Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22316

Hankkeen nimi: Kampus 3

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 0294 5222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/tamk

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Vartiainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Osaamispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.vartiainen(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 663 5485

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kampus 3 -hanke vastaa kentältä nousseeseen konkreettiseen tarpeeseen kehittää ja luoda malleja ja käytänteitä yhteisellä kampuksella toimivan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijoiden sekä perusasteen lisäopetuksen oppilaiden opiskelujen aikaisen koulutukseen kiinnittymisen ja etenemisen turvaamiseksi.

Hankkeen tavoitteena on kehittää samassa fyysisessä oppimis- ja toimintaympäristössä työskentelevän ja opiskelevan henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistä toimintakulttuuria.

Hanke toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen seudun ammattiopisto Tredun, Nokian kaupungin lukiokoulutuksen ja Nokian kaupungin perusopetuksen yhteistoteutuksena. Tredu ja Nokian kaupunki ovat aloittaneet yhteisen koulurakennushankkeen ja kesäkuussa 2022 valmistuessaan rakennuksessa toimivat sekä Nokian lukio, Tredun järjestämä ammatillinen koulutus ja Nokian perusopetuksen lisäopetusluokat. Tulevaisuudessa ns. nivelvaiheiden luokkien yhdistyessä TUVA-koulutukseksi on merkittävää se, että kampuksella toimivien eri hallinnonalojen ja koulumuotojen oppilaitokset ovat jo edistäneet muutosta luomalla kolmen eri koulumuodon yhdistävää toimintakulttuuria. Kaikki koulutuksen järjestäjät saavat myös hankkeen aikana mahdollisuuden kehittää ja kokeilla oppivelvollisuusiän noston myötä välttämätöntä yhteistoimintaa.

Hankkeen tavoitteet voidaan kuvata neljänä päätavoitteena:

- Yhteisen kolmen koulumuodon kampuksen toimintakulttuurin vahvistaminen.
- Selvittää eri säädösten (lait, asetukset, opetussuunnitelmat ja tutkintojen/koulutuksen perusteet) vaikutusta yhtenäiseen toimintakulttuuriin ja toimintaan.
- Nivelen ja siirtymän turvaaminen (vrt. TUVA) niin perusasteen ja toisen asteen nivelessä kuin myös toisen asteen opintojen välillä.
- Luoda malleja ja ratkaisuja oppivelvollisuusiän nostamisen aiheuttamiin tilanteisiin.

Kampus 3 -hanke tukee yhteiskampuksen toimintakulttuurin luomista kehittämisprosessein, jossa oleellista on koko henkilöstön ja opiskelijoiden yhteiskehittäminen ja osallisuuden mahdollistaminen. Tarkoitus on, että kaikki yhteisön jäsenet voivat olla mukana vaikuttamassa. Kehittäminen toteutetaan työpajojen, työryhmien ja yhteisten tilaisuuksien muodossa, joiden kautta luodaan pohjaa ja perustaa yhteiselle toimintakulttuurille. Lisäksi nykytilanteen kartoittaminen ja kokoaminen, kuten voimassa olevien lakien, säädösten, tutkintojen perusteiden ja opetussuunnitelmien vaikutukset yhtenäiseen toimintakulttuuriin sekä henkilöstölle ja opiskelijoille suunnatut kyselyt jne., luovat raamit kehittämiselle.

Hankkeen tuloksena opiskelijoiden kiinnittyminen opintoihinsa vahvistuu ja koulutuksellinen syrjäytyminen vähenee, kun hankkeen aikana luodut toisen asteen oppilaitosten ja peruskoulun päättövaiheen toimintamallit helpottavat opiskelijan sujuvia siirtymiä ja tukevat tehostetun ohjauksen keinoin opiskelijoiden mahdollisuuksia pysyä tutkintoon johtavassa koulutuksessa koko oppivelvollisuusikänsä. Hankkeen toimenpiteiden myötä henkilöstö tuntee ja arvostaa eri koulutuspalvelujen säädöksiä, sisältöjä ja toistensa todellisuutta. Kampukselle muodostuu yhteisöllinen ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri. Lisäksi Kampus 3 -hankkeen konkreettisena tuloksena laaditaan kolmen tason käsikirjat uuden kampuksen toiminnan yhdenmukaistamisen pohjaksi.

Lyhyellä aikavälillä Nokialle saadaan luotua opiskelijaa tukeva yhteisöllinen kolmen koulumuodon kampus, jossa opiskelijoiden minäpystyvyys kehittyy ja sekä sosiaalinen että fyysinen oppimisympäristö muodostavat yhden pedagogisen oppimisympäristön. Pitkällä aikavälillä Nokian kampuksesta ja sen kehittymistä kuvaavasta tarkastelusta saadaan pohjaa niin oppivelvollisuusiän noston aiheuttamiin haasteisiin mm. opetussuunnitelmien laatimisessa sekä TUVA-koulutusmallin kehittämiseen aikaisempien kymppiluokkien, VALMAn ja LUVA-luokkien tilalle. Nokialle kehittyvä kampus siis tuottaa pilottityyppisen mallin uudistuvaan koulutuksen toteuttamiseen ja toimii vertailukehittämiskohteena vastaaviin tilanteisiin ympäri Suomea.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijat, erityisesti heidän opiskelujensa aikaisen koulutukseen kiinnittymisen ja etenemisen turvaaminen. Lisäksi kohderyhmänä ovat perusopetuksesta toisen asteen koulutuksiin siirtyvät/hakeutuvat opiskelijat, joiden koulutusvalinta ei ole perusopetuksen aikana selkeästi kirkastunut. Varsinaiseksi kohderyhmäksi rajataan hankkeen piloteissa mukana olevat opiskelijat (noin 100 opiskelijaa).

Varsinaiseksi kohderyhmäksi katsotaan myös yhteisen kampuksen koko opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstö (noin 110 henkilöä), joka osaltaan tukee opiskelijoiden sujuvaa siirtymää niin perusopetuksesta toiselle asteelle (vertikaaliset siirtymät) kuin toisen asteen sisällä (horisontaaliset siirtymät). Opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstön rooli varsinaisena kohderyhmänä muodostuu eri oppilaitosmuotojen opettajuuksien ja yhteisen toimintakulttuurin kehittymisestä, jonka tavoitteena on turvata hyvinvoiva opiskelija hyvinvoivassa oppilaitosympäristössä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseksi kohderyhmäksi voidaan katsoa pilottien ulkopuolella olevat kaikki muut yhteiskampuksen opiskelijat, joille hankkeen tuloksia levitetään. Välillisenä kohderyhmänä on myös Nokian alueen elinkeinoelämä sekä opiskelijoiden huoltajat ja kotiväki.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 166 764

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 164 579

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 208 455

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 205 724

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere, Nokia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on laadittu analyysi hankkeeseen osallistuvien henkilöiden sukupuolijakaumasta. Lisäksi opiskeluterveyskyselyt tuottaneet tietoa opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksista ja hyvinvoinnista sukupuolinäkökulmasta. Naisten osuus oppilaitosten henkilöstössä korostunut. Osallisuuden ja oppilaitosyhteisöllisyyden periaatteisiin kuuluu lähtökohtaisesti tasa-arvoisuuden periaate.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa toimintaympäristön analyysi sukupuolijakaumasta on huomioitu. Hankkeen toimeenpanossa kiinnitetään huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen ja pyritään ennaltaehkäisemään kaikkea sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 0
Hankkeen toiminnassa suositaan sähköistä viestintää (videoneuvottelut, webinaarit, työpajat ym.). Painotuotteiden sijaan hankkeen koulutuksia, työpajoja ja muita tilaisuuksia markkinoidaan sähköisesti. Liikkumisessa suositaan julkista liikennettä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei liity välillisesti eikä välittömästi hankkeeseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Eivät liity välillisesti eivätkä välittömästi hankkeeseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Eivät liity välillisesti eivätkä välittömästi hankkeeseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Eivät liity välillisesti eivätkä välittömästi hankkeeseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa suositaan digitaalisia tallenteita, aineistoja ja viestintää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei liity välillisesti eikä välittömästi hankkeeseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Kampusyhteisön osallisuuden vahvistaminen lisää opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia. Hyvinvointi puolestaan tukee hankkeen kohderyhmän työssä ja opiskelussa jaksamista ja sitä kautta nuorten opiskeluun ja työelämään kiinnittymistä ja paikallisen elinkeinorakenteen parantumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa toimitaan verkostomaisesti ja yhteisöllisen ja osallistavan pedagogiikan keinoin. Hankkeen tuloksena syntyy geneerisiä käytäntöjä ja prosesseja, jotka ovat siirrettävissä vastaaviin kampushankkeisiin.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Työpajat, koulutukset jne. toteutetaan sekä verkossa että mahdollisuuksien mukaan lähitapaamisina. Lähityöpajoihin ja koulutuksiin liikkuminen toteutetaan logistisesti järkevällä tavalla. Yhteinen kampus vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 6
Opiskelijoiden ja henkilöstön osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuden lisääminen kampusyhteisön uuden toimintakulttuurin luomisessa lisää niin henkilöstön kuin opiskelijoiden hyvinvointia. Lisäksi johdon ja koko työyhteisön kehittäminen lisää henkilöstön hyvinvointia. Pidemmällä aikajänteellä tällä on vaikutusta välillisesti myös opiskelijoiden työllistymiseen ja työmarkkinoihin kiinnittymiseen ja työhyvinvointiin työelämässä.
Tasa-arvon edistäminen 8 5
Hankkeen toimeenpanossa kiinnitetään huomiota sukupuolten välisen ja kulttuurisen tasa-arvon toteutumiseen sekä pyritään ennaltaehkäisemään kaikkea syrjintää. Väestön monikulttuuristuminen tuo mukanaan erilaisia integraatio- ja koulutustarpeita. Hankkeen yhtenä päämäärä onkin miettiä miten luoda uudenlaisia eri koulumuotoja yhdistäviä malleja, rakenteita ja käytänteitä oppilaiden opiskelujen aikaisen koulutukseen kiinnittymisen ja etenemisen turvaamiseksi. Haasteena on varmistaa koulutuksen saatavuus kiristyvässä taloudellisessa toimintaympäristössä ja yhdenvertaisesti niin, etteivät väestön eriarvoistuminen ja polarisaatio lisäänny. Hankkeella pyritään saavutettavuuden parantamiseen ja kaikkia huomioivaan tasa-arvoisten vaikuttamis- ja osallisuusmahdollisuuksien vahvistamiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 6
Yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu peruslähtökohtana hankkeen toimintaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei liity välillisesti eikä välittömästi hankkeeseen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei liity välillisesti eikä välittömästi hankkeeseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kampus 3 -hankkeessa työskenneltiin yhteisen toimintakulttuurin, me-hengen rakentamiseksi kolmen koulumuodon (Nokian lukio, Nokianvirran perusasteen ITU-ryhmä ja Tredu, ammatillisen koulutuksen Nokian toimipiste) muuttaessa yhteiselle Silta-kampukselle Nokialle syksyllä 2022. Hanketta hallinnoi, koordinoi ja fasilitoi TAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu vuosina 2021-2023.

Hankkeen keskeisinä toimintatapoina oli koko henkilöstön ja opiskelijoiden osallistaminen muutosprosessiin kehittämispäivin, kyselyin ja koulun arjessa tapahtuvien tapahtumien, teemapäivien, kokousten ja kehittämisryhmien toimintojen avulla. Prosessia valmisteltiin hankketiimissä ja OHRYssa sekä perehtymällä lainsäädännön tuottamiin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Kampuksen pelisääntöjen yhteinen pohdinta ja tekeminen oli merkittävä yhteistoiminnallinen ponnistus, jota hanke koordinoi. Arvojen laadintaan osallistuivat sekä opiskelijat ryhmänohjaustuokioissa että henkilökunta hankkeen kehittämispäivissä. Hanke jalkautui toden teolla arjen toimintoihin Silta-kampukselle muuttamisen yhteydessä ja projektivastaavaavan palkkaamisen myötä. Projektivastaava piti huolta, että yhteisön rakentumisen käytännön toimenpiteitä mietittiin, suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä, yhteistyössä ja osana jokapäiväistä koulutyöskentelyä. Keskeisessä osassa oli myös toiminnoista tiedottaminen ja jatkuva arviointi monella eri tasolla sekä kehittämisen jatkuva muokkaaminen yhdessä ja yhteistyössä saatujen ja luotujen kokemusten perusteella. Kokemuksista tuotettiin julkaisuja niin Silta-kampuksen sisäiseen käyttöön kuin Tuni.fi-sivuilla julkaistuja artikkeleja.

Hanke oli mukana kehittämässä sujuvia siirtymiä peruskoulusta Silta-kampukselle, Silta-kampuksella koulutuksesta toiselle ja Silta-kampukselta jatko-opintoihin. Opiskelijoiden kiinnittyminen omiin opintoihin ja niissä eteneminen oli hankkeen toiminnan keskeinen lähtökohta ja tavoite. Opiskelijoille Silta-kampus näyttäytyikin alusta alkaen mukavana paikkana opiskella. Opiskelijat toivoivat uuteen kampukseen yhteisiä tapahtumia ja teemapäiviä, joita ensimmäisenä lukuvuonna järjestettiinkin 22 kappaletta. Oppilaskuntien hallitusten yhteistyöllä oli tärkeä rooli niiden suunnittelussa ja järjestämisessä. Silta-kampuksen IG-tilillä viestitettiin koko ajan kampuksen arjesta ja tapahtumista. Kampus 3 -hankkeen avulla TUVA-ryhmät ja perusasteen ITU-ryhmä kotiutuivat kampukselle osana muita koulutusmahdollisuuksia.

Hankeeen tuloksena henkilöstö koki Silta-kampuksen positiivisena ja yhteisöllisenä työpaikkana, jossa yhteistyö toisen koulumuoden kanssa on luontevaa ja opiskelijat ovat kaikkien yhteisiä. Yhteistyö ja opiskelijalähtöisyys olivat alusta alkaen henkilöstölle keskeisiä arvoja ja tavotteita uudelle kampukselle siirryttäessä. Toimintakulttuurin muutoksen aikaansaamisessa polttoaineina toimivat yhteinen keskustelu ja ymmärrys, ihmisten innostus, yhdessä tekeminen, yhdessä oppiminen sekä toisten arvostaminen ja arvostetuksi tuleminen. Näihin kaikkiin pyrittiin henkilöstön kehittämispäivissä ja näitä kaikkia on nähtävissä kampuksen arjessa. Silta-kampuksen henkilöstölle toivottiin alusta alkaen yhteistä viestintäkanavaa ja hallinnolliset rajat ylittäen yhteinen sähköpostiryhmä saatiin toimimaan.

Kampus 3 teki yhteistyötä opiskeluhuollon toimijoiden kanssa ja oli mukana Sillan yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän käynnistämisessä. Hankkeessa valmisteltiin monialaisena yhteistyönä mm. Sillan yhteisöllisen opiskeluhuollon tiekartta. Hanke kehitti Silta-kampukselle oppilaitosten yhteisiä työelämä- ja yrittäjyysyhteistyömuotoja ja teki näkyväksi jo olemassa olevaa Sillan työelämäyhteistyötä. Kampuskursseiksi on kehitetty mm. yrittäjyyteen liittyviä opintojaksoja, joista osa on Tredun ja osa Nokian lukion järjestämiä. Nämä, kuten kampuksen pelisäännöt, on kuvattu tiivistetysti Silta-oppaassa, jotka löytyvät oppilaitosten www-sivuilta. Kaikki hankkeen aikana tuotetut julkaisut löytyvät SILTA-käsikirjasta https://new.express.adobe.com/webpage/NjhvLFBbAcKDP.