Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22319

Hankkeen nimi: Pitkospuut - Pitkäaikaissairaiden terveyden, työkyvyn ja työllistymisen edistäminen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: Kalevankatu 35

Puhelinnumero: 020 124 3000

Postinumero: 60100

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: https://www.seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Valkama Katja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Sosiaali- ja terveysala

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.valkama(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 8300 386

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pitkospuut - Pitkäaikaissairaiden terveyden, työkyvyn ja työllistymisen edistäminen

On tärkeää edistää pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymistä tukemalla heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työ- ja toimintakykyään, voimavarojaan ja terveyttään sekä lisäämällä heidän valmiuksiaan työllistyä. Erityisenä haasteena Etelä-Pohjanmaalla ja koko Suomessa on tällä hetkellä pitkään työttömänä olleiden henkilöiden terveys ja työ- ja toimintakyky. Pitkittyessään työttömyys voi aiheuttaa monenlaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, jotka vaikeuttavat arjessa selviytymistä ja elämänhallintaa. Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston tilastojen mukaan maakunnassa on tällä hetkellä n. 2900 pitkäaikaissairasta työtöntä, joista suurimmalla osalla työllistymistä vaikeuttaa tuki- ja liikuntaelinsairaus tai mielenterveysongelma. Niiden lisäksi työttöminä on mm. pitkäaikaisista sydän- ja verisuonisairauksista, keuhkosairauksista ja neurologisista sairauksista kärsiviä. Kolmannes pitkäaikaissairaista työttömistä on yli 50-vuotiaita.

Pitkäaikaissairaus voi murentaa ihmisen elämänhallintaa ja koherenssin tunnetta, koska kokemus omasta fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toiminta- ja työkyvystä on heikentynyt. Pitkäaikaissairaus voi heikentää myös ihmisen itseluottamusta ja elämänhalua sekä aiheuttaa masentumista. Paljon palveluja tarvitseva pitkäaikaissairas työtön joutuu myös usein hakemaan apua vaivoihinsa ja ongelmiinsa useista paikoista. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen palveluntarjoajat toimivat kukin omissa siiloissaan ja pitkäaikaissairaan palvelupolku voi risteillä toimijoiden välillä joskus hallitsemattomasti ja sattumanvaraisesti.

Suuri osa ikääntyvistä pitkäaikaissairaista kärsii pitkäaikaistyöttömyydestä. Se on vakava ongelma siksi, että työttömyyden pitkittyessä työttömän ammattitaito voi rapistua, joka lisää riskiä syrjäytyä lopullisesti työmarkkinoilta. Tämän vuoksi tässä hankkeessa huomioidaan myös pitkäaikaissairaan työmotivaation edistäminen ja työelämää koskevien pelkojen vähentäminen moniammatillisen, psykososiaalisen tuen avulla.
Pitkäaikaisen sairauden oireet vaikuttavat arkipäivän elämästä selviytymiseen ja aiheuttavat monenlaista epävarmuutta. Koska pitkäaikaissairaus voidaan kokea haasteena, vihollisena, rangaistuksena, heikkoutena ja menetyksenä, on pitkäaikaissairaan työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi panostettava kokonaisvaltaiseen pitkäaikaissairaan kohtaamiseen, hänen tilanteensa arvioimiseen sekä terveyden ja työkyvyn edistämiseen. Pitkäaikaisen terveysongelman sisäisen hallinnan saavuttaminen on tärkeää sekä arjessa selviytymisen että työkyvyn edistämisen ja työllistymisen näkökulmasta. Kokemus työ- ja toimintakyvyn parantumisesta edistää myös työmotivaatiota ja työhön sitoutumista.

Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2018-2021 on määritelty tavoitetilan olevan vuonna 2040 monialainen, ennakoiva, väestön hyvinvointia ja toimintakykyä edistävä toimintatapa. Tavoitteena on edistää eri ikäisten työllistymistä ja työelämässä jaksamista sekä ehkäistä eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Myös Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman yhdeksi painopisteeksi on nimetty osallisuuden ja toimintakyvyn edistäminen.
Marinin hallitusohjelmassa (2019) painotetaan, että työelämän murroksessa avainasemassa ovat kyvyt ja valmiudet oppia uutta sekä päivittää osaamistaan koko työuran ajan. Hallituskauden keskeiseksi talouspolitiikan tavoitteeksi oli asetettu mm. työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työllisten määrän kasvu vähintään 60 000:lla henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen väestön ikääntyessä edellyttää nykyistä korkeampaa työllisyyttä 2020-luvulla ja sen jälkeen. Tavoitteeseen pääsemiseksi on tärkeää toteuttaa työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, osallisuutta lisäävillä tavoilla. Niiden avulla on tarkoitus vähentää ihmisten epävarmuutta työstä ja toimeentulosta koko Suomessa. Työikäisen väestön määrän aleneminen heikentää taloudellista huoltosuhdetta ja aiheuttaa haasteita työvoiman saatavuudelle. Tämän vuoksi on tärkeää edistää pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä. Korkea työllisyys edellyttää erityisesti vaikeasti työllistyvien, ikääntyvien pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten työmarkkinoille pääsyn tukemista. Hallitusohjelmassa korostetaan työttömien henkilökohtaisen palvelun ja palvelukokonaisuuden ura- ja ohjauspalveluiden kehittämistä. Lisäksi tärkeänä nähdään osatyökykyisille suunnattavat uudenlaiset työkykyohjelmat, joilla helpotetaan heidän työllistymistään. On tärkeää käynnistää kokeiluhankkeita vaikuttavien palveluiden ja työ- ja toimintakykyä edistävien toimintamallien käyttöönottamiseksi. Erityisesti korostetaan erityisen tuen tarpeessa olevien (osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat, ikääntyneet) pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin. Tärkeäksi nähdään myös yksilöllinen työhön valmennus, pitkäaikaissairaiden työttömien mielenterveyden tukeminen sekä mielenterveyspalveluiden saatavuuden edistäminen.

Tämän hankkeen tavoitteena on edistää pitkäaikaisista sairauksista kärsivien ihmisten työllistymistä tukemalla heidän työ- ja toimintakykyään sekä terveyttään. Työkyvyn parantuminen ja työllistyminen edistävät pitkäaikaissairaiden arjessa selviytymistä, elämänhallintaa ja yhteiskunnallista osallisuutta. Työ- ja toimintakyvyn parantumisen ohessa tavoitteena on edistää kohderyhmän työmotivaatiota ja työhön sitoutumista pitkäaikaissairaudesta huolimatta. Hankkeessa tavoitellaan sitä, että yhä useampi hankkeeseen osallistunut henkilö on päässyt työkykyä vahvistavalle polulle toiminnan päättyessä. Määrällisenä tavoitteena on, että 10% hankkeeseen osallistuvista pitkäaikaissairaista työttömistä työllistyy hankkeen aikana tai sen päättyessä sekä 20% etenee työllistymisprosessissa hankkeen aikana. Työllistymisprosessissa hyvin etenevillä on olemassa työllistymissuunnitelma.
Jokaiselle hankkeeseen osallistuvalle henkilölle, jolla on pitkäaikaissairauksia, pyritään laatimaan yksilöllinen työkykyä edistävä polku työelämään. Polut rakentuvat moniammatillisille terveydentilan ja työ-ja toimintakyvyn kokonaiskartoituksille. Kartoitus ottaa huomioon pitkäaikaissairauden ja sen/niiden vaikutukset toimintakykyyn sekä yksilön arkeen. Polku sisältää sekä pitkäaikaissairaan työ- ja toimintakykyä edistävää voimavaroja tukevaa ohjausta kontaktina ja digitaalisesti että myös työelämävalmennusta kontaktina ja etäyhteyksien avulla. Ohjauksen avulla edistetään työkykyyn tarvittavien voimavarojen tunnistamista ja vahvistamista. Tavoitteena on myös parantaa pitkäaikaissairaiden työelämään paluuta kehittämällä heidän digitaalisia valmiuksiaan. Hankkeen toimenpiteiden avulla edistetään pitkäaikaissairaiden työelämäosallisuutta ja työelämään paluuta erilaisten työelämään valmentavien kontakti- ja digitaalisten menetelmien avulla. Työkyvyn ja työelämäosallisuuden edistämiseksi toteutetaan myös työmotivaatiota edistävää ja työhönpaluukynnystä madaltavaa etä- ja verkko-ohjausta. Toiminnan yhtenä tavoitteena on lisätä oman elämän hallintaa sekä osallisuutta asiakaslähtöisesti.
Parantunut työ- ja toimintakyky saavutetaan hankkeessa tuotettavilla tehokkaammilla ja laadukkaammilla palveluprosesseilla. Prosesseissa huomioidaan asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, moniammatillinen yhteistyö ja toimintojen jatkuvuus. Hankkeen yhtenä tavoitteena on siis moniammatillisen yhteistyön ja toimintatapojen kehittäminen mahdollisimman asiakaslähtöiseksi.

Hanke edistää Etelä-Pohjanmaan alueen pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten työttömien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työ- ja toimintakykyä sekä heidän mahdollisuuksiaan edetä työllistymispolulla. Hankkeen toimenpiteiden tuloksena hankkeessa syntyy uusi, moniammatillinen pitkäaikaissairaan työ- ja toimintakykyä edistävä palveluprosessimalli. Hankkeen tuloksena saadaan tietoa uuden työkykyä edistävän prosessin hyödyllisyydestä ja se voidaan juurruttaa pysyväksi toimintamuodoksi.

Hankkeen tuloksena tuotetaan tietoa digitaalisen, pitkäaikaissiraan työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä edistävää polku-työvälinettä varten.
Hankkeen tuotoksena jää voimaan pitkäaikaissairaiden työttömien työnhakijoiden arjessa selviytymistä edistävä digitaalinen tietopankki, johon kootaan työllistymistä ja arjessa selviytymistä tukevaa materiaalia. Tietopankin luomisessa huomioidaan saavutettavuus.

Hankkeen tuloksena syntyy myös uusi Tulevaisuusverstas -menetelmä, jota TE-toimisto voi hyödyntää hankkeen jälkeen tukiessaan työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Tulevaisuusverstas-menetelmässä, joka on osa uutta moniammatillista toimintamallia, huomioidaan pitkäaikaissairaan sairaus- ja työhistoria, nykyhetken työ- ja toimintakyky sekä kartoitetaan tulevaisuuden työ- ja toimintakyvyn positiivinen "maisema." Tulevaisuusverstaassa työstetään ja täsmennetään pitkäaikaissairaan työkyvyn tilanne, jota halutaan muuttaa ja edistää. Tulevaisuusverstas -menetelmällä motivoidaan osallistujia tunnistamaan oma tilanteensa ja etsitään yhdessä heidän kanssaan työllistymismahdolisuuksia tukevia voimavaroja ja ideoita. Tulevaisuuden verstas -menetelmällä rakennetaan pitkäaikaissairaan tulevaisuuden työkykyä.Tulevaisuusverstaassa vahvistetaan myös osaamista, työelämäosallisuutta ja työmarkkinavalmiuksia.

Hankkeen tuotteena syntyy myös selvityksiä ja raportti hankkeessa kehitettyjen ja pilotoitujen menetelmien vaikutuksista ja hyödyllisyydestä. Hankkeen tuloksena syntyy myös kirjalliset ohjeet Tulevaisuusverstas-menetelmän käyttäjille.

Hankkeen toimenpiteiden ansiosta pitkäaikaissairaiden työttömien eteneminen työelämäpolulla vahvistuu. Työ-ja toimintakyvyn kohentuessa työmotivaatio lisääntyy ja työhönpaluukynnys madaltuu. Pitkällä aikavälillä työkyvyn parantuminen ja työllistymismahdollisuuksien lisääntyminen edistävät pitkäaikaissairaan työttömän työnhakijan elämänhallintaa ja arjessa selviytymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat:

1) Pitkäaikaissairaat (sekä osatyökykyiset että monisairaat) työttömät työnhakijat Etelä-Pohjanmaalla (painopiste yli 50-vuotiaissa)
2) Maahanmuuttajataustaiset pitkäaikaissairaat työttömät työnhakijat Etelä-Pohjanmaalla

4.2 Välilliset kohderyhmät

TE-toimistojen henkilökunta
Alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset
Kunnat
Kolmannen sektorin toimijat
Koulutusorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää hankkeen kokemuksia ja tuloksia opetuksen kehittämisessään
Pitkäaikaissairaiden työttömien työnhakijoiden perheet ja lähiyhteisöt hyötyvät henkilöiden hyvinvoinnin lisääntymisestä

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 274 297

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 73 385

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 342 872

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 91 732

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Teuva, Karijoki, Kauhajoki, Alajärvi, Soini, Kurikka, Lappajärvi, Seinäjoki, Kauhava, Lapua, Ähtäri, Vimpeli, Ilmajoki, Isojoki, Evijärvi, Alavus, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 160

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa korostetaan miesten ja naisten tasa-arvoa, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistamisella tarkoitetaan tässä hakemuksessa, että kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa otetaan erityisesti huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Eri sukupuolten edustajilla on yhtäläinen oikeus päästä mukaan työkykyä ja toimintakykyä edistävään hankkeeseen. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon valtavirtaistamisen periaatteella sisällyttämällä se interventioiden ja toimien valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, raportointiin ja arviointiin. Jokaisen sukupuoli ja intimitettisuoja huomioidaan tarkasti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tarkoituksena on aktivoida sekä pitkäaikaissairaita naisia että miehiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Osana toiminta- ja työkyvyn edistämistä voidaan antaa ohjeita luonnossa liikkumisesta, koska se on työkykyä edistävää. Samalla voidaan kertoa, miten luontoa ja luonnovaroja tulee säästää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei ole relevantti
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei ole relevantti
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei ole relevantti
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole relevantti
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Hankkeessa tuotettava ja hyödynnettävä materiaali on suurimmaksi osaksi sähköisessä muodossa, se vähentää tarvittavan paperin määrää ja siihen kohdistuvia energiaa vieviä tuotantokustannuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Hankkeen toimintojen avulla voidaan edistää erilaisten palveluprosessien laatua ja jatkuvuutta sekä edistää pitkäaikaissairaiden työkyvyn paranemisen myötä heidän työllistymistään ja paikallisen elinkeinorakenteen vahvistumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Ohjaus ja neuvonta ovat aineetonta palvelua. Hankkeessa toteutetaan sekä kontakti- että etäohjausta.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Osa hankkeessa toteutettavasta ohjauksesta toteutetaan etäohjauksena. Näin säästetään liikkumiseen liittyviä kustannuksia ja vähennetään hiilijalanjälkeä ja ilman saastumista.Digitaaliset applikaatiot vähentävät liikennevälineiden saastuttavuutta, ovat itsessään tiedonsiirron logistinen keino. Palvelujen saatavuus paikasta riippumatta ja välittömästi
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeessa edistetään pitkäikaissairaiden työttömien työnhakijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työ- ja toimintakykyä, vahvistetaan voimavaroja sekä resilienssiä sekä elämänhallintaa. Hyvinvointi lisääntyy terveyden ja työ- ja toimintakyvyn parantuessa. Hankkeen myötä toimintakyvyn parantuessa myös henkinen jaksaminen ja itsetunto paranevat.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke edistää merkittävästi sosiaalista tasa-arvoa antamalla pitkäaikaissairaille työttömille työnhakijoille mahdollisuuden edetä paremmin työllistymispolulla työkyvyn parantuessa. Se lisää myös heidän mahdollisuuksiaan osallistua ja kokea yhteisöllisyyttä. Hanke pyrkii ehkäisemään pitkäaikaissairaiden työttömien työnhakijoiden syrjäytymistä. Syrjäytymisen riskitekijöihin pyritään puuttumaan varhisessa vaiheessa. Tasa-arvo huomioidaan kaikkien hankkeen interventioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Ihmisillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua palveluihin, jotka edistävät heidän työllistymistään ja osallisuuttaan. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisen ja syrjinnän torjuntaan. Pitkäaikaistyöttömät, ikääntyvät työttömät ja huono-osaiset syrjäytymisvaarassa olevat työttömät työnhakijat sekä työvoiman ulkopuolelta työelämään palaavat henkilöt kärsivät usein huono-osaisuudesta, joka yhdistyy usein epäterveellisiin elintapoihin ja päihteiden riskikäyttöön.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hanke edistää merkittävästi pitkäaikaissairaiden työttömien työnhakijoiden yhdenvertaisuutta eriarvoisuutta vähentämällä ja osallistumismahdolisuuksia lisäämällä
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei ole kulttuuriympäristöön liittyviä vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei ole ympäristöhanke

9 Loppuraportin tiivistelmä

-