Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22322

Hankkeen nimi: Momentum

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Suomen omatoimisen työllistymisen tuki PSOTTY ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2292546-9

Jakeluosoite: Isokatu 28 toimisto 7 (2. krs)

Puhelinnumero: 0407216879

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.urasampo.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Sormunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Varapuheenjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.sormunen(at)ilry.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407216879

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Momentum on koko Pohjois-Suomen korkeakoulutetuille sekä valmistumisvaiheen yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille suunnattu työllisyyshanke. Sen laajaan yhteistyöverkostoon kuuluvat pohjoiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut, pohjoissuomalaiset kaupungit ja kunnat sekä akavalaiset ammattiliitot alueyhdistyksineen. Hanke tarjoaa monipuolisia palveluja työnhaun, urasuunnittelun ja työelämäosaamisen tueksi kaikille yliopisto- ja korkeakoulutaustaisille ilman koulutusalarajauksia. Momentum-hanke edistää myös jatkuvaa oppimista kohderyhmänsä osaamisen ja työmarkkina-arvon ylläpitämiseksi. Palveluita tarjotaan monipuolisesti myös verkkomuodossa, ja keskeisiltä osiltaan suomen lisäksi englanniksi.

Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan kohderyhmälle erilaisissa uravalmennuksissa, työelämäsisältöisissä koulutuksissa, pienryhmätoiminnoissa, webinaareissa ja muissa verkkosisällöissä, työpajoissa ja työnhakuretriiteissä, sekä osallistujien henkilökohtaisen sparrauksen myötä. Eri toiminnoista rakennetaan kokonaisvaltaisia palvelupolkuja, jotka mahdollistavat yksittäiselle osallistujalle tarvittaessa pitkäkestoisenkin palvelutarjonnan työnhaun tueksi.

Momentum aktivoi myös toiminta-alueensa työllisyysasiantuntijoita säännöllisiin yhteisiin tapaamisiin, hyvien käytänteiden jatkuvaan jakamiseen, yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Momentum Uravalmennukset, Työelämän teemapäivät, Sparri-pienryhmätoiminta ja muut hankkeen tapahtumat toimivat samalla myös verkostoitumistapahtumina, edistävät kohderyhmän osallisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä. Tavoitteena on aktivoida monipuolisella tarjonnalla myös pitempään työttömänä olleita ja työmarkkinoiden väliinputoajia. Hanke kohottaa työnhakuosaamisen lisäksi työnhakumotivaatiota, ja pyrkii ratkomaan alueellisia kohtaanto-ongelmia niin kohderyhmänsä parempien työnhakutaitojen kuin esimerkiksi alanvaihtojen sujuvoittamisen myötä.

Momentum-hankkeen toimenpiteet tiivistetysti:

VALMENNUSPALVELUT
1. Urailtapäivät korkeakouluilla
2. Työelämän teemapäivät
3. Momentum Uravalmennukset
4. Työpajat / Work Shops

YKSILÖ- JA RYHMÄSPARRAUS
5. Sparri-pienryhmätoiminta
6. Henkilökohtainen sparraus

VERKKOSISÄLLÖT
7. Webinaarit ja Momentum podcast
8. Urapedia-monimediaportaali

VERKOSTOYHTEISTYÖ
9. Työllisyystoimijoiden asiantuntijaverkosto

Kokenut ja korkeakoulutettujen työllisyysasioihin erikoistunut hankehenkilöstö toteuttaa merkittävän osan palveluista omatuotantona: Sparri-pienryhmätoiminnot, workshopit, henkilökohtaisen sparrauksen, osan Momentum Uravalmennuksien sisällöstä, Momentum podcastin, Urapedian sekä vetovastuun alueen työllisyystoimijoiden yhteistapaamisista.

Momentum-hankkeen tuloksena syntyy korkeakoulutettujen sekä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden työnhaku- ja työelämäosaamista kehittäviä monimuotoisia palveluita, jotka johtavat kitkattomampaan ja tehokkaampaan työllistymiseen koko Pohjois-Suomen alueella.

Hankkeen matalan kynnyksen verkkosisältöjen sekä erityisesti valmennuspalveluiden tuloksena hankkeeseen osallistuvien korkeakoulutettujen työnhakuosaaminen sekä työelämätaidot kehittyvät monipuolisesti, mikä johtaa nopeampien työllistymisien lisäksi merkityksellisten urapolkujen syntymiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Momentumin kohderyhmänä ovat korkeakoulutetut työnhakijat Pohjois-Pohjanmaalla sekä monipuolisten verkkopalveluiden myötä koko Pohjois-Suomessa. Toimenpiteet palvelevat niin valmistumisvaiheessa olevia ja vastavalmistuneita, työuraa tehneitä kuin varttuneita sekä toistuvais- ja pitkäaikaistyöttömiäkin.

Suomenkielisten ja suomeksi työtä hakevien lisäksi hankkeen palveluja voivat hyödyntää myös alueen korkeakoulutetut ulkomaalaistaustaiset työnhakijat ja kansainväliset yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat, joille tarjotaan tietty osa palveluista englannin kielellä.

Korkeakoulutettujen lisäksi hankkeen kohderyhmään lasketaan myös ICT-alalla ylemmän toimihenkilön tehtävissä toimineet ammattilaiset, joilta varsinainen korkeakoulututkinto puuttuu sekä korkeakouluissa opiskelevat henkilöt, joilla tutkinnon suorittaminen on vielä kesken.

Erillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat Pohjois-Suomessa työllisyydenhoidon kentällä toimivat asiantuntijat, joiden verkostoitumista ja yhteistyötä hankkeen yhdellä toimenpiteellä pyritään tukemaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat Pohjois-Suomen liike-elämä, yritykset ja organisaatiot, jotka löytävät entistä helpommin ja entistä osaavampaa korkeakoulutettua työvoimaa. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös alueen yliopistot ja korkeakoulut sekä muut yhteistyötoimijat, jotka voivat hyödyntää omassa toiminnassaan hankkeen tuotoksia, toimenpiteitä ja toimintamalleja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 495 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 488 416

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 592 680

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 584 714

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Kokkolan, Tunturi-Lapin, Raahen, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Oulunkaaren, Itä-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson, Koillismaan, Kehys-Kainuun, Kajaanin, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Alavieska, Rovaniemi, Siikajoki, Oulu, Kittilä, Suomussalmi, Kokkola, Kalajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Ristijärvi, Ylivieska, Keminmaa, Sodankylä, Enontekiö, Kolari, Paltamo, Utajärvi, Sievi, Kempele, Salla, Tornio, Muhos, Hailuoto, Pelkosenniemi, Ylitornio, Kärsämäki, Savukoski, Ii, Merijärvi, Reisjärvi, Simo, Posio, Oulainen, Pyhäjärvi, Muonio, Tyrnävä, Inari, Raahe, Pello, Ranua, Lumijoki, Tervola, Pyhäjoki, Puolanka, Vaala, Nivala, Liminka, Kajaani, Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäntä, Pudasjärvi, Utsjoki, Kuusamo, Sotkamo, Kemijärvi, Hyrynsalmi, Kemi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 650

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hakijayhdistyksellä on vahva tuntuma toimintaympäristön sukupuolijakaumasta tällä hetkellä toteuttamansa hankkeen osallistujajakauman sekä laajan yhteistyöverkostonsa kautta. Nykyisessä hankkeessa noin 2/3 osallistujista on naisia, mikä selittyy etenkin humanististen alojen ja kasvatustieteilijöiden muita aloja voimakkaammasta tarpeesta työnhakua tehostaville palveluille. Haettavan hankkeen toteutuksessa sukupuolinäkökulmaa ja mahdollisia sukupuolten erityistarpeita pohditaan niin suunnittelussa, toteutuksessa kuin raportoinnissakin, siten että tasa-arvo tulee huomioiduksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hakijayhdistyksen kokemusten perusteella esimerkiksi tekniikan alan korkeakoulutetuista enemmistö on miehiä, ja kaupallisten ja humanististen alojen korkeakoulutetuista enemmistö puolestaan naisia. Tämä tiedostaen voidaan kuitenkin todeta, että hankkeen palvelut eivät ole varsinaisesti sukupuolisidonnaisia, vaan sopivat jo lähtökohtaisesti kaikilta osiltaan sekä naisille että miehille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvoasiat huomioidaan, mutta ne eivät ole tämän työllisyyshankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Hanke toteutetaan mahdollisimman ekologisesti ja toimenpiteissä hyödynnetään digitalisaation mahdollistamia keinoja. Silloin kuin koulutussisällöt ja niiden toteutustavat sallivat, myös koulutusmateriaaleissa on mahdollista suosia sähköisiä/digitaalisia versioita. Hankkeen markkinointi ja tiedotus hoidetaan ensisijaisesti sähköisin keinoin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Alueellisesti laajan hankkeen palveluita tarjotaan runsaasti verkon kautta, mikä vähentää väen liikkumista ja siten ympäristöä kuormittavia päästöjä. Oulussa toteutettavat uravalmennukset ja työelämäpäivät järjestetään keskustan tuntumassa, mahdollisimman hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Korkeakouluille vietävät Urailtapäivät vähentävät nekin osallistujien siirtymiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Vaikutus on välillinen ekologisten toimintatapojen, sähköisten palveluiden ja verkossa tapahtuvien toimintojen myötä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Vaikutus on välillinen ekologisten toimintatapojen, sähköisten palveluiden ja verkossa tapahtuvien toimintojen myötä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Vaikutus on samaan tapaan ja samoin perustein välillinen ekologisten toimintatapojen, sähköisten toimintojen ja verkossa tapahtuvien toimintojen myötä myös Natura-alueiden osalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Verkossa tapahtuvan toiminnan myötä esimerkiksi paperisia koulutusmateriaaleja tarvitaan suhteellisesti vähemmän. Työ on perusolemukseltaan toimistotyötä, josta ei kerry paljon jätettä. Paperijäte kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Uusiutuvat energialähteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan hankkeen toiminnassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hanke edistää Pohjois-Suomen työllisyyttä ja palvelee toiminnallaan siten myös elinkeinorakennetta. Englanninkielisten palveluiden myötä myös kansainvälisten osaajien työllistymismahdollisuudet alueella nousevat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Koko hanke perustuu käytännössä kokonaan aineettomiin palveluihin. Hankkeessa tehtävän suunnittelun, kehittämisen ja testaamisen myötä myös saadaan arvokasta tietoa vastaavien palvelujen kehittämiseen tulevaisuudessa. Samalla vahvistetaan osaamista niin palveluntarjoajien kuin osallistujienkin osalta.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Uravalmennusta, koulutuksia ja henkilökohtaisia palveluita tarjotaan etenkin muualla kuin Oulussa asuville verkon kautta, mikä vähentää matkustustarvetta ja siten myös henkilöautoliikennettä ja päästöjä. Oulun koulutustilaisuudet järjestetään paikoissa, joihin on mahdollisimman monella hyvät kulkuyhteydet niin joukkoliikenteen kuin kevyen liikenteenkin keinoin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen palvelut kohottavat osallistujien työnhakutaitoja ja työelämäosaamista, minkä myötä alueiden hyvinvointi, työllisyys ja tiedon saatavuus kasvavat. Hankkeessa kiinnitetään erityishuomiota myös kohderyhmän hyvinvointiasioihin sekä työnhakukyvyn ylläpitämiseen. Tilaisuudet toimivat samalla myös verkostoitumistapahtumina, edistävät osallisuutta ja estävät syrjäytymistä.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistäminen huomioidaan esimerkiksi hankkeen työoikeutta ja työsopimuksien solmimista koskevissa koulutussisällöissä. Englanninkieliset toiminnot tuovat palvelujen piiriin aiempaa paremmin myös Suomen ulkopuolelta muuttaneet korkeakoulutetut ja korkeakouluopiskelijat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hankkeen tilaisuudet ja palvelut toimivat eri ikäryhmien ja eri yhteiskuntaryhmien kohtaamispaikkoina, ja verkostoitumistapahtumina vähentävät eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Englanninkieliset palvelut tuovat mukaan myös Suomen ulkopuolelta muuttaneita osallistujia.
Kulttuuriympäristö 6 6
Hanke ei vaikuta maisemaan, kaupunkirakenteeseen tai rakennuskantaan, mutta luo palveluidensa myötä henkistä kulttuuriperintöä, joka englanninkielisten sisältöjen myötä rikastuu ja monimuotoistuu entisestään.
Ympäristöosaaminen 5 5
Ympäristöteknologian ja luonnontieteellisten alojen osaajat kuuluvat yhtenä osana hankkeen kohderyhmään. Heidän työllisyytensä edistäminen on myös ympäristön etu.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Momentum oli koko Pohjois-Suomen korkeakoulutetuille sekä valmistumisvaiheen yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille suunnattu työllisyyshanke, jonka laajaan yhteistyöverkostoon kuuluivat pohjoiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut, pohjoissuomalaiset kaupungit ja kunnat sekä akavalaiset ammattiliitot alueyhdistyksineen. Hanke tarjosi monipuolisia palveluja työnhaun, urasuunnittelun ja työelämäosaamisen tueksi kaikille yliopisto- ja korkeakoulutaustaisille ilman koulutusalarajauksia. Palveluita järjestettiin monipuolisesti myös verkkomuodossa, ja keskeisiltä osiltaan suomen lisäksi englanniksi.

Hankkeen toimenpiteitä toteutettiin kohderyhmälle erilaisissa uravalmennuksissa, työelämäsisältöisissä koulutuksissa, pienryhmätoiminnoissa, webinaareissa ja muissa verkkosisällöissä, työpajoissa sekä osallistujien henkilökohtaisen sparrauksen myötä. Momentum aktivoi myös toiminta-alueensa työllisyysasiantuntijoita säännöllisiin yhteisiin tapaamisiin, hyvien käytänteiden jatkuvaan jakamiseen, yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Momentum-hankkeen toimenpiteitä olivat 1) valmennuspalvelut, kuten urailtapäivät korkeakouluilla, työelämän teemapäivät, viisipäiväiset uravalmennukset ja työpajat, 2) yksilö- ja ryhmäsparraus, tarkemmin Sparri-pienryhmätoiminta ja henkilökohtainen sparraus verkossa, 3) verkkosisällöt, kuten webinaarit, Momentum Podcast sekä Urapedia-monimediaportaali sekä 4) työllisyystoimijoiden asiantuntijaverkoston koordinointi.

Hanke järjesti toiminta-aikanaan yhteensä 97 erilaista urateemaista tapahtumaa, joista melkein kaikki olivat koulutustilaisuuksia. Näiden lisäksi Momentum tuotti yhteensä 45 kestoltaan tiiviimpää webinaarikoulutusta, joista 15 pidettiin englanniksi. Sparri-ryhmäprosessin kävi läpi 7 ryhmää, ja henkilökohtaista sparrausta sai 38 henkilöä. Hankkeen podcastia tuotettiin 18 jaksoa, ja verkkoon koottu Urapedia-monimediaportaalissa rakentui sisälöllisesti hyvinkin kattavaksi. Vähintään puolipäiväisiin koulutuksiin osallistui tilaisuuksien osallistujalistoilta laskettuna 970 eri henkilöä. Edellä mainittuihin lukuihin eivät sisälly lyhyemmän kestonsa vuoksi webinaariosallistumiset, joita kertyi Momentumin tyypillisesti 75-minuuttisissa live-sessioissa yhteensä 2 045.

Merkittävä osa palveluista toteutettiin kokeneen ja korkeakoulutettujen työllisyysasioihin erikoistuneen hankehenkilöstön voimin, mutta uusia ja monipuolisia sisältöjä hankittiin asiakkaiden ja työmarkkinoiden tarpeet ja toiveet huomioiden paljon myös ostopalveluina.

Momentum-hankkeen tuloksena syntyi korkeakoulutettujen sekä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden työnhaku- ja työelämäosaamista kehittäviä monimuotoisia palveluita, jotka johtavat kitkattomampaan ja tehokkaampaan työllistymiseen koko Pohjois-Suomen alueella. Hankkeen matalan kynnyksen verkkosisältöjen sekä erityisesti valmennuspalveluiden tuloksena hankkeeseen osallistuvien korkeakoulutettujen työnhakuosaaminen sekä työelämätaidot kehittyivät monipuolisesti, mikä johtaa nopeampien työllistymisien lisäksi merkityksellisten urapolkujen syntymiseen.