|
|
|
Hankekoodi: S22320
Hankkeen nimi: REDI – digitaalisuutta ja toimintakykyä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Porin Sininauha ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0225013-4
Jakeluosoite: Muistokatu 18
Puhelinnumero: 044 704 9400
Postinumero: 28120
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.porinsininauha.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saija Marjatta Kivi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: s.kivi(at)porinsininauha.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505110451
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten työelämävalmiuksia käyttäen hyväksi Digiverstas-toimintaa. Työelämätaitoja lisätään niin digitaalisia taitoja kasvattamalla, kuin tukemalla ja vahvistamalla osallistujia eri tavoin. Hankkeessä hyödynnetään Stean rahoittaman Digiverstas-hankkeen (2018-2020) kokemuksia ja tuloksia. Em. hankkeeseen nuoret osallistuivat toimintaan vapaaehtois-pohjalta. Tavoitteiden toteutumista seurattiin erilaisin mittarein (asiakaspalautekysely, digitaitokysely, sidosryhmäkysely, kykyviisari), ja näiden perusteella voitiin todeta nuorten tilanteen parantuneen jokaisella kykyviisarin osa-alueella. Kyselyiden tulokset vahvistivat kykyvissarin antamia tuloksia.
Hankkeessa tavoitteena on käyttää hyväksi todettuja menetelmiä nuorten työelämävalmiuksien kehittämiseen. Hanke tarjoaa kunnille ja TE-viranomaisille työkalun nuorten työllisyydenhoitoon, ja nuorille miellyttävän paikan kehittää niitä valmiuksiaan joissa hänellä on puutteita. Hankkeeseen ohjaudutaan esim. kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun. Digiasioiden ammatillisen ohjauksen lisäksi nuori saa verstaalla sosiaaliohjaajan tuen, joka tarkoittaa talousasioiden, mielenterveydellisten asioiden, sosiaalisten taitojen tai muun vastaavan harjoittelemista ohjatusti. Nuorten yksinäisyys on tänä päivänä myös suuri haaste, joka syrjäyttää ja eristää nuoria. Digiverstaalla tuetaan ystävyyssuhteiden syntymistä. Talousasioissa voidaan tehdä jopa vapaaehtoista velkasovittelua tai tukea nuorta hakemaan esim. sosiaalista luototusta velkojen maksamiseen. Pala palalta nuori on lähempänä opintoja tai työelämää, kunhan häntä haastavat asiat saadaan selvitettyä. Digiverstaan toiminta on tavoittellista ja jokaisen yksilöllisesti huomioivaa toimintaa. Jokaisen nuoren kanssa tehdään erillinen osallistumissuunnitelma, jossa kartoitetaan haasteita ja asetetaan eri asteisia tavoitteita.
Verstaalla nuori voi suorittaa myös ammattitutkinnon osia liittyen digialaan, tai vaikka lasten ja nuorten ohjaamiseen. Hyvät olemassa olevat yhteistyösuhteet ammattioppilaitoksiin mahdollistavat tämän myös haettavana olevassa hankkeessa. Tavoitteena ei ole kuitenkaan saattaa kaikkia digiverstaalle tulevia nuoria digialalle. Digiverstas toimii nuoria kiinnostavana alustana vahvistumiselle ja erilaisten taitojen opettelemiselle. Toisaalta potentiaalisia nuoria voidaan tukea alalle jonka työvoimasta on Satakunnassa suuri pula. Robocoast etsii jatkuvasti osaajia, ja kaikki mahdolliset kivet näiden löytämiseksi on käännettävä. Digiverstas toimii myös tässä hyvänä alustana.
Verstaan perustamisen lisäksi hankkeessa pilotoidaan ns. maakuntamallia, jossa Digiverstas- toiminta toteutetaan pop up-tyyppisenä toimintana Säkylän kanssa. Pop up- toiminta käsittää 3kk kestäviä ryhmiä jotka kokoontuvat kerran viikossa kunnan osoittamissa tiloissa. Hankkeesta tarjotaan kuntaan ohjaaja ja välineistö. Kunnat ja TYP osoittavat toimintaan nuoret. Pop up-mallia kehitetään palautteiden ja kokemusten perusteella vastaamaan niin kunnan kuin nuorten tarpeita mahdollisimman hyvin. Kunnalle Pop up-malli tarjoaa uudenlaisen nuoria kiinnostavan alustan nuorten aktivoimiseksi ns. perinteisen työpajatoiminnan sijaan. Tällä tavoin niitä nuoria, jotka eivät osallistu työhön, opintoihin tai muihin aktiivitoimenpiteisiin, pystytään kiinnittämään Digiverstas-toimintaan mukaan. Tavoitteena on luoda toimiva pop up-malli jota voidaan jatkossa tarjota kaikkiin Satakunnan kuntiin.
Alle 30-vuotiaat nuoret jotka ovat, työttömiä tai toimenpiteiden ulkopuolella, kuitenkin tulossa työttömäksi työnhakijaksi. Lisäksi kohderyhmänä on nuoret jotka ovat vaarassa keskeyttää ammatilliset opintonsa jääden työttömäksi.
Kohderyhmää rajataan niin, että kyseessä on sellaiset syrjäytyneet nuoret (myös pitkäaikaistyöttömät), jotka ovat työmarkkinoiden käytettävissä tai siirtymässä työmarkkinoille. REDI-hankkeessa osallistuvien nuoret ovat toimintakyvyiltään sen kuntoisia, että esim. kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu ovat heille mahdollisia.
Hankkeella ei ole välillisiä kohderyhmiä
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 377 997
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 360 408
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 467 768
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 451 838
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Porin, Rauman
Kunnat: Ulvila, Pori, Säkylä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 6
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Hankkeessa lisätään digiosaamista. Tämä vähentää esim. paperin käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 4 |
| Hankkeessa tehdään ilmastoystävällisiä valintoja aina kun mahdollista, esim. kulkeimsen suhteen. Hankkeessa kannustetaan nuoria liikkumiseen mm. kävellen ja polkupyörällä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| Hankkeessa pyritään digitaalisuuteen. Jätteen määrä on erittäin pieni. Hanketiloissa kannustetaan kierrätykseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Hankkeessa ei pystytä käyttämään uusiutuvaa energiaa. Vuokranantaja määrittää energiayhtiön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hanke pyrkii vastaamaan alueen työvoimapulaan ja valmentaa mahdollisimman moni osallistuja kohti koulutusta ja avoimia työmarkkinoita. Erityisesti lisätään digialan osaamista ja kiinnotavuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 4 |
| Hankkeessa kehitetään mallia jolla nuoret saadaan työelämäosalliseksi. Mallia on mahdollisuus levittää ympäri maakuntaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Hankkeessa susositaan ympäristöystävällisiä kulkuvälineitä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke edistää osallistujien hyvinvointia ja terveyttä sekä lisää työelämävalmiuksia. Hanke kaventaa hyvinvointieroja ja lisää osallistujien mahdollisuutta lisätä omaa hyvinvointiaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa edistetään sukupuolten ja eri kulttuurien välistä tasa-arvoa. Yhdenvertaisuus ja yksinäisyyden poistaminen ovat tärkeitä tavoitteita. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hanke pyrkii lisäämään ihmisten tasa-arvoa yhteiskunnassa mahdollistamalla jokaisen pääsyn osaksi yhteiskuntaa. Hankkeessa lisätään ihmisten koulutuksellista tasa-arvoa, sekä sosioekonomisen aseman parantumista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Hankkeessa lisätään osallistujien kulttuuritietämystä ja osaamista erityisesti digitaalisin keinoin. Osallistujat voidat opetella mm. elokuvan tekoa, musiikin luomista jne. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa hyödynnetään luontoa mm. erilaisissa projekteissa. Osallistujien halutessa voidaan pitää mm. erilaisia hyvinvointipäiviä luonnossa. | ||
ESR- rahoitteinen Redi- hanke toimi Porin, Ulvilan ja Säkylän alueella ajalla 1.1.2021-31.8.2023. Hankkeen kohderyhmänä olivat työttömät tai toimenpiteiden ulkopuolella olevat alle 30-vuotiaat nuoret. Lisäksi kohderyhmänä olivat nuoret, jotka olivat vaarassa keskeyttää ammatilliset opintonsa jääden työttömäksi.
Hankkeen tavoitteina oli lisätä kohderyhmän työelämävalmiuksia ja vahvistaa heidän toimintakykyään erityisesti neuropsykiatrististen oireyhtymien kanssa selviytymisessä. Tämä tapahtui digitaalisten taitojen lisäämisellä hyödyntäen erilaisia menetelmiä, jotka tukivat ja vahvistivat osallistujien osaamista ja sosiaalista toimintakykyä.
Konkreettisina toimenpiteinä tavoitteisiin vastattiin kehittämällä Porin Sininauha ry:n nuorten työpajatoiminta vastaamaan kasvavaan tarpeeseen vahvistaa nuorten digi- ja mediataitoja niin perustaitojen osalta, kuin polkujen luomiseksi ict- ja media-alojen työtehtäviin sekä kehittämällä alueellinen verkostotyöhön perustuva toimintamalli alle 30-vuotiaiden nuorten työelämäosallisuuden lisäämiseksi ja työllisyydenhoidon välineeksi.
Porin ja Ulvilan aluetyön lisäksi hankkeessa suunniteltiin yhdessä Säkylän kunnan kanssa pop up –toimintamalli, jonka tarkoituksena oli saattaa digivalmennuksen mahdollisuuksia myös pienempien paikkakuntien ulottuville. Pop up -toiminnassa tuensaaja vei paikan päälle helposti kuljetettavan mediavälineistön sekä ammatillisen ohjauksen ja vastaanottava kunta tarjosi toimintatilat ja huolehti asiakasohjauksesta. Pop up -toiminta pilotoitiin järjestäen hakeaikana kuusi kerran viikossa kokoontuvaa kolmen kuukauden pituista toimintajaksoa Säkylän nuorisotalolla.
Hankkeen läpileikkaavana teoreettisena viitekehyksenä toimi itseohjautuvuusteoria, joka on teoria motivaatiosta, hyvinvoinnista ja psykologisista perustarpeista. Työpajatoiminnan suunnittelun pohjana oli henkilön oman toimijuuden vahvistaminen luomalla mahdollisimman paljon erilaisia työpajatoimintaan osallistumisen vaihtoehtoja ja erilaisten työtehtävien kokeilumahdollisuuksia omien aitojen mielenkiinnonkohteiden löytämiseksi.
Käytännön menetelmänä ja toiminnan pohjana kulkivat ohjatut teematyöpajat kolmesti viikossa yleisissä ict- ja media-alan sisällöissä. Näiden ohella koottiin kasvavaa tehtäväpankkia vastaamaan osallistujien erityisiin mielenkiinnonkohteisiin sekä erityisalueiden osaamisen vahvistamiseen. Ammatillisten teemojen yhteyteen sisällytettiin työnhakutaitoja ja työelämävalmiuksia vahvistavia elementtejä. Osallistujien työllistymistä ja opiskelua tuettiin myös yksilövalmennuksen keinoin sekä ohjattiin tarvittaessa eri palveluiden piiriin. Hankkeessa suoritettiin myös ammatillisten opintojen osatutkintoja VALO-valmennuksen keinoin yhteistyössä alueen ammatillisten oppilaitosten kanssa sekä järjestettiin tuettuja harjoittelujaksoja opintojen keskeytymisen uhan torjumiseksi.
Rediin osallistui yhteensä 102 henkilöä. Heistä 39 siirtyi työpajalta opintoihin. Valtaosa opintonsa aloittaneista suuntautuin ict-alalle, osa media-alalle ja yksittäisiä henkilöitä siirtyi muiden alojen opintoihin. Avoimille työmarkkinoille työllistyi 12 henkilöä. Muihin palveluihin siirtyi 26 henkilöä. Muut palvelut käsittävät siirtymät työkokeiluun, työtoimintaan muulle alalle, julkisiin työvoimapalveluihin, sosiaaliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen, sairaslomalle, kuntoutukseen tai muihin oikea-aikaisempiin palveluihin.
Konkreettisena tuloksena syntyi valmis digi-, Ict- ja media-alan työpajatoimintamalli valmennusmenetelmineen ja tehtäväpakkeineen. Toiminnalle haettiin ja saatiin OKM:n nuorten työpaja-avustuskelpoisuus.
Keskeinen selittävä tekijä hankkeen tavoitteiden toteutumiselle on tiivis ja ketterä verkostotyö ja oikea-aikainen asiakasohjaus. Sektorirajat ylittävä yhteistyö mahdollisti konkreettisina toimenpiteinä ketterät siirtymät eri palveluissa, työpajatoiminnassa kertyneen osaamisen tunnistamisen, joustavat siirtymät pajatoiminnasta opintoihin ja muihin palveluihin sekä nopean reagoinnin osallistujan henkilökohtaisiin haasteisiin tai esille tulleisiin työllistymisen esteisiin.
Hankkeen päättyessä voidaan arviointien ja osallistujien palautteiden perusteella todeta, että toiminnalle on ollut valtava alueellinen tarve. Satakunnan alueella ei ole aiemmin ollut etenkään ict-alueille suuntaavaa työtoimintaa ja opinnollistamisen mahdollisuuksia. Tuloksena voidaan pitää myös asiakas- ja sidosryhmien arviointitulosten antamaa informaatiota toiminnan hyödyistä niin yksilön kuin työllisyyspalveluidenkin näkökulmasta.