilla ryhmäytymistä edistävillä malleilla voidaan edistää mm. opiskelukykyä ja elintapatekijöillä on merkittävä vaikutus opiskelijoiden jaksamiseen. Uupumusta on mahdollista ennaltaehkäistä koko lukioyhteisön huomioivalla mallilla, mikä tukee lukiolaisten ja henkilökunnan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä lukiolaisten opintoihin kiinnittymistä ja jatkopoluille valmistautumista.

Hankkeen tavoitteena on edistää lukiolaisten opiskelukykyä ja hyvinvointia, ennaltaehkäistä uupumusta ja vahvistaa valmiuksia siirtyä jatkopoluille. Tavoitteena on myös vahvistaa koko lukioyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Hankkeessa pilotoidaan, arvioidaan ja jatkokehitetään lukiolaisten hyvinvointia, osallisuutta ja ryhmäytymistä edistäviä menetelmiä ja malleja yhdessä kohderyhmän kanssa. Kohderyhmää koulutetaan mielen hyvinvoinnin tukemisesta, opiskelukyvystä sekä opiskelun suunnittelusta. Terveellisiä elintapoja edistetään opiskelijan ja opettajan arjessa. Hankkeen tuloksena syntyy koko lukio-opiskeluyhteisön huomioiva malli lukiolaisten hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistämiseksi ja uupumuksen ehkäisemiseksi.

Hanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla, Oulussa 1.3.2021-31.8.2023 välisenä aikana. Hankkeen päätoteuttaja on Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr., osatoteuttaja Diakonia- ammattikorkeakoulu Oy ja pääyhteistyökumppani Oulun kaupunki.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Oulun kaupungin pilottilukioiden opiskelijat (arvioitu hankkeeseen osallistuvien määrä on 252 opiskelijaa) ja pilottilukioiden henkilökunta (opettajat, rehtorit, tukipalveluiden työntekijät).

Pilotteina:

Yksi erikoislukio; Kastellin lukio
"Maaseutumainen lukio"; Kiimingin lukio
"Tavallinen lukio"; Laanilan lukio

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muiden Oulun kaupungin lukioiden opiskelijat ja henkilökunta sekä kaikkien lukiolaisten perheet. Pilottilukioiden kokonaisopiskelijamäärä on 1258 ja Oulun päivälukioiden opiskelijamäärä kaikkinensa on noin 4 500 opiskelijaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 393 564

