|
|
|
Hankekoodi: S22327
Hankkeen nimi: Ydinasia - Kielellinen saavutettavuus sosiaali- ja terveyspalveluissa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1474763-1
Jakeluosoite: Ilkantie 4
Puhelinnumero: 0400349378
Postinumero: 00400
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.humak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tanja Gavrilov
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tanja.gavrilov(at)humak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400349368
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoite vastaa yhteiskunnallisten muutosten ja terveydenhuollon murroksen synnyttämään tarpeeseen kehittää organisaatioiden osaamista kielellisessä saavutettavuudessa. Globalisaatio, digitalisaatio, vanheneva väestö ja korona-epidemian kaltaiset kriisit asettavat vaatimuksia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten taidoille toimia hoitotilanteissa ja viestinnässä kielellisesti saavutettavalla tavalla. Asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii uudenlaista vuorovaikutusosaamista työssä, jossa moninainen asiakaskunta kohtaa uusia palvelumuotoja. Tässä hankkeessa luodaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille mahdollisuuksia ottaa haltuun tietoa ja taitoja, joilla parantaa kielellistä saavutettavuutta sekä kasvokkaisissa että digitaalisia viestintäkanavia hyödyntävissä palveluissa.
Terveydenhoitohenkilökunta kohtaa työssään useita asiakasryhmiä, joilla on eri syistä johtuvia kielellisiä haasteita (esimerkiksi kuulo on alentunut tai henkilöllä on lukivaikeus). Näiden asiakasryhmien määrä kasvaa kaiken aikaa vanhenevan väestön ja kasvavan maahanmuuton myötä. Vuorovaikutustilanne on erityisen haavoittuva silloin kun osapuolilla ei ole tasaveroinen mahdollisuus osallistua vuorovaikutukseen.
Osaamista kehitetään osallistamalla yhteistyötahojen henkilökuntaa konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin kielellisen saavutettavuuden asiantuntijoiden kanssa.
Kielellistä saavutettavuutta arvioidaan erityisesti niiden asiakkaiden näkökulmasta, joilla on eri syistä johtuvia kielellisiä haasteita. Kehittäminen on asiakaslähtöistä. Hankkeen yhteydessä syntyy koulutusmateriaalia (esim. podcast-sarja) ja välineitä osaamisen kehittämiseen (esim. arviointityökalu), joita voidaan tulevaisuudessa käyttää osaamisen kehittämiseen laajemminkin. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysalan toimijat voivat itse vaikuttaa tulevaisuudessa kielelliseen saavutettavuuteen erilaisissa toimintaympäristöissään.
Toimenpiteitä ovat
1) sosiaali- ja terveysalan vuorovaikutuksen työpajat, joissa tarjotaan konkreettisia työkaluja kohdata eritavoin kommunikoivia ihmisiä ja minimoida väärinymmärryksiä
2) sosiaali- ja terveysalan digipalveluiden saavutettavuuden työpajat
3) terveydenhoidon tilojen tarkastelu ja kehittäminen kielellisen saavutettavuuden näkökulmasta
4) sosiaali- ja terveysalan palveluiden testaus monipiirteisellä testiryhmällä
5) videoiden ja podcast-sarjan tuottaminen koulutus- ja perehdytysmateriaaliksi sosiaali- ja terveysalan toimijoille
6) kielellisen saavutettavuuden osaamisen kehittämistyökalu sosiaali- ja terveysalalle
Lisäksi toiminnasta ja tuloksista tiedotetaan läpi hankkeen, sekä benchmarkataan digitaalisia terveydenhuollon sisältöjä luotaessa.
1) Hankkeen ydinkohderyhmänä ovat terveydenhoitoalan henkilöstö, kuntien henkilöstö, järjestöjen henkilöstö ja vapaaehtoistoimijat, sekä palveluiden suunnittelijat ja toimintaympäristöjen sisällöntuottajat.
2) Terveydenhuollon asiakkaat
Hankkeen lopulliset hyödynsaajat ovat ne henkilöt, joiden tilanne terveydenhuollossa on erityisen haavoittuva kielellisen saavutettavuuden näkökulmasta. Kielellisellä saavutettavuudella tarkoitetaan, että asiakas tai potilas tietää palveluista, saa palvelua, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää hoitoa koskevat ohjeet sekä pystyy siten ottamaan itse vastuuta hoidostaan. Terveydenhuollon osaamisen kehittyminen ja sitä myötä parantunut kielellinen saavutettavuus mahdollistaa ymmärtämisen, osallistumisen ja toiminnan terveyden hoitamiseksi.
Haavoittuvassa kielellisessä asemassa ovat esimerkiksi
- kommunikointia tukevia menetelmiä (esim. puhetta korvaavia kuvakommunikaatioon perustuvia menetelmiä) käyttävät henkilöt
- henkilöt, joilla on haasteita kuulemisessa, puheen ymmärtämisessä tai muistamisessa- henkilöt, joilla on vasta kasvava suomen kielen taito.
Myös osatyökykyisten syrjäytymisriski vähenee, kun he kykenevät ottamaan aktiivisemman roolin omasta hoidostaan.
Kielellisen saavutettavuuden huomioiminen hyödyttää kaikkia terveydenhuollon asiakkaita. Suunnittele kaikille -periaatteen mukaan palvelut suunnitellaan niin, että kuka tahansa voi käyttää ja ymmärtää niitä. On myös muistettava, että jossakin elämän vaiheessa jokainen on tilanteessa, jossa kielellisesti saavutettavasta sisällöstä on huomattavaa hyötyä. Tämä korostuu erityisesti terveydenhoitotilanteessa, jossa usein jo pelkkä tieto terveyden horjumisesta aiheuttaa tarvetta saada oleellinen tieto selkeässä muodossa (Selkokielen tarvearvio, 2019).
Muut sosiaali- ja terveysalan palveluihin verrannolliset palvelut hyötyvät hankkeessa tuotetusta terveydenhoitoa koskevasta koulutusmateriaalista ja kaikesta tiedosta, mitä on saatu hankkeen aikana. Hankkeesta hyötyvät sosiaalipalvelut ja muut viranomaispalvelut, joissa kielellinen saavutettavuus on kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää, ja joiden toimintaympäristöissä hankkeen luoma osaaminen on sovellettavissa.
Tietoa voidaan hyödyntää myös sosiaali- ja terveysalan ja em. alojen koulutuksessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 299 838
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 299 838
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 374 798
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 374 798
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Koillis-Savon, Varkauden, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Kaavi, Tervo, Kiuruvesi, Lapinlahti, Rautavaara, Suonenjoki, Tuusniemi, Sonkajärvi, Keitele, Rautalampi, Kuopio, Vesanto, Siilinjärvi, Leppävirta, Pielavesi, Varkaus, Vieremä, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 225
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään digitaalista viestintää ja materiaaleja hankkeen projektihenkilöstön, ohjausryhmän, verkoston ja kohderyhmien kanssa. Hankkeessa suositaan mahdollisuuksien mukaan julkista liikennetta. Hankkeen toiminnoissa vältetään turhan muovin ja muun luonnolle haitallisen materiaalin käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Ks. edellä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 2 |
| Hankkeessa kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen periaatteisiin ja oman toiminnan vaikutuksiin jätekuorman pienentämiseksi. Hankkeessa pyritään järjestämään materiaalit pääsääntöisesti sähköisenä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Hyvin vähän suoranaista vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Hankkeella vaikutetaan hyötyjäryhmien palvelujen saavutettavuuteen ja jouhevuuteen sekä heidän yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja toimintakykyyn. Välillisesti hyötyjäryhmien toimintakyvyn nousu vaikuttaa yhteiskunnalliseen toimintavalmiuteen. Hankkeen ostopalvelut totetutetaan mahdollisuuksien mukaan painottaen paikallisia palveluntuottajia kiinnittämällä huomiota kilpailutuksien kriteeristössä paikallisten ja alueellisten olosuhteiden tuntemukseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen ytimessä on nostaa terveyspalveluiden henkilöstön osaamista ja kehittää terveyspalveluiden toimintaympäristöjä. Hanke parantaa nimenomaisesti palvelutilanteiden ja palvelujen ratkaisujen saavutettavuutta, tasa-arvoisuutta ja osallistuvuutta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnat pyritään uotoilemaan paikallisen kohtaamisen periaattein sekä hyödyntämään sähköisiä vuorovaikutusvälineitä kaikissa mahdollisissa tilanteissa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeella kehitetään keskeisten hyvinvointipalveluiden osaamistasoa. Hankkeella vaikutetaan terveys- ja hyvinvointipalveluiden esteettömyyteen, osallisuuteen ja osallistumismahdollisuuksiin. Hankkeella pyritään vahvistamaan hyötyjäryhmien osallisuuteen, toimintakykyyn ja toimijuuteen, joilla vaikutetaan myös heidän yleiseen hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 6 |
| Hankkeella edistetään eri ihmisryhmien tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia palveluihin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeella vahvistetaan hyötyjäryhmien mahdollisuuksia saavuttaa ja käyttää terveyspalveluita ja siten parannetaan lain takaamia oikeuksia. Hankkeen hyötyjäryhmiin kuuluvat ihmiset muodostavat kulttuurisia ryhmiä, joiden toimintamahdollisuuksia ja palvelujen saatavuutta hanke vahvistaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 4 |
| Hanke muuntaa toimintakulttuureita terveyspalvelujen ja niiden käyttäjäryhmien osalta. Siten hankkeella vaikutetaan terveyspalvelujen toiminnalliseen kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
Hankkeen tavoitteena oli vastata yhteiskunnallisten muutosten ja terveydenhuollon murroksen synnyttämään tarpeeseen kehittää organisaatioiden osaamista kielellisessä saavutettavuudessa.
Osaamisen kehittymistä edistivät hanketoimenpiteet kuten koulutukset ja hankkeessa tuotetut digitaaliset materiaalit. Materiaaleina tuotettiin muun muassa kielellisen saavutettavuuden kehittämistyökalu ja videosarja. Koulutuksia järjestettiin kielellisen saavutettavuuden eri osa-alueista kuten selkokielestä sekä kuvakommunikoinnista ja tulkkauspalveluista.
Hankkeen merkittävänä toimenpiteenä oli testiryhmätoiminta, jossa erilaiset kielenkäyttäjät testasivat ja kommentoivat terveydenhuollon palvelupolkuja. Testiryhmän palautteet toimitettiin palvelujen ylläpitäjille ja joitakin saavutettavuustekoja niiden pohjalta on tehty kumppaniorganisaatioissa.
Ydinasia-hanke onnistui vastaamaan hankkeelle asetettuihin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Hanke lisäsi sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kielellisen saavutettavuuden osaamista. Hankkeeseen osallistuneet ammattilaiset saivat työkaluja niihin tilanteisiin, joissa osapuolilla ei ole tasaveroinen mahdollisuus osallistua vuorovaikutukseen. Osaamisen kehittyminen todennettiin kyselyillä hankkeen alussa ja lopussa.
Hankeaika oli haastava. Koronapandemia, sosiaali- ja terveysalan resurssipula, lakot sekä siirtyminen hyvinvointialueelle vaikeuttivat kohderyhmien osallistumista ja sitoutumista hankkeeseen. Toisaalta siirtymäaika nähtiin hyvänä hetkenä hanketiedon jalkauttamiseen uudessa organisaatiossa.
Etätoteutukset sekä koulutusten markkinoinnin lisääminen mahdollistivat osaltaan hankkeeseen osallistuvien ammattilaisten hyvän määrän, vaikka hankehakemuksessa asetettuihin määrällisiin tavoitteisiin ei täysin yllettykään. Hankkeen toteuttaminen pääasiassa digitaalisissa ympäristöissä lisäsi koulutusten maantieteellistä saavutettavuutta, mallinsi etätoteutusten ja digivuorovaikutuksen käytänteitä ja vähensi liikkumisesta aiheutuvia päästöjä.
Hankeviestintä oli aktiivista ja monikanavaista läpi koko hankkeen. Hankkeesta ja sen tuloksista viestitään myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen valtakunnallisesti näkyvä toimenpide oli hankkeen päätösseminaari, joka järjestettiin kielellisesti saavutettavuuden periaatteiden mukaisesti ja toteutettiin hybridinä.