|
|
|
Hankekoodi: S22325
Hankkeen nimi: Työstä aivovoimaa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Keski-Suomen Muistiyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0958842-9
Jakeluosoite: Rauhankatu 1
Puhelinnumero: 0440614928
Postinumero: 40100
Postitoimipaikka: Jyvaskyla
WWW-osoite: http://www.ksmuisti.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Wacker
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.wacker(at)ksmuisti.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440614928
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Taloudellisesti ja inhimillisesti kestävä kehitys perustuu vahvasti yrityksiin työllistäjinä myös Keski-Suomessa. Työelämässä on meneillään iso rakenteellinen muutos informaatiotekniikan myötä, mikä haastaa kognitiivista jaksamista. Fyysisestä ergonomiasta on puhuttu jo vuosia, ja ihmiset ovat tietoisia siihen liittyvistä suosituksista ja ohjeista. Nykypäivän työelämässä aivot ovat kuitenkin tärkein työkalumme, mutta tätä ei ole huomioitu työskentelytavoissa. Kognitiivisen ergonomian keinoilla luodaan aivoille suotuisat työskentelyolosuhteet, jotta työskentely on tehokasta ja motivoivaa. Kognitiivinen jaksaminen on siis keskeistä työelämässä, mutta tieto ja työkalut sen kehittämiseen ovat puutteelliset. Työelämän muutos vaatii erityisesti yrittäjiltä luovaa mukautumista ja kognitiivisen jaksamisen kehittämistä. Lisäksi Korona-pandemia on vaatinut yrittäjiltä nopeaa reagointia ja uusien asioiden omaksumista, minkä vuoksi heidän kognitiivinen kuormituksensa on kasvanut.
Työstä aivovoimaa -hankkeella vastataan muuttuneen työelämän haasteisiin sekä yrittäjien aivoterveyteen ja kognitiiviseen jaksamiseen kohdistuviin riskeihin. Hankkeen toiminta kohdistuu yksinyrittäjiin, mikroyrityksiin ja pieniin yrityksiin Keski-Suomen alueella. Hankkeen tavoitteena on edistää kohderyhmän kognitiivista jaksamista ja aivoterveyttä, jotta työn tekeminen sujuvoituu, toiminta tehostuu ja hyvinvointi lisääntyy.
Hankkeen toimenpiteisiin kuuluvat Aivovoimaa perus- ja jatkovalmennus, tiedottavat tilaisuudet kuten webinaarit ja innostavan materiaalin tuottaminen. Toimenpiteiden avulla yrittäjät saavat tietoa kognitiivisesta ergonomiasta ja siitä, miten elintavoilla voidaan tukea aivojen hyvinvointia. Toimenpiteiden kautta yrittäjät myös löytävät itselleen ja työyhteisölleen aivojen kuormitusta vähentäviä toimintatapoja. Toimenpiteitä kehitetään yhdessä kohderyhmän kanssa.
Hankkeessa yrittäjille tuotettava Aivovoimaa -valmennuspaketti on uusi toimintamalli, jolla laajennetaan ja syvennetään yrittäjien tietoa, ymmärrystä ja käytännön osaamista kognitiivisen jaksamisen tueksi. Valmennuksessa on huomioitu myös elintavat, sillä niillä luodaan aivoterveyden perusta. Valmennuksen myötä yrittäjät kiinnittävät enemmän huomiota aivojen hyvinvointiin elintapavalinnoillaan sekä oppivat muokkaamaan työn tekemistään sekä työympäristöään aivoystävällisemmäksi kognitiivisen ergonomian keinoin. Valmennuspaketti on hyödynnettävissä myös yritysten työyhteisöissä. Kognitiivisen jaksamisen tueksi luodaan yrittäjille vertaistuellisia verkostoitumisen tapoja, joilla mahdollistetaan yhdessä jakaminen, kannustaminen ja oppiminen. Hankkeessa tuotetut materiaalit ovat vapaasti hyödynnettävissä kaikille työelämässä oleville.
Hankkeen kohderyhmänä on keskisuomalaiset yksinyrittät, mikroyrittäjät ja pienyrittäjät sekä heidän työyhteisönsä. Hankesuunnitelmassa on huomioitu myös Saarijärven-Viitasaaren alueen erityisasema, jonka vuoksi toimintaa kohdennetaan myös näille alueille. Erityishuomiota hankkeessa kohdennetaan yli 55-vuotiaisiin yrittäjiin ja heidän kognitiivisen jaksamisen tukemiseen. Tällä erityishuomiolla ennaltaehkäistään ennenaikaista eläköitymistä ja tuetaan työurien pidentämistä.
Keski-Suomessa oli vuoden 2018 lopussa 16 764 yritystä. Eniten yrityksiä (yli 2 100) on rakentamisen, kaupan sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan aloilla. Maakunnan yrityskannasta 63 % sijaitsee Jyväskylän seudulla. Tämän vuoksi on perusteltua painottaa hankkeen toiminnassa Jyväskylän aluetta muita maakunnan yrittäjiä kuitenkaan unohtamatta. Valtaosa (94 %) yrityksistä on alle 10 henkilön mikroyrityksiä. Yritysten henkilöstömäärillä mitattuna mikroyritysten osuus työllistäjinä Keski-Suomessa on 28 %. Hankkeen toiminta kohdistuu juuri yksinyrittäjiin sekä pieniin yrityksiin. Näillä tahoilla ei ole samalla tavalla resursseja työhyvinvoinnin panostamiseen tai toimintakyvyn tukemiseen kuin suurilla yrityksillä.
Aikaisempien yrittäjille suunnattujen hyvinvointihankkeiden kokemusten pohjalta voidaan arvioida, että suurin hankkeen toimintaan osallistuva joukko on 40–60 -vuotiaat naisyrittäjät. Hankkeen toimintamuodoissa pyritään kuitenkin huomioimaan myös miehet sekä nuoret yrittäjät ja kehittämään toimintamuotoja, joilla nämä ryhmät tavoitetaan ja saadaan myös heitä havahtumaan aivoterveyden sekä kognitiivista ergonomian teemoihin.
Hankkeen tuloksia voivat hyödyntää kaikki saman kohderyhmän kanssa työskentelevät tahot. Tiedon välittämisen ja kokemusten jakamisen kautta yhteistyökumppanit pystyvät kehittämään omaa työtään ja hyödyntämään saatavissa olevaa materiaalia kehittämistyöhönsä. Yhteistyö mm. Hyvinvointikartta- ja Kestävä aivoterveys -hankkeiden kanssa antaa molemmin puolista hyötyä hanketoimijoille. Valtakunnallinen Kestävää aivoterveyttä -hanke keskittyy opetus-, sote- ja it-alan työntekijöihin, mutta ei yrittäjiin. Hankkeen pilottimaakuntia ovat Pirkanmaa, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa, joten Keski-Suomi jää hankkeen toiminnan ulkopuolelle. Työkulttuurin muuttamiseksi aivoystävälliseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä ja kehittämistä koko valtakunnan alueella. Välillisinä kohderyhminä ovat myös muut hankkeen kanssa toimivat yhteistyökumppanit kuten yrittäjäjärjestöt ja kunnat.
Hanke välittää tietoa myös työterveyshuollon toimijoille kehitetyistä toimintamalleista ja materiaaleista sekä varsinaisen kohderyhmän tarpeista. Tässä erityisesti yhteistyö työterveyshuolto Laineen kanssa nousee esille mutta myös muut työterveyshuollon toimijat voivat hyödyntää hankkeen tuloksia ja tuotoksia.
Keski-Suomesta kehitetään maakuntastrategian mukaan vahvaa sosiaali-, terveys ja liikunta-alan osaamiskeskittymää. Hankkeen yhteistyö KEHO:n (Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä) kanssa on linjassa tämän kehittämistyön kanssa, sillä tällaista yrittäjien aivoterveyteen ja kognitiivisen jaksamisen tukemiseen kehittyvää hanketta ei ole vielä muualla toteutettu. Yhteistyö KEHO:n ja hankkeen välillä on viestinnällistä sekä osapuolten verkostoja hyödyntävää. KEHO:n edustaja osallistuu myös hankkeen ohjausryhmään, KEHO:n ohjausryhmä pitää Työstä aivovoimaa -hanketta tervetulleena ja tärkeänä ja onkin siksi lupautunut toimimaan hankkeen taustatukena.
Hankkeen tuottamat materiaalit ovat kaikkien työssäkäyvien ja työyhteisöjen hyödynnettävissä sähköisessä muodossa hankkeen kotisivuilla. Sivustolta löytyy myös paljon muiden tuottamaa tietoa, jota kuka tahansa työikäinen voi hyödyntää kognitiivisen jaksamisen omatoimiseen tukemiseen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 266 900
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 247 079
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 332 900
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 282 260
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Keuruun, Joutsan, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Äänekosken
Kunnat: Joutsa, Saarijärvi, Jyväskylä, Uurainen, Kuhmoinen, Kannonkoski, Kinnula, Hankasalmi, Pihtipudas, Äänekoski, Viitasaari, Karstula, Keuruu, Petäjävesi, Kyyjärvi, Laukaa, Jämsä, Konnevesi, Multia, Kivijärvi, Toivakka, Muurame, Luhanka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 85
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 45
Suunniteltu: 161
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Aivoterveellisyyden ja kognitiivisen ergonomian lisääntyminen vähentää palveluiden tarvetta ja esimerkiksi ruokavalion parantaminen tarkoittaa mm. pikaruuan vähentämistä. Etätyön mahdollisuuksien kehittyessä liikkumisen tarve vähenee. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Työikäiset ovat valveutuneita ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien suhteen. Hankkeen kohderyhmää tiedotetaan ruuan ilmastovaikutuksista ja kannustetaan vaihtamaan kulutusta kasvispainotteiseksi, vähentämään ruokahävikkiä sekä lisäämään ruokavalioon kestävästi pyydetyn kalan osuutta. Kohderyhmää suositellaan käyttämään työmatkaliikenteessä polkupyörää tai julkisia kulkuneuvoja aina kun on mahdollista. Aivoterveyttä edistävät arjen valinnat kuten kasvisten lisääminen ruokavalioon ja työmatkaliikunnan lisääminen vähentävät myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 5 |
| Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaate. Työhyvinvointiin liittyvien palveluiden kehittämisessä otetaan huomioon jätteiden ja materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö. Kohderyhmään liittyvien pienhankintojen osalta huomioidaan materiaalien kierrätettävyys sekä se, millaisista materiaaleista tuotteet on valmistettu. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Hankkeessa otetaan huomioon uusiutuvien energialähteiden käyttö, mutta siinä ei juurikaan voida vaikuttaa toimintaympäristöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Kognitiivisella ergonomialla ja aivojen hyvinvoinnilla on vaikutus yrityksen tuottavuuteen sekä uusien toimintatapojen myötä yrittäjän innovatiivisuuteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 7 |
| Hankkeessa luodaan yrittäjille suunnattu valmennuspaketti sekä hankkeen teemoihin liittyvää materiaalia. Nämä tuotteet ovat sähköisessä muodossa ja hyödynnettävissä hankkeen jälkeen kenen tahansa käytettäväksi. Hankkeessa tuetaan yrittäjien aivojen hyvinvointia sekä kognitiivista toimintakykyä. Aivojen toimintakykyisyyden edistämisellä mahdollistetaan myös uusien aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen yrittäjien toimesta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Hankkeen kohderyhmänä on työikäiset henkilöt. Kohderyhmää suositellaan liikkumaan pääasiallisesti pyörällä, kävellen tai joukkoliikennettä hyödyntäen. Hankkeen toiminnan toteutukset verkossa vähäntävät osallistumiseen vaadittavaa liikkumista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tärkein päämäärä on yrittäjien kognitiivisen toimintakyvyn tukeminen lisäämällä tietoisuutta aivoterveydestä sekä kognitiivisesta ergonomiasta. Hankkeen valmennuksen avulla edistetään yrittäjien kognitiivista jaksamista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 3 |
| Hankkeen toiminta on suunnattu niin miehille kuin naisille ja kaikki osallistujat ovat yhdenvertaisia. Alueelliseen tasa-arvoon sekä osallistumismahdollisuuksien tasa-arvoisuuteen pyritään toteuttamalla toimintaa myös verkossa sekä viemällä toimenpiteitä myös maakunnan raja-seuduille. Hankkeessa huomioidaan myös eri-ikäisten yrittäjien tarpeet. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeessa pyritään vaikuttamaan työkulttuuriin muuttamalla sitä enemmän aivoja sekä ihmisten yksilöllisyyttä huomioivammaksi. Yrittäjien aivovoimaa valmennuksen kautta yrittäjät tuovat esille uudenlaista ajattelutapaa myös muille yrittäjille omissa verkostoissaan sekä omalle työyhteisölleen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ai vaikutusta | ||
Työelämässä on meneillään iso rakenteellinen muutos, mikä haastaa kognitiivista jaksamista. Nykypäivän työssä aivot ovat tärkein työkalumme, mutta tätä ei aina huomioida työskentelytavoissa tai -ympäristöissä. Kognitiivisen ergonomian keinoilla aivoille luodaan suotuisat työskentelyolosuhteet, jotta työskentely on tehokasta, sujuvaa ja motivoivaa. Kognitiivinen jaksaminen on keskeinen tekijä nykypäivän työelämässä, mutta tieto ja työkalut sen kehittämiseen ovat usein puutteelliset. Työelämän muutos vaatii erityisesti yrittäjiltä luovaa mukautumista ja kognitiivisen jaksamisen kehittämistä. Lisäksi koronapandemia on vaatinut yrittäjiltä nopeaa reagointia ja uusien asioiden omaksumista, mikä on lisännyt yrittäjien kognitiivista kuormittumista. Työstä aivovoimaa –hankkeella vastattiin näihin työelämän haasteisiin sekä yrittäjien aivoterveyteen ja kognitiiviseen jaksamiseen kohdistuviin riskeihin.
Hankkeen päätavoitteena oli edistää keskisuomalaisten pienyrittäjien kognitiivista jaksamista ja aivoterveyttä, jotta työn tekeminen sujuvoituu, toiminta tehostuu ja hyvinvointi lisääntyy. Osatavoitteilla lisättiin yrittäjien ja heidän työyhteisöjensä tietoisuutta aivoterveellisistä elintavoista, kognitiivisesta ergonomiasta sekä kognitiivista kuormitusta aiheuttavien tekijöiden tunnistamisesta. Osatavoitteiden kautta yrittäjiä ja työyhteisöjä ohjattiin kokeilemaan ja löytämään uudenlaisia toimintatapoja työntekemiseen kognitiivisen kuormituksen vähentämiseksi.
Hankkeessa yrittäjille järjestettiin maksuttomia Aivovoimaa perus- ja jatkovalmennuksia. Perusvalmennus oli tiivis tietopaketti aivoterveyden ja kognitiivisen ergonomian teemoista. Jatkovalmennuksissa viikkotehtävien ja monipuolisten materiaalien avulla syvennettiin yrittäjien tietoisuutta teemoista ja juurrutettiin uusia aivoystävällisiä käytäntöjä osaksi arkea. Valmennuksissa panostettiin tiedonjakamisen lisäksi yrittäjien väliseen keskusteluun ja vertaistukeen. Valmennukseen osallistuneiden yrittäjien työyhteisöille järjestettiin työpajatyöskentelyä, jossa ohjatusti kartoitettiin kognitiivista kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ja etsittiin ratkaisuja kuormituksen vähentämiseen. Hankkeessa järjestettiin tietoisuuden lisäämiseksi Aivohuoltamo verkkotilaisuuksia, joiden tallenteet ovat hyödynnettävissä myöhemminkin.
Hankkeen lopputuotoksina syntyi Yrittäjän Aivovoima avaimet -materiaali sekä Digitaalinen kognitiivisen ergonomian korttipakka. Aivovoiman avaimet –materiaalin avulla voi kehittää omia työntekemisen tapoja sekä tehdä aivojen hyvinvointia tukevia arjen valintoja. Materiaali sisältää hankkeessa tehtyjä videoita, Aivohuoltamo -tilaisuuksien tallenteita sekä lisätietolinkkejä. Digitaalisesta kognitiivisen ergonomian korttipakasta löytyy pohdinta- ja tehtäväkortteja, jotka toimivat konkreettisina välineinä kognitiivisen ergonomian ja aivoystävällisen arjen edistämiseen. Aivovoiman avaimet –materiaali ja korttipakka on jaoteltu neljän teeman mukaan: Hyvä työ aivoille, Keskeytykset - hukkaan heitettyä työaikaa, Palautumisen merkitys työssä ja Aivovoiman perusta. Nämä materiaalit löytyvät osoitteesta www.muistiterveys.fi. ja ovat kaikkien hyödynnettävissä.