|
|
|
Hankekoodi: S22323
Hankkeen nimi: SISU - ravintolan polku poikkeustilan läpi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry, ruotsiksi Arbetseffektivitetsföreningen rf
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0202496-2
Jakeluosoite: PL 5 (Kiljavantie 6)
Puhelinnumero: 0929041200
Postinumero: 05201
Postitoimipaikka: Rajamäki
WWW-osoite: http://www.tts.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Suutarinen Maija
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.suutarinen(at)tts.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 506 5372
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Vallitsevan koronapandemian vaikutukset kohdistuvat dramaattisesti ravitsemisalaan. Epidemian hallitsemiseksi tehdyt liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset sekä ravitsemisalan toiminnan rajoittaminen ovat johtaneet yritysten liiketoiminnan vaikeuksiin, tai vähintään merkittävään toiminnan uudelleen organisointiin. Lähitulevaisuudessa jälleen perinteisten tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen ei välttämättä ole mahdollista, joten yritykset joutuvat ottamaan käyttöönsä uuden tavan toimia tai ovat joutuneet keskeyttämään toimintansa toistaiseksi.
TTS Työtehoseura toteuttaa parhaillaan kahta ravitsemisalalle suunnattua hanketta, joiden tavoitteena on tukea ravitsemisalan yrityksiä niin, että niillä olisi keinoja kriisinaikaiseen kehittämiseen ja edellytykset selvitä kriisistä. AURINKO – ravintolan polku poikkeustilan yli -hanketta toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudet tuulet – ravintolan polku poikkeustilan jälkeen -hanketta Uudellamaalla. Hankkeiden aloituswebinaarissa 9.9.2020 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi totesi, että ravintoloiden avaamista koskeva tartuntatautilain sääntely on voimassa lokakuun loppuun 2020 ja ravintoloita koskevat ratkaisut tehdään todennäköisesti kuukaudeksi eteenpäin. Nyt SISU-hankesuunnitelmaa kirjoitettaessa eletään koronapandemian toisen aallon kynnyksellä ja rajoituksia ravintoloiden toimintaedellytyksiin on todennäköisesti tulossa jälleen. AURINKO- ja Uudet Tuulet -hankkeista saatuja malleja ja toimintatapoja olisi TTS Työtehoseuran näkemyksen mukaan nyt tärkeää saada levitettyä laajemmin maamme ravintoloiden käyttöön ja hyödyksi.
Todennäköistä on, että ravitsemisalan toimintaprosesseihin tulee pysyviä, asiakastarpeista kumpuavia muutoksia. Alustuksessaan Aittoniemi totesi, että ulosmyynti ja ruoan kuljettaminen ovat lisääntyneet koronakriisin aikana. Tämä oli vahva trendi jo ennen Koronaa; vuonna 2018 24% ilta-aterian tilanneista “otti ruoan mukaan”. Trendi todennäköisesti vahvistuu ja ravintoloiden tilausjärjestelmät kehittyvät ja myös verkkokauppa kasvaa. Taustalla on pitkän ajan trendi, jossa nuoret asiakkaat käyttävät paljon palveluita, elävät digitaalisessa ympäristössä ja ruoan tilaaminen ja mukaan ottaminen korvaa ruoan laittamisen kotona.
Uudet kehittämissuunnitelmat ovat toiminnan tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Monet ravintolat ovat nyt tehneet lyhyen aikavälin ratkaisuja kriisitilanteesta selviämiseen. Akuutin kriisivaiheen jälkeen yrittäjien tukeminen pitkäjänteisessä liiketoiminnan suunnittelussa ja uudelleen arvioinnissa sekä strategiatyössä parantaa merkittävästi yritysten mahdollisuuksia jatkaa yritystoimintaa mahdollisesti pitkäänkin kestävässä ”uuden normaalin” ajassa. Nyt haettavassa SISU-hankkeessa tuetaan ravitsemisalan yritysten toimintakykyä ja resilienssiä sekä kehitetään uusia toimintamalleja kriisinjälkeiseen elpymiseen. Hanketoimenpiteet kohdistuvat Keski-Suomessa toimiviin alan mikro- ja pk- yrityksiin.
Hankkeen tavoitteena on varmistaa ravitsemisalan yritysten toiminta myös tulevaisuudessa kriisinjälkeisen sparrausvalmennuksen avulla. Valmennuksella tuetaan elinkelpoisia yrityksiä uusien toimintatapojen omaksumisessa, kouluttautumisessa sekä verkostoitumisessa niin, että niillä on edellytykset käynnistää kriisinjälkeinen liiketoiminta uusin voimin. Hankkeeseen kootaan ravitsemisalan yrittäjärypäs, joka osallistuu pienverkostotoimintaan painottuvaan sparrausvalmennukseen. Valmennus tapahtuu pääosin verkossa. Yrityssparraus ja asiantuntija-alustukset toteutetaan suljetussa yritysvertaisryhmässä. Hanketoimenpiteisiin pyritään saamaan mukaan toimijoita laajalta sektorilta, jotta aiheita voidaan käsitellä eri lähestymiskulmista ja hyödyntää moniammatillista asiantuntijuutta kriisinjälkeisestä ajasta selviytymiseksi. Asiantuntijuutta tarvitaan muun muassa työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen, johtamisen ja työn organisoinnin aihepiireistä.
Valmennukseen valittavien ravitsemisalan yritysten nykytila kartoitetaan, jotta saadaan käsitys siitä, minkälaisia ongelmia koronatilanne on aiheuttanut yritystoiminnalle, miten ongelmiin on reagoitu ja minkälaisiin toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Pääasiallisesti verkkokoulutuksena toteutettava valmennus rakennetaan yritysten tarpeiden pohjalta ja se sisältää muun muassa asiantuntija-alustuksia, eri aiheita käsitteleviä valmennuskokonaisuuksia ja oman yrityksen kehittämistoimenpiteitä harjoitustehtävineen. Harjoitustehtävät sekä valmennuksen aikana saadut uudet verkostot, tiedot ja työkalut muodostavat pohjan kriisityöpaketille, jonka jokainen yritys laatii oman yritystoiminnan turvaamiseksi. Valmennuskokonaisuus antaa yrittäjälle valmiudet toimia oman liiketoimintansa ”muutosagenttina”. Kriisityöpaketin kokoamisen jälkeen hän jalkauttaa tietoa ja toimintamalleja yrityksensä henkilöstölle. Hankkeen lopussa tehdään verkkototeutuksena infograafi/yhdistelmägrafiikka, jota sidosryhmät voivat vapaasti hyödyntää esimerkiksi sosiaalisen median kanavissaan. Infograafi rakennetaan hankkeen aikana saadun asiantuntijatiedon pohjalta. Hankkeen tuloksena syntyy myös sparrausvalmennuksen verkkokoulutuspaketti. Sen sisältöä voidaan jatkossa räätälöidä ja kehittää ammattialan mukaan ja hyödyntää eri ammattiryhmien koulutuksissa. Valmennuksen koordinaattorina toimii Työtehoseura, joka on kokenut yrityssparraustoimija ja suomalaisen työn kehittäjä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat ravitsemisalan mikro- ja pk-yritykset, niiden henkilöstö sekä yritysjohto. Hanketoimenpiteissä avainhenkilöitä ovat he, jotka toimivat yritysten ”viestinviejinä” ja kehittämistoiminnan organisaattoreina.
Monien pienten yritysten prosessit ja toimintakulttuuri ovat muotoutuneet ajan kuluessa ilman, että niitä ja niiden järkevää toteuttamista olisi pysähdytty kunnolla miettimään. SISU-hankkeen sparrausvalmennukseen tavoitellaan osallistumaan erityisesti sellaisia yrityksiä, joilla on tahto kehittää yritystään, mutta ehkä toteuttamiskeinot puuttuvat. SISU-hankkeen toimenpiteet suunnataan yrityksiin, joilla on edellytyksiä panostaa ja kehittää liiketoimintaansa koronaepidemian aiheuttamista hankaluuksista huolimatta. Kohderyhmään eivät kuulu yritykset, joiden toiminta on ollut vaakalaudalla jo ennen koronapandemiaa.
Yritysten kontaktointi on aloitettu. Kohdassa 5.1. on esitetty yritykset, joiden kanssa on tähän mennessä tehty sopimukset hankeyhteistyöstä.
Yritysten välisellä yhteistyöllä saadaan synergiaetua ja pystytään tuottamaan uudenlaisia palveluja muuttuneessa markkinatilanteessa. Ravitsemisalan toimijoilla voi olla valikoimissaan palvelupaketteja, jotka sisältävät yritysverkostojen kautta toteutettavia aktiviteetteja. Hankkeen kohderyhmää ovat myös muut ulkopuoliset palveluntarjoajat, kuten esimerkiksi liikunta-, hyvinvointi- ja kalastusretkiaktiviteetteja järjestävät tahot. Myös digialan yritykset kuten digimarkkinoinnin asiantuntijat ovat kohderyhmää, sillä selvitysten mukaan ravitsemisala tarvitsee kehittämistä myös muun muassa henkilöstön tietotekniikkataitoihin ja -järjestelmiin liittyvissä asioissa.
Lisäksi muita hankkeesta välillisesti hyötyviä ovat:
- ravitsemisalan ammattiliitot, työterveyshuolto, henkilöstövuokrausyritykset sekä henkilöstön perheet ja lähiomaiset
- matkailualan toimijat ja muut hankealueella toimivat, eri alojen yritykset. Toimivat ravitsemispalvelut tuovat alueelle
matkailijoita, vilkastuttavat elinkeinoelämää ja helpottavat muun muassa alueella työskentelevän väestön
lounasruokailua
- alan oppilaitokset, jotka voivat sisällyttää syntyneitä toimintamalleja riskienhallinnan ja palvelumuotoilun
koulutussisältöihin
- välillisesti hyötyvät kunnat, sillä toimiva yrityselämä tuo osaltaan kuntaan verotuloja, lieventää työttömyyttä ja lieventää sitä kautta kuntatalouden notkahdusta koronan tuomana kriisiaikana
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 127 785
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 60 506
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 127 785
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 60 506
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Keuruun, Joutsan, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Äänekosken
Kunnat: Joutsa, Saarijärvi, Jyväskylä, Uurainen, Kannonkoski, Kinnula, Hankasalmi, Pihtipudas, Äänekoski, Viitasaari, Karstula, Keuruu, Petäjävesi, Kyyjärvi, Laukaa, Jämsä, Konnevesi, Multia, Kivijärvi, Toivakka, Muurame, Luhanka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 22
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 96
Suunniteltu: 230
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 7 |
| Hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien. Hanketoteutuksessa hyödynnetään pääasiallisesti etäyhteyksiä, mm. Teams- ja puhelinpalavereja sekä tarvittaessa sosiaalista mediaa. Yritysten tukemisessa ja koulutussisällöissä on resurssitehokkuus ja kiertotalous läpileikkaavana teemana mukana, koska yritysten täytyy koronatilanteen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin. TTS on vahva osaaja luonnonvara- ja kiertotalousteemoissa ja muiden hankkeiden havaintoja hyödynnetään. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 6 |
| Hanke toteutetaan itsessään mahdollisimman resurssiviisaasti, esim. etäyhteyksiä täysipainoisesti hyödyntäen. Yritysten tukemisessa ja kehittämisessä mm. logistiikan aiheuttamia päästöjä vähentävät älyteknologian ja digitaalisuuden mahdollisuudet ovat vahvasti mukana. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 8 |
| Hankkeessa tuetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, mikä turvaa osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Ravitsemisalalla on suora ja välttämätön yhteys elävään luontoon, ja kehittäminen rakennetaan niin ettei se vaaranna luonto- ja ympäristöarvoja. Ympäristöarvojen huomioonottaminen on nykyään jo kilpailuetu tällä alalla. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 4 |
| Hankkeessa tuetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, resurssiviisautta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Ei suoraa vaikutusta. Natura-alueilla toimivat yritykset noudattavat lupaehtojaan. On mahdollista, että matkailun kannalta Natura- alueilla on vaikutusta yksittäisten yritysten toimintaan, ja tämä huomioidaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 7 |
| Teema nostetaan soveltuvin osin esiin hankkeessa. Ravitsemisalan ammattilaisten on osattava kierrättää ja käsitellä jätteet sekä toimia materiaalitehokkaasti.Kiertotalouden mallien mukaan toimiminen on myös kilpailuetu uudessa työelämässä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 3 |
| Teema nostetaan tarvittaessa esiin hankkeen koulutuksissa ja kehittämisessä. Hankkeessa tuetaan resurssiviisaita toimintatapoja ja fossiilisten polttoaineiden vähentämistä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 10 |
| Hankkeessa tarjotaan paikallisille yrityksille konkreettista tukea yritystoiminnan elinvoimaisuuteen kriisin jälkeen. Yrityskontaktointi tehdään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Yritysten (myös eri alojen) välisellä yhteistyöllä saadaan synergiaetua ja pystytään tuottamaan uudenlaisia palveluja hankealueella. Tavoitteena on, että yritykset jatkavat kehittämistä ja ovat kestävästi toimintakykyisiä kriisin jälkeenkin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 8 |
| Hankkeessa syntyy yhteistyöhön uusia, myös aineettomia, toimintamalleja yrityksille ja niiden yhteistyöhön. Tavoitteena on tuotteistaa uusia palveluita innovatiivisesti. Hankkeen ostopalveluihin varatulla rahalla ostetaan alueen mikro- ja pk-yrityksiltä valmennuksessa tarvittavaa osaamista, kuten digitaalisten mallien kehittämistä ja verkkovalmennusten teknistä toteutusta sekä sisältöjen tuottamista. Digi- ja osaamistalouden kehittäminen ovat myös Keski-Suomen maakuntastrategian painopistealueita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 2 |
| Hanke toteutetaan pääasiallisesti etäyhteyksiä hyödyntäen ja valmennus tapahtuu pääosin verkossa. Yritysten mahdollisissa live-tapaamisissa toimitaan liikkumisen aiheuttamien päästöjen ja ajankäytön kannalta mahdollisimman järkevästi. Yritysten logistiikkaratkaisut saattavat olla myös kehittämiskohde. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 8 |
| Koronatilanne on valtavan kuormittava ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Työhyvinvointi on SISU-hankkeessa oleellinen osa yritysten tuottavuuden kehittämistä ja kriisistä selviytymistä. Hankkeessa järjestetään sparrausvalmennuksia ja asiantuntija-alustuksia muun muassa työhyvinvoinnista, työssä jaksamisesta sekä johtamisen ja työn organisoinnista. Alueen yritysten tukeminen edistää paikallista hyvinvointia laajemminkin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen ei ole mm. sukupuoli-, ikä- tai kulttuurisidonnaista, vaan tasa-arvo on itsestään selvä läpileikkaava teema. Ravitsemisala on yleisesti hyvin naisvaltainen ja ikärakenteeltaan nuori, ja tämä otetaan huomioon. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Toimivat ravitsemispalvelut tuovat alueelle matkailijoita ja vilkastuttavat elinkeinoelämää. Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät huomioidaan tasavertaisesti, kunkin omaa kulttuuria kunnioittaen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 6 |
| Hankkeessa pyritään tukemaan kulttuuriympäristön hoitoa ja ymmärretään sen merkitys alueen viihtyisyydelle, omaleimaisuudelle ja vetovoimalle. Kulttuuriympäristön mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle nostetaan esiin keskusteluissa yritysten kanssa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 7 |
| Teema nostetaan esiin hankkeen koulutuksissa. Ympäristöosaaminen on yksi osa yritysten tuottavuuden kehittämistä. Yritysten täytyy koronatilanteesta selviytymisen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin. | ||
SISU-hanke auttoi keskisuomalaisia ravitsemisalan mikro- ja pk-yrityksiä kriisiaikojen yli sparraamalla ja kouluttamalla. Yrityksiä valmennettiin niin markkinoinnissa, kannattavuus- ja johtamishaasteissa sekä työhyvinvoinnissa ja jaksamisessa.
Valmennuksella tuettiin elinkelpoisia yrityksiä uusien toimintatapojen omaksumisessa,
kouluttautumisessa sekä verkostoitumisessa siten, että yrityksillä oli edellytyksiä käynnistää kriisinjälkeinen liiketoiminta
uusin voimin. Hankkeeseen koottiin ravitsemisalan yrittäjärypäs, joka osallistui pienverkostotoimintaan painottuvaan
sparrausvalmennukseen.
Valmennus toteutettiin pääasiassa etäyhteyksin. Yrityssparraus ja asiantuntija-alustukset toteutetaan
suljetussa yritysvertaisryhmässä. Asiantuntijoita käytettiin yritysten avuksi muun muassa työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen, johtamisen ja työn organisoinnin aihealueilla. Näiden perusteella koottiin hankeyhteistyössä Toimiva Ravintola sivusto, jota voivat hyödyntää kaikki ravitsemisalasta kiinnostuneet toimijat.