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 364 681

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 464 376

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 425 755

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 287

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa on perehdytty tutkimustietoon sekä erilaisten kyselyiden ja selvitysten tuloksiin. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan uupumusasteista väsymystä koki 42 % tytöistä ja 17 % pojista. Oulussa tyttöjen uupumus oli hieman kansallista keskiarvoa yleisempää. Lukiolaisista tytöistä vain 11% ja pojista 16% liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lukiolaisista joka neljäs tyttö ja joka viides poika kokee terveytensä huonoksi. Univaikeudet ovat lisääntymään päin lukiolaisilla ja esimerkiksi nukahtamisvaikeuksia vähintään kerran viikossa on tytöistä 42 % ja pojista 25 %. Poikien suhtautuminen kouluun on negatiivisempaa kuin tytöillä, ja tytöt kokevat suoriutumisensa riittämättömäksi. Lukiolaisista lähes 60% jatkaa korkeakouluopintoihin joko ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Pudokkuus on valitettavan yleistä korkeakouluasteellakin. Ammattikorkeakouluopiskelijoista 16,8 prosenttia on suuressa vaarassa keskeyttää opintonsa ja alanvaihtoa on harkinnut 10,2 prosenttia (Nuorisobarometri 2016). Yliopisto-opinnot keskeyttää vuosittain noin 6% opiskelijoista ja miehet keskeyttävät naisia useammin (Tilastokeskus 2019). Pilotissa mukana olevissa lukioissa on yhteensä noin 1260 opiskelijaa, joista noin 55 % on tyttöjä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tytöt ja naiset osallistuvat usein aktiivisemmin hyvinvointia edistävään toimintaan. On oletettavaa, että näin on myös tässä hankkeessa. Hankkeen tiedottamisella pyritään huolehtimaan siitä, että pojat ja miehet saavat tietoa hankkeesta ja sen toiminnasta ja he osallistuvat hankkeen kohderyhmälähtöiseen suunnittelun. Hankkeen toiminnassa huomioidaan aiemmissa selvityksissä esille nousseet eroavaisuudet tyttöjen ja poikien välillä, mutta myös erityisesti kohderyhmälähtöisten tarvekartoitusten esille nostamat sukupulisidonnaiset kehittämisen tarpeet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hanke on alueellinen ja sen toteuttaminen edellyttää jonkin verran liikkumista. Hankkeessa pyritään huomioimaan ympäristöystävälliset tavat liikkua. Lisäksi tullaan hyödyntämään digitaalisia vaihtoehtoja toiminnassa. Toiminnassa korostetaan luonnonvaroja säästäviä malleja. Kestävän kehityksen teemat eivät ole hankkeen keskiössä, mutta tarvittaessa niitä nostetaan esiin myös kohderyhmille hyvän elämän eväinä. Kestävä kehitys nähdään hankkeessa niin ekologisena, taloudellisena, inhimillisenä kuin sosiaalisenakin, jolloin kestävä kehitys voidaan nähdä myös kohderyhmän ja hankkeen tavoitteiden kannalta merkittävänä. Hankkeen päätoteuttajana ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO14001:2015 standardin vaatimusten mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeessa toteutetaan matalan kynnyksen liikuntatoimintaa osana luonnossa ja elinympäristössä tapahtuvaa toimintaa. Toimintojen järjestämisessä huomioidaan ympäristö, sen kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus. Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Toimintoja organisoitaessa huomioidaan tarvittaessa Natura-kohteet, mutta nämä eivät ole hankkeen päätavoite.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 1
Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon materiaalien kestävä käyttö. Tiedottamisessa ja viestinnässä käytetään pääasiassa sähköisiä materiaaleja. Hankkeen toteuttajaorganisaatiot toimivat kestävän kehityksen mukaisesti ja kierrättävät jätteensä. Toiminnot ohjaavat kohderyhmään kuuluvia peruselämänhallinnan välineisiin. Jokapäiväinen asia materiaalisuus ja niistä syntyvät jätteet koskettavat peruselämänhallinnan asioita. Opiskelijat ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että toiminnoissa huomioidaan uusiomateriaalien käyttö ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 0
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön ja opiskelijat valmistumaan aikataulussa sekä sijoittumaan lukion jälkeen jatkopoluille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hanke on alueellinen ja sen toteuttaminen edellyttää jonkin verran liikkumista. Hankkeessa pyritään huomioimaan ympäristöystävälliset tavat liikkua. Lisäksi tullaan hyödyntämään digitaalisia vaihtoehtoja toiminnassa esim. kokousten ja koulutusten yhteydessä. Kuitenkaan hankkeen tuloksissa liikkumisen ja logistiikan ratkaisut eivät ole keskiössä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 5
Hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen päätavoite.
Tasa-arvon edistäminen 1 2
Tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta toiminnassa pyritään vaikuttamaan siihen, että sekä naisilla että miehillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet yhteiskunnan jäsenenä olemiseen ja koulutuksessa sekä elämässä pärjäämiseen ja hankkeen toimintaan osallistumiseen. Viestintää pyritään rakentamaan siten, että se on helposti ymmärrettävää kaikille osallistujille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeen toimintaan voivat osallistua kaikki kohderyhmään kuuluvat, kuten eri kulttuuriryhmien edustajat. Hanke lisää tasa-arvoa opiskeluyhteisössä tuottamalla tasa-arvoisia palveluita koko kohderyhmälle.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hanke ei suoraan edistä ympäristöosaamisen lisäämistä, mutta toiminnassa välillisesti otetaan huomioon myös ympäristö sekä kaupunkiympäristöihin että luontoon sijoittuvassa matalan kynnyksen toiminnassa. Yhä useammalle opiskelijalle ympäristöasiat ovat osa arkea ja näin myös luonnollinen osa hankkeen toteutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli edistää lukiolaisten opiskelukykyä ja hyvinvointia, ennaltaehkäistä uupumusta ja vahvistaa valmiuksia siirtyä jatkopoluille. Tavoitteena oli myös vahvistaa koko lukioyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Hankkeen toiminnoissa keskityttiin ennaltaehkäiseviin toimintoihin opiskelijoiden uupumisen vähentämiseksi ja edistettiin terveellisiä elintapoja, mielenhyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä.
Hankkeessa kehitetty toimintamalli ja menetelmät edistävät opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä. Menetelmät on yhteiskehitetty hankkeen kolmessa pilottilukiossa, Kastellin, Laanilan ja Kiimingin lukioissa. Lukioiden henkilökunta on ottanut hankkeessa kehitetyn toimintamallin ja menetelmät käyttöön. Käyttöönoton tueksi henkilöstölle järjestettiin koulutuksia sekä pidettiin webinaareja.
Lisäksi menetelmiä on levitetty muihin Oulun ja ympäristökuntien lukioihin sekä valtakunnallisesti ympäri Suomen ja verkostoyhteistyötoimijoille. Levittämistä on toteutettu muuan muassa järjestämällä webinaareja, kirjoittamalla yleistajuisia julkaisuja ja antamalla haastatteluja sekä osallistumalla aktiivisesti alan tapahtumiin.
Hyvinvoivalukio.fi -sivustolla on kuvattu OPAS-hankkeen toimintamalli sekä hankkeessa kehitettyjä menetelmiä lukioiden hyvinvointityöhön ja toiminnallisille oppitunneille. Menetelmiä voidaan hyödyntää myös muussa nuorten parissa tehtävässä työssä.
Hyvinvoiva lukio -toimintamallissa tavoitteena on edistää lukiolaisten hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä ehkäistä opiskelu-uupumusta. Malli huomioi koko lukioajan ja opiskeluyhteisön: lukiolaiset, opettajat, opiskeluhuollon sekä muut toimijat kuten järjestöt. Toimintamalli tarjoaa konkreettisia työkaluja lukioiden hyvinvointityöhön.
Työkalut ja menetelmät on jaoteltu kohderyhmän ja tavoitteen mukaan. Niitä voidaan hyödyntää opetuksessa, opiskeluhuollossa, opiskelijoiden kesken sekä esimerkiksi erilaisissa hyvinvointitapahtumissa ja teemaviikoilla. Toimintamalliin sisältyvillä menetelmillä edistetään mielenhyvinvointia, opiskelukykyä, jatkuvaa ryhmäytymistä ja terveellisiä elintapoja. Valmiit menetelmät tukevat myös lukion henkilöstön jaksamista ja työtä.
Valmiita menetelmiä terveellisten elintapojen edistämiseen ovat esimerkiksi Uupuneen opiskelijan arvoitus -pakopeli, jota voi hyödyntää terveystiedon ja opinto-ohjauksen tunneilla sekä Lukiolaisen OPAS uneen ja palautumiseen -työkirja, joka soveltuu niin opetus- kuin ohajuskäyttöön sekä terveydenhuoltoon.
Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä edistämäänon kehitetty Työkaluja ryhmänohjaukseen lukiossa -työkirja valmiine materiaaleineen. Työkirjan ja materiaalien avulla ryhmänohjaajan on helppo edistää opiskelijoiden ryhmäytymistä ja samalla itse tutustua opiskelijoihin paremmin.Työkirjan harjoitteet edistävät myös opiskelijoiden hyvinvointi- ja opiskelutaitojen oppimista.
Opiskelukyvyn edistämiseksi toimintamallissa on huomioitu koko lukioaika ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet. Valmista materiaalia löytyy niin opiskelutaitojen vahvistumiseen kuin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen.
Mielen hyvinvoinnin edistämiseksi toimintamallissa on runsaasti valmiita menetelmiä. Opinto-ohjauksen, psykologian ja terveystiedon oppitunneille on kehitetty Elämäni portfolio -oppimiskokonaisuus, mikä on valmiina käyttöönotettavana hyvinvoivalukio.fi -sivustolla.
Toimintamallin käyttöönoton tueksi on myös laadittu helpot ja selkeät ohjeet. Toimintamalli on tarkoitettu osaksi lukiokohtasta opetussuunnitelmaa, jotta se parhaalla mahdollisella tavalla juurtuisi oppilaitosten arkeen ja osaksi kaikkea toimintaa.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi