Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22321

Hankkeen nimi: Nepsy Tools

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 31.1.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 0294 5222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/tamk

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne-Mari Sainio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne-mari.sainio(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407092089

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen seudun autismiyhdistys TSAU ry, 2230424-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nepsy Tools -hankkeessa kehitetään pelillisiä mobiilisovelluksia, joiden avulla voidaan parantaa nepsy-nuorten elämänhallintaa, arjessa pärjäämistä ja kykyä opiskeluun ja työelämään sijoittumiseen. Nepsy-nuorilla tarkoitetaan nuoria, joilla on neurokirjon diagnoosi, eli Asperger-, ADHD- tai Touretten syndrooman diagnoosi tai vastaavia neuropsykiatrisia (nepsy-)ongelmia. Hankkeen kohderyhmänä ovat n. 16-29-vuotiaat nuoret, koska itsenäistymisvaiheessa, kotoa pois muutettaessa, nepsy-henkilöiden ongelmat usein lisääntyvät. Nämä ikävuodet ovat kriittisiä opintoihin ja sitä kautta myöhemmin työelämään kiinnittymisen kannalta.

Hanke jakaantuu yhteensä viiteen toimenpiteeseen: T1 ideoidaan mobiilisovelluksia, T2 kehitetään mobiilisovelluksia, T3 jalkautetaan mobiilisovellukset niiden käyttäjille, T4 arvioidaan mobiilisovellusten vaikuttavuutta. T5 keskittyy hankkeen viestintään.

Toimenpiteet noudattavat käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita, joissa lähdetään ensin kartoittamaan käyttäjien tarpeita. Näiden kartoitusten perusteella kehitetään mobiilisovelluksia, jossa otetaan huomioon käyttäjien tarpeet, mutta myös erilaiset neuropsykiatriset häiriöt. Mobiilisovellusten vaikuttavuutta todennetaan keräämällä sekä ennen mobiilisovelluksen käyttöä että sen jälkeen tietoa kohderyhmän työ- ja toimintakyvystä. Vahvuutenamme kehittämisessä on tiiviit suhteet yhteistyöverkostoomme, joka tuntee hyvin nepsy-nuoret ja heidän tilanteensa, ja toisaalta omat vahvuutemme digitaalisessa kehittämisessä ja nuorten ohjaamisessa opinnoissa.

Mobiilisovellukset auttavat nepsy-nuoria parantamaan omaa työ- ja toimintakykyään niin, että he kiinnittyvät työelämään aiempaa paremmin. Hankkeen välittömänä vaikutuksena syntyy toimintamallin muutos nepsy-nuoren ja hänen hoitajansa välillä: esimerkiksi nepsy-nuoren ei tarvitse tavata hoitohenkilökuntaansa niin usein, jolloin hänen oma toiminnanohjautuvuutensa mobiilisovelluksen avulla lisääntyy. Sovellukset tulevat jatkossa olemaan osana nepsy-nuorten ohjausta. Ne ovat osittain muokattavia eri tilanteisiin soveltuviksi, jotta ne palvelisivat parhaiten melko vaihtelevissa neurokirjon ongelmissa. Paikallisesti Pirkanmaan alueella ja myöhemmin valtakunnallisesti lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteena voidaan nähdä sosiaalipalveluiden rahan säästö ja toiminnanohjauksessa käytettyjen resurssien suuntaaminen kohdennetusti eniten apua tarvitseviin nuoriin.

Sovellusten taustalla hyödynnetään tietotaitoa ja ymmärrystä nepsy-ongelmista ja niiden vaikutuksesta nuoren elämään sekä faktaa ja fiktiota yhdistäviä nepsy-nuorten tarinoita. Keskeisinä tekijöinä ovat juuri tarina ja peli: toteutetaan pelillisiä sovelluksia, kun tiedossa on tavallisen nepsy-nuoren tarina – millainen se on tai voisi olla. Tarinoiden pohjalta ideoidaan sovelluksia, jotka innostaisivat nepsy-nuoria kehittymään heille vaikeissa arjen asioissa ja tilanteissa. Sovelluksissa korostuvat arkinen konkreettisuus ja korkealuokkainen käytettävyys. Niitä voidaan toteuttaa joko suoraan peli-idean tai sitten arkisten rutiinien pelillistämisen kautta. Nepsy-nuorelle monet tavanomaiset arjen rutiinit ja elämänhallinta voivat tuottaa vaikeuksia – samalla hän voi olla erityisen lahjakas jollain tavoin, kuten musikaalisesti, kuvataiteellisesti, kielellisesti, verbaalisesti, matemaattisesti tai muulla tavoin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on nepsy-vaikeuksista kärsiviä (pirkanmaalaisia) 16-29-vuotiaita nuoria. Eri kumppanitahojen avustuksella tavoitettuja nuoria otetaan mukaan mobiilisovellusten ideointiin, katselmointeihin ja testauksiin. Heiltä kerätään myös haastatteluin käyttökokemuksia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on julkisen ja yksityisen sektorin hyvinvointialan toimijat, eli nepsy-nuorten kanssa toimivat henkilöt. Myös nepsy-nuorten perheet ja muut läheiset voivat hyötyä sovellusten vaikutuksista välillisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 147 711

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 59 029

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 180 531

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 72 145

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Lounais-Pirkanmaan, Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Ruovesi, Kangasala, Punkalaidun, Pirkkala, Urjala, Virrat, Orivesi, Valkeakoski, Vesilahti, Nokia, Tampere, Hämeenkyrö, Lempäälä, Parkano, Kuhmoinen, Mänttä-Vilppula, Ikaalinen, Juupajoki, Sastamala, Ylöjärvi, Akaa, Pälkäne, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 10

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmään pyritään saamaan yhteistyöverkoston avulla tasa-arvoisesti eri sukupuolten edustajia. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevistä on noin 80% naisia, mutta tämä tiedostetaan, ja pyritään samaan hankeeseen myös miehiä mahdollisimman tasa-arvoisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen sekä toteuttajina että kohderyhminä on tasa-arvoisesti molempia sukupuolia. Nepsy-diagnooseja on enemmän miehillä kuin naisilla, mutta tutkimusten mukaan naisista osalla diagnoosi jää asettamatta, koska ongelmat eivät ole niin näkyviä kuin miehillä. Mobiilisovelluksilla voidaan tarjota apua myös lievemmissä nepsy-ongelmissa, jolloin henkilöllä ei ole välttämättä diagnoosia. Pelilliset mobiilisovellukset tehdään sukupuolineutraaleiksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvo ei ole hankkeen päätavoite, mutta hankkeen toiminnan katsotaan tukevan sukupuolten tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Olemassa olevan tiedon ja tutkimusten perusteella teknologian ja digitalisaation käyttöönotto ja hyödyntäminen voi vaikuttaa luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Näin ollen hanke voi vaikuttaa siihen välillisesti, kun teknologiaa hyödyntämällä saadaan tuotettua tuotteita ja palveluista energiaa säästämällä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu tähän.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu tähän.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 0
Etäyhteyksillä toimiminen ja esimerkiksi tuen saanti mobiilisovelluksia käyttämällä vähentää liikenteen aiheuttamia kasvihuonekaasuja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu tähän.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Tuen saanti ja tiedon tallentaminen digitaalisia sovelluksia käyttämällä vähentää jätekuormaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu tähän.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 4
Hankkeen tuloksena syntyy paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin uutta käytännönläheistä tietoa ja osaamista, hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia sekä teknologiaan liittyvä uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Terveydenhoidon uudenlainen palvelumalli kehitetään tässä hankkeessa. Välillisesti kohderyhmän työllistyminen lisää verotuloja ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 1
Digitaalisten ratkaisujen käyttö vähentää liikenteen aiheuttamia päästöjä. Katselmoinnit ja testaustilaisuudet järjestetään paikallisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien tavoittamissa tiloissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen edistämiä asioita ovat ennen kaikkea ihmisten hyvinvointi, mikä parantaa menestystä myös koulutuksessa ja työelämässä.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Mobiilisovelluksilla luodaan tasa-arvoa nepsy-henkilöiden ja muun väestön kesken, koska ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja, mm. elämänhallinnassa tarvittavia taitoja. Hankkeessa tuetaan myös sukupuolten tasa-arvoa kehittämiseen osallistumisessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Hankkeella on vaikutusta mm. eriarvoisuuden vähentämiseen. Nepsy-nuorten parantunut elämänhallinta johtaa siihen, että he eivät jää työelämän ulkopuolella ja sitä kautta syrjäytymisen vaara pienenee.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta seuraaviin kulttuuriympäristöihin: maisema, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu tähän.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-