Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22329

Hankkeen nimi: Tapahtumatalli

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Porin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0137323-9

Jakeluosoite: Annankatu 6

Puhelinnumero: 044-7019159

Postinumero: 28100

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.pori.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jyri Träskelin

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kulttuuriyksikön päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jyri.traskelin(at)pori.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7011251

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeella on kaksi selkeää tavoitetta: 1) luoda Porin kaupungille uudenlainen toimintamalli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohtaamiseen ja elämäntilanteen kohentamiseen sekä toimintamallin tunnetuksi tekeminen Porissa ja 2) saada aikaan positiivinen muutos ainakin 120 syrjäytymisvaarassa olevan nuoren elämään.

Päätavoitteena on kehittää uudenlainen toimintamalli 16-29-vuotiaiden NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) syrjäytymisen ehkäisemiseen ja työkyvyn parantamiseen. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret, joilla on haasteita mielenterveyden kanssa tai joiden opinnot ovat jääneet kesken tai joilla ei ole lainkaan opintoja. Osalla nuorista on useita toimintakykyyn, elämänhallintaan, terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmia. Hankkeen toiminnoilla pyritään osallisuuden tunteen ja motivaation kasvattamiseen sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseen.

Osallistujat saavat hankkeesta tukea, joka auttaa heitä parantamaan arjen hallinnan taitoja, opiskelussa ja työelämässä tarpeellisia taitoja sekä löytämään uusia ihmissuhteita ja mielekästä elämänsisältöä. Tavoitteena on, että he löytävät opiskelu-, työ- ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, jotka vahvistavat heidän identiteettiään osaavina, pärjäävinä ja tarpeellisina kansalaisina suomalaisessa yhteiskunnassa. Kulttuuritalo Annis tarjoaa nuorille heidät kunnioittavasti kohtaavan ja heidän tarpeitaan kuuntelevan yhteisön. Tavoitteena on, että osallistujat saavat riittävästi yksilöllistä tukea löytääkseen omat voimavaransa ja saadakseen ne käyttöön omien elämäntavoitteidensa toteuttamiseksi.

Toimintaideana on esittävään taiteeseen ja tapahtumien järjestämiseen keskittyvä "Tapahtumatalli", joka tarjoaa taidealojen ammattilaisten ohjaamia sekä pidempi kestoista, projektimaista toimintaa että matalan kynnyksen ryhmätoimintaa, johon voi osallistua vaikka kertaluontoisesti. Pidempi kestoinen toiminta jakautuu kahteen osaan: ohjelmatoimistoon ja tapahtumatoimistoon. Ohjelmatoimistossa paneudutaan sisällön tuottamiseen, eli esittävän taiteen tekemiseen, esim. teatteriin tai musiikkiin. Tapahtumatoimistossa osallistuja pääsee puolestaan järjestämään tapahtumia ja harjoittelemaan esim. organisointia, markkinointia tai valo- ja äänitekniikkaa. Näiden lisäksi on myös ammattilaisten ohjaamaa harrastusryhmien toimintaa, jossa osallistujat myös pääsevät osallisiksi yhteisöstä sekä taiteen tekemisen hyvinvointivaikutuksista. Kulttuuritoiminnan lisäksi Tapahtumatallin keskiössä on osallistujien tuki- ja ohjaus; kannustus ja toipuminen -- ajatus, että nuori saisi osallistumisen myötä uudenlaista otetta elämästään.

Koska hankkeessa on kaksi suurempaa tavoitetta, niin sillä haetaan myös kahdenlaisia tuloksia. Ensinnäkin sillä haetaan muutosta kunnalliseen ajatteluun liittyen erilaisten palveluiden järjestämistä. Lyhyellä aikavälillä saadaan käyttöön uudenlainen toimintamalli, joka on kehitetty mahdollisimman toimivaksi. Havaitaan, että myös vapaaehtoispