|
|
|
Hankekoodi: S22317
Hankkeen nimi: NYRDI - Naisyrittäjät digitaidoilla poikkeusolojen yli
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 31.5.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528160-3
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3
Puhelinnumero: 02 263 350
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Krista Holopainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: krista.holopainen(at)turkuamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 598 5841
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Covid-19 -epidemian aiheuttaman erikoistilanne on tuonut uusia haasteita yritystoimintaan. Uuden pk-yritysbarometrin mukaan odotukset liikevaihdon kasvusta hiipuvat. Digitalisaatiolla on mahdollista vaikuttaa pk-yritysten tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen, joka vaikuttaa hyvinvoinnin paranemiseen. Varsinais-Suomen maakuntastrategia kannustaa kasvuyrittäjyyteen, innovaatioihin ja yrittäjyyskasvatukseen sekä kumppanuuksiin ja rohkeisiin kokeiluihin dynaamisen yhteistyökulttuurin edistämiseksi. Varsinais-Suomen maakuntaohjelma kannustaa yritysten ja koulutuksen tuottajien tiiviiseen strategiseen kumppanuuteen.
Nykyisin suomalaisista yrityksistä noin 35% on naisten omistamia. Yksinyrittäjyys on naisten keskuudessa keskimääräistä yleisempää kuin miesten. Jotta naisten yritykset menestyvät valitsevassa kilpailutilanteessa ja tulevissa megatrendeissä, tulee naisten yrittäjyyttä vahvistaa. (Suomen Yrittäjänaiset, 2018.) Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että 45-vuotiaiden perustamat yritykset ovat menestyksekkäimpiä ja yli 45-vuotiaat työntekijät ovat itsenäisempiä, tasapainoisempia, joustavampia ja tyytyväisempiä elämäänsä (Larsen, 2019). Näiden syiden takia kannattaa tukea yli 50-vuotiaita yrittäjiä. Heillä on potentiaalia menestyvään liiketoimintaan.
Tämä hanke rakennettiin edellä mainittuihin asioihin paneutuen. Hanketta toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu ja Varsinais-Suomen Yrittäjät. Hankkeen päätarkoituksena on torjua covid-19 –epidemian vaikutuksia yli 50-vuotiaiden naisyrittäjien liiketoimintaan kouluttamalla heitä hyödyntämään uusimpia digitaalisia ratkaisuja ja työkaluja. Tämä saavutetaan monipuolisen koulutuksen ja verkostoitumisen avulla. Hankkeen aikana luodaan naisyrittäjäverkostoa, joka tukee digitaalisten taitojen oppimista ja kannustaa nopeisiin kokeiluihin ja yhteisölliseen toimintaan.
Hanke muodostuu viidestä työpaketista:
1) Hankehallinto ja viestintä (TUAMK)
2) Koulutusinterventio I – yrityksen päivitys digiaikaan (TUAMK)
3) Koulutusinterventio II – tiimioppimalla digiaikaan (TUAMK)
4) Koulutusinterventio III - yrityksen päivitys digiaikaan verkossa (TUAMK)
5) Verkostot yrityksen kehittämisen tukena – Business Club -mallin kehittäminen (Varsinais-Suomen Yrittäjät)
Hankkeessa järjestetään kolme lähes saman sisältöistä, mutta erilaisin menetelmin toteutettua koulutusta, joista vastaa Turun ammattikorkeakoulu. Nämä ovat perinteinen asiantuntijavetoinen koulutus (TP2), tiimioppimismallin mukainen koulutus (TP3) ja asiantuntijavetoinen koulutus kokonaan verkossa (TP4). Ensimmäiseen ja viimeiseen koulutukseen otetaan kerrallaan 30 osallistujaa ja tiimioppimisen mallin mukaiseen koulutukseen otetaan 15 osallistujaa. Erilaisia koulutusmenetelmiä käytetään, koska erilaisille yrittäjille sopivat erilaiset tavat oppia. Hankkeeseen tulee kokonaisuudessaan mukaan 75 yrittäjää.
Hankkeen aikana yhteistyö naisyrittäjien kesken lisääntyy ja keskeistä on luoda pysyviä verkostoja ja kontakteja. Tämä on tärkeää, koska monet naisyrittäjät työskentelevät yksin vailla vertaistukea. Hankkeen aikana kehitetään Business Club -malli yhteisen osaamisen ja verkostoitumisen rakentamisen tueksi (TP5). Mallissa on sekä fyysistä että virtuaalista verkostoitumista. Mallista vastaa Varsinais-Suomen Yrittäjät. Tämä malli jää elämään hankkeen jälkeen. Hankkeeseen kuuluu myös hankehallintoa ja viestintää toteuttava työpaketti (TP1), josta vastaa Turun ammattikorkeakoulu.
Hankkeen tuloksena naisyrittäjät oppivat uutta digitaalisista liiketoimintamalleista, palvelumuotoilusta, etäyhteyksien käytöstä asiakastyössä, etämyynnistä ja digitaalisesta markkinoinnista. He rohkaistuvat soveltamaan oppimiaan asioita omassa yrityksessään. Päivitetyn digitaalisuuden avulla yrittäjä ja yritystoiminta kehittyy ja tuottavuus kasvaa. Yhteisöllinen ja/tai verkossa tapahtuva työskentelytapa tukee oppimista ja auttaa liiketoiminnan kasvussa. Hankkeessa kehitetty Business Club -malli innostaa ja rohkaisee naisyrittäjiä uusiin kokeiluihin ja yhteistyöhön yrittäjien välillä. Näin naisyrittäjät saavat monipuolisen yhteisön.
Hanketta toteuttaa Turun ammattikorkeakoulu ja Varsinais-Suomen Yrittäjät. Hankkeen kesto: 1.2.2021-31.05.2023.
Kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritysten yli 50 -vuotiaat yrittäjät, erityisesti naisyrittäjät, jotka osaavat hankkeen jälkeen paremmin hyödyntämään digitaalisia taitojaan yritystoiminnassaan. Yrittäjiä hankkeeseen haetaan avoimesti, jolloin kuka tahansa kohderyhmään kuuluva, miltä alalta tahansa voi hakea koulutukseen. Koulutus on kaikille ilmaista ja se kohdennetaan yleisesti kaikille. Tarvittaessa yrittäjä voi saada myös henkilökohtaista ohjausta kertaluontoisesti.
Välillisiä kohderyhmiä ovat mikro- ja pk-yritysten asiakkaat, joiden asiakaspalvelu monipuolistuu ja päivittyy. Välillisinä kohderyhminä ovat myös yritysten mahdollinen henkilökunta, joiden digitaidot kehittyvät yrittäjän myötävaikutuksella.
Hankkeessa mukana olleiden yrittäjien lisäksi hankkeen tuloksista hyötyvät myös muut verkostoissa toimivat yritykset, joiden kanssa hankkeessa mukana olevat yritykset verkostoituvat ja mahdollisesti kehittävät yhteistyötä. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat yrittäjät yleisemmin, sillä verkostoissa toimii eri kokoisia yrityksiä eri aloilta. Myöskään sukupuoli ei rajaudu välillisissä kohderyhmissä.
Myös Turun ammattikorkeakoulu ja Varsinais-Suomen Yrittäjät hyötyvät, kun tieto ja ymmärrys alueen yrittäjien digitaidoista karttuu. Lisäksi organisaatiot oppivat tuntemaan entistä paremmin alueen yrityskenttää. Välillisenä kohderyhmänä on myös HUB Turku ry, jonka alustalla yrittäjät verkostoituvat keskenään.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 193 276
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 186 490
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 229 422
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 221 367
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Turun, Loimaan, Vakka-Suomen, Salon, Åboland-Turunmaan
Kunnat: Somero, Koski Tl, Pyhäranta, Paimio, Kustavi, Sauvo, Rusko, Turku, Pöytyä, Nousiainen, Kemiönsaari, Lieto, Oripää, Naantali, Salo, Mynämäki, Taivassalo, Masku, Vehmaa, Aura, Laitila, Parainen, Kaarina, Loimaa, Uusikaupunki, Raisio, Marttila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 75
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 62
Suunniteltu: 75
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia, mutta digitalisaation lisääntymisen myötä matkustustarve liiketoiminnassa vähenee. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia, mutta digitalisaation lisääntymisen myötä matkustustarve liiketoiminnassa vähenee. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 6 |
| Digitaitojen kehittymisen myötä tarve materiaalipohjaisille materiaaleille vähenee. Myös koulutus on osittain online-koulutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeella pystytään vaikuttamaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävyyteen edistämällä olemassa olevan osaamisen pääsyä työelämään. Yrittäjien digitaalisten taitojen päivittäminen ja verkostoituminen kehittävät elinkeinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on tuottaa yrittäjänaisille mahdollisimman tehokasta koulutusta, jota he voivat soveltaa digitaalisia taitojaan yrityksessään. Verkostoituminen Business Clubissa luo naisyrittäjille alustan vuorovaikutukselle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 6 |
| Digitalisaation lisääntymisen myötä matkustustarve liiketoiminnassa vähenee. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää hyvinvointia yhteisöllisyyden ja verkostoitumisen osalta. Hankittu osaamispääoma luo tuvallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke on suunnattu naisyrittäjille, jotta he eivät olisi eriarvoisia miesyrittäjiin verrattuna. Naisen euro on edelleen pienempi kuin miesten, joten paljon työtä pitää vielä tehdä, että saavutetaan tasa-arvo naisten ja miesten välillä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeessa naisyrittäjät ovat tasa-arvoisia olkoon he minkä kulttuurin edustajia tahansa. Monikulttuurisuus on vain eduksi, koska tällöin yrittäjyyttä voidaan tarkastella varsin monipuolisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 10 |
| Hankkeeseen tulee mukaan suomalsisia yrityksiä, joilla mahdollisesti on kansainvälistä kauppaa. Ympäristö laajenee hyvinkin kansainväliseksi. Mukana voi olla myös maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä, jolloin kulttuuriympäristö voi vaikuttaa yritystoimintaan. Tämä tulee huomioida hankkeen toteutuksessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia ympäristöosaamisen lisääntymiseen. | ||
Suomalaisista yrityksistä noin 35% on naisten omistamia. Yksinyrittäjyys on naisten keskuudessa keskimääräistä yleisempää kuin miesten. Jotta naisten yritykset menestyvät valitsevassa kilpailutilanteessa, tulee naisten yrittäjyyttä vahvistaa. (Suomen Yrittäjänaiset, 2018.) Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että 45-vuotiaiden perustamat yritykset ovat menestyksekkäimpiä ja yli 45-vuotiaat työntekijät ovat itsenäisempiä, tasapainoisempia, joustavampia ja tyytyväisempiä elämäänsä (Larsen, 2019). Covid- 19 epidemia aiheutti myös paljon haasteita yrityksille ja palveluita alettiin digitalisoida. Näiden syiden takia ryhdyttiin valmistelemaan digitaitoja kohentavaa hanketta yli 50-vuotiaille naisyrittäjille.
Hankkeen päätarkoituksena oli torjua covid-19 –epidemian vaikutuksia yli 50-vuotiaiden naisyrittäjien liiketoimintaan kouluttamalla heitä hyödyntämään uusimpia digitaalisia ratkaisuja ja työkaluja. Hankkeessa toteutettiin monipuolinen valmennus, joka sisälsi tietoa digitaalisesta liiketoiminnasta, digitaalisesta markkinoinnista ja digitaalisesta myynnistä. Hankkeen aikana luotiin BusinessClubia eli naisyrittäjäverkostoa, joka tuki digitaalisten taitojen oppimista ja kannusti nopeisiin kokeiluihin ja yhteisölliseen toimintaan. Hanketta toteuttivat Turun ammattikorkeakoulu (Turun AMK) ja Varsinais-Suomen Yrittäjät (VSY). Hankkeen kesto: 1.2.2021-31.05.2023.
Hanke muodostui viidestä työpaketista:
1) Hankehallinto ja viestintä (Turun AMK)
2) Koulutusinterventio I (Turun AMK)
3) Koulutusinterventio II (Turun AMK)
4) Koulutusinterventio III (Turun AMK)
5) Verkostot yrityksen kehittämisen tukena – Business Club -mallin kehittäminen (VSY)
Hankkeen tuloksena naisyrittäjät oppivat eniten sosiaalisen median hyödyntämistä liiketoiminnassa, sisältömarkkinointia, hakukoneoptimointia, hakukonemainontaa ja palvelumuotoilua. He rohkaistuvat soveltamaan oppimiaan asioita omassa yrityksessään. He tekivät runsaasti erilaisia digitaalisia kokeiluja työssään ja saivat tukea tähän valmennukseen liittyvästä BusunessClub-yhteisöstä, joka innosti myös yhteistyöhön yrittäjien välillä. Parhaana kaikissa valmennuksissa koettiin BusinessClub-toiminta, valmennuksen monipuolisuus ja käytännönläheisyys ja se, että sai innostuksen toimintansa digitalisoimiseen. Myös vertaistuki ja innostavat keskenään erilaiset asiantuntevat kouluttajat koettiin hyvänä asiana. Valmennus oli ollut konkreettista ja muiden yrittäjien tapaaminen oli ollut tärkeää.
Päivitetyn digitaalisuuden avulla yrittäjä ja yritystoiminta kehittyi. Hankkeessa oli mukana 63 naisyrittäjää. Tämän lisäksi kevään 2023 BusinessClubeihin osallistui 26 yrittäjää.