|
|
|
Hankekoodi: S22315
Hankkeen nimi: Tiedolla kohtaantoa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2296962-1
Jakeluosoite: Veteraanikatu 1
Puhelinnumero: 0205038000
Postinumero: 90130
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jämsä Päivi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.jamsa(at)ely-keskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 380 8143
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tiedolla kohtaantoa –hankkeessa haetaan ratkaisuja Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan. Hankkeella osaltaan edistetään työllisyyttä ja osaavan työvoiman saamista alueen työpaikkoihin.
Hankkeen aikana selvitetään, miten kohtaantotietoa voidaan parhaiten hyödyntää työmarkkinoiden hyväksi ja millä ratkaisuilla alueen työmarkkinoiden tarve ja työnhakijoiden osaaminen saadaan kohtaamaan. Hankkeen tavoitteena on muodostaa kohtaantotilannekuva kokoamalla alueella jo olevaa ennakointitietoa, kehittämällä ja täydentämällä sitä sekä mahdollistaa tilannekuvan jakaminen ja hyödyntäminen nykyistä paremmin. Toisena rinnakkaisena tavoitteena on rakentaa alueelle yhteinen toimintamalli. Kohtaantotoimintamallin kautta toimijat yhdessä hahmottavat alueen tulevaisuutta ja työmarkkinoiden tarpeita. Yhdessä luodaan näkemystä siitä, miten osaamisperusteista ennakointitietoa alueella hyödynnetään koulutustarjonnan ja toimintamallien kehittämiseksi vastaamaan nykyistä paremmin kohtaantohaasteeseen. Hankkeen toiminta tukee samaan aikaan rakentuvan alueellisen jatkuvan oppimisen koordinaatiojärjestelmän kokonaisuutta.
Hankkeen toimenpiteet jakaantuvat lähtötilanneselvitykseen ja ennakointietojen kokoamiseen, kohtaantofoorumeiden ja työpajojen pitämiseen, koulutussarjan ja yritystilaisuuksien toteuttamiseen, viestintätoimiin sekä itsearviointiin.
Hanke kokoaa ennakointitietoa jo olemassa olevista lähteistä, selvittää tiedon täydentämisen tarpeet sekä hankkii uutta tietoa niin tilastojen oston kuin ostopalveluina tehtävien selvitysten avulla. Hankkeen aikana alueen ennakointitoimijoita kootaan yhteen foorumeihin ja työpajoihin paitsi tiedon kokoamiseksi, analysoimiseksi ja hyödyntämiseksi kuin myös osaamisen kehittämiseksi. Saatavan tiedon hyödyntämisen tukemiseksi järjestetään tiedolla johtamisen koulutuksia. Alueen yrityksille järjestetään tilaisuuksia toimialoittain ja teemoittain, joissa luodaan yhteistä näkemystä kunkin alan tai sektorin tilanteesta sekä välitetään tietoa niin olemassa olevista osaamisen täydentämisen mahdollisuuksista kuin myös tarpeista kehittää uutta. Alueen ennakointitieto kootaan yhteen ja mahdollistetaan sen jakaminen kaikille alueen toimijoille sähköisellä muodolla ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Hankeaikana arvioidaan hankkeen toimintaa ja kehitettyjä toimintamalleja.
Hankkeen tuloksena syntyy Pohjois-Pohjanmaalle yhteinen kohtaantotilannekuva sekä kohtaantotilannekuvan rakentamisen, jakamisen ja hyödyntämisen toimintamalli. Sen kautta saadaan systemaattisesti ja laadukkaasti tietoa alueen osaamistarpeista ja -potentiaalista. Tiedon pohjalta voi hahmottaa alueen toimialojen tulevaisuutta ja suunnata alueen koulutustarjontaa vastaamaan työmarkkinoiden tarvetta. Hankkeen tuloksena saadaan suosituksia siitä, miten osaamisen kehittämistä alueella tulisi suunnata ja kehittää parhaan mahdollisen osaamisen tarjoamiseksi työmarkkinoille ja töissä jo olevien työssä pysymiseksi työn murroksen aiheuttamien muutostenkin jälkeen.
Alueen ennakoinnissa mukana oleva tahot, maakunnan koulutuksen järjestäjät, kuntatoimijat, yritykset (alueen mikro- ja pk yritysten henkilöstö, painottuen alueen avaintoimialoihin esim. ICT, rakennusala, metalliala, matkailu), työikäisten kouluttajat ja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelutyöntekijät (TNO-palvelut).
Opiskelijat, työntekijät (ml. yrittäjät), työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet, muut aluekehittämisessä mukana olevat toimijat, alueen työnantajat, kouluttajat ja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelutyöntekijät (TNO-palvelut), jotka eivät työskentele työikäisten parissa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 285 250
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 202 941
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 285 250
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 202 941
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven, Koillismaan
Kunnat: Siikajoki, Lumijoki, Muhos, Ylivieska, Merijärvi, Oulainen, Tyrnävä, Pyhäjärvi, Alavieska, Kempele, Raahe, Ii, Hailuoto, Utajärvi, Siikalatva, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Oulu, Sievi, Reisjärvi, Nivala, Pyhäntä, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapajärvi, Liminka, Vaala, Haapavesi, Pyhäjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 45
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20
Suunniteltu: 122
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Yhteistyöverkoston tapaamisissa ja hankinnoissa hyödynnetään sähköisiä palveluita. Hankkeen toiminnassa hyödynnetään esimerkiksi videoyhteyksiä kokousten järjestämisessä. Hankkeen tuottama materiaali on sähköisessä muodossa painotuotteiden sijaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 0 |
| Hankkeen toiminnassa hyödynnetään sähköisiä alustoja ja videoyhteyksiä kokousten järjestämisessä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Vaikutukset vähäisiä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 0 |
| Vaikutukset ovat vähäiset | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Mm. Turvetuotantoon liittyvissä tulevaisuuden kuvissa aihepiiriä voidaan huomioida. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Kestävän kehityksen tematiikkaa voidaan tuoda esille hankkeen katsauksissa ja tulevaisuuden tarkasteluissa työmarkkinoiden toimivuuden näkökulman lisäksi. Ratkaisut kohtaanto-ongelmaan lisäävät työvoiman saatavuutta. Kohtaantotietoa voidaan käyttää osaamispalveluiden kehittämiseen. Osuvat ja monipuoliset koulutuspalvelut edistävät työttömien ja ammatinvaihtajien työllistymismahdollisuuksia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa vaikutetaan koulutusten ja valmennusten kehittämiseen maakunnassa. Ennakointitietoa jaetaan sähköisessä muodossa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 0 |
| Kohtaantotiedon jakamisessa hyödynnetään monikanavaisuutta ja digitaalisia välineitä, joka lisää tiedon saatavuutta pitkien etäisyyksien alueilla ja siten vähentää liikkumistarpeita. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 5 |
| Kohtaantotietoa voidaan käyttää osaamispalveluiden kehittämiseen. Osuvat ja monipuoliset koulutuspalvelut edistävät työttömien ja ammatinvaihtajien koulutusmahdollisuuksia ja työllistymistä. Osallisuus yhteiskuntaan parantaa asiakkaiden hyvinvointia ja estää syrjäytymistä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa voidaan vaikuttaa segregaation vähenemiseen koulutus- ja työmarkkinoilla. Hankkeella vaikutetaan välillisesti myös tasa-arvoa edistäviin asenteisiin | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 3 |
| Kohtaantotietoa voidaan käyttää osaamispalveluiden kehittämiseen. Monipuoliset ja osuvat koulutuspalvelut parantavat koulutuspalvelujen saatavuutta myös erityisryhmille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Hankkeessa voidaan kartoittaa myös kulttuurin ja luovien alojen kohtaantotietoa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. | ||
Hankkeen tavoitteena oli luoda ratkaisumalleja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin tuottamalla uutta tietoa, tehostamalla tiedon jakamista ja hyödyntämistä verkostoissa sekä kehittämällä työvoima- ja osaamistarpeiden alueellista ennakointia. Hanke tuotti tietoa muun muassa kohtaanto-ongelmista kärsivien alojen työvoima- ja koulutusnäkymistä, työnhakijoiden näkökulmasta ja alueen yritysten osaamistarpeista. Hanke tuotti tilastopaketteja alueen osaamisrakenteesta ja koulutustarjonnasta sekä työllisyystilanteesta ja elinkeinoelämän tarpeista. Väestö ja työllisyys, Pohjois-Pohjanmaa ja seutukunnat -koosteessa tarkasteltiin alueen työllisyyttä, työttömyyttä, avoimia työpaikkoja ja yrityskantaa. Kooste päivitettiin noin 4 kertaa vuodessa. Toinen katsaus, Koulutusrakenteen ja työvoimatarpeen kohtaanto sisälsi koulutustarjontaa, koulutuksen vetovoimaa ja väestön koulutusrakennetta koskevia tilastoja Pohjois-Pohjanmaalla seutukunnittain ja kunnittain. Esiin pyrittiin nostamaan koulutuksen vetovoiman, koulutetun työvoiman liikkuvuuden sekä koulutustarjonnan ja työvoimakysynnän tasapainon kannalta olennaisia asioita. Hankkeen tuottama materiaali julkaistiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen nettisivuilla, ennakointi ja kohtaanto-osiossa.
Kohtaantotilannekuvan muodostamiseksi ja alueen toimijoiden vuorovaikutuksen lisäämiseksi hanke kehitti toimintamallin kohtaantoon liittyvän tiedon koonnista ja käsittelystä yhteisten ratkaisujen löytämiseksi. Toimintamalliksi muodostui ratkaisupaja, johon koottiin aluksi tietopaketti hankkeen toimesta ja pyydettiin tilanteen mukaan myös puheenvuoroja aiheesta. Johdannon jälkeen osallistujat kehittivät ratkaisuja ongelmiin pienryhmissä, ja ideat koottiin ja lähetettiin osallistujille jälkikäteen. Hankkeessa järjestettiin ratkaisupajoja sotealasta, ravintola-alasta, työmarkkinoiden segregaatiosta ja työttömyyden pitkittymisestä korona-aikana, ja mallia hyödynnettiin myös yhdessä kulttuurialan tapahtumassa. Lisäksi hankkeessa järjestettiin tulevaisuuden osaamistarpeita kokoavia webinaareja, joissa käsiteltiin uusiutuvaa energiaa, puutuoteteollisuutta ja tekstiilialaa, ja niiden näkymiä tulevaisuudessa.
Ennakoinnin toimintamallin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalle oli yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita. Työssä lähdettiin liikkeelle lähtötilanteen selvittämisellä. Hankkeessa kartoitettiin aluksi ennakointitoimintaa eri organisaatioissa ja pyrittiin tunnistamaan verkostoja, jotka käsittelevät esimerkiksi osaamistarpeita. Tunnistettiin, että alueella toimii erilaisia yhteistyö- ja tiedonjaon verkostoja, joissa tietoa osaamistarpeista jaetaan. Tiedonkulussa ja tiedon tehokkaassa hyödyntämisessä havaittiin kuitenkin katveita. Hankkeessa päätettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa kehittää alueen ennakointiyhteistyötä muodostamalla verkosto ennakointia ja tiedontuotantoa omassa työssään tekevistä asiantuntijoista. Verkoston nähtiin tuovan uutta olemassa oleviin rakenteisiin sekä mahdollistavan kootun tiedon edelleen hyödyntämistä kunkin organisaation omissa verkostoissa ja päätöksenteossa.
Ennakointiryhmän toiminnalla kehitettiin Pohjois-Pohjanmaan maakunnan työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointia. Ennakointiryhmän toimintamallissa lähdettiin liikkeelle siitä, että jokainen ryhmän jäsen valmistelee yhteisesti sovitusta aiheesta lyhyen esityksen, jotka käydään läpi ryhmän kokoontumisessa. Tarkasteltavat aiheet valittiin ryhmän jäsenten kesken. Hankkeen aikana ennakointiryhmässä käsiteltiin ICT-toimialan tilannetta ja Ukrainan tilanteen vaikutuksia alueen organisaatioihin. Toimintamallia kehitettiin edelleen niin, että aiheista on mahdollista pyytää asiantuntijapuheenvuoroja organisaatioista. Ennakointiryhmän kokoontumisissa jaettiin myös tietoa osallistujien laatimista katsauksista, ja kehitettiin ryhmän toimintaa.
Hanke hankki myös koulutussarjan ennakoinnista ja tiedolla johtamisesta. Koulutussarja koostui viidestä (5) 1,5 tunnin luentomaisesta kokonaisuudesta, joiden teemoja olivat johdatus tiedolla johtamiseen ja ennakoinnin maailmaan, ennakointi organisaatioiden muutosjoustavuutta tukemassa, hiljaisesta tiedosta yhteiseksi tulevaisuustiedoksi, määrälliset ennusteet ja niiden hyödyntäminen sekä minä tiedolla johtajana ja tulevaisuusajattelijana.
Hankkeessa toteutettiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kolme kyselyä osaamis- ja koulutustarpeista, joista ensimmäinen kohdennettiin yrityksille ja kaksi muuta työnhakijoille. Vastauksista saatiin erinomaista, täydentävää tietoa osaamis- ja koulutustarpeista sekä ammattialojen vetovoimatekijöistä. Lisäksi hanke järjesti kaksi työnantajille suunnattua webinaaria, toisen sotealalle ja toisen ravintola-alalle. Webinaarien ohjelma pyrittiin koostamaan yritysten näkökulmasta kiinnostavaksi, ja molemmat tilaisuudet saivat jonkin verran sekä yritysosallistujia että muita työnantajaosallistujia (esim. kunnat).
Yhteenvetona erityisesti ennakoinnin ja tiedolla johtamisen kokonaisuuksien osalta voidaan todeta, että hankkeen merkittävimpiä tuloksia on ennakointiryhmän toiminnan käynnistäminen ja juurruttaminen. Hankkeen aikana maakunnallisen ennakoinnin kehittämiselle on luotu foorumi ja kehitetty käytäntöjä (ratkaisupajat, tulevaisuuden osaamistarpeita esittelevät webinaarit), joilla ennakointia ja tietoa voidaan tuoda laajemmin hyödynnettäväksi maakunnan toimijoille. Ennakoinnin ja tiedolla johtamisen koulutussarja antoi osallistujille mahdollisuuden kartuttaa osaamistaan ennakoinnin ja tiedolla johtamisen ajankohtaisista aiheista. Lisäksi hankkeen omalla tiedontuotannolla muodostettiin kohtaantotilannekuvaa Pohjois-Pohjanmaan alueella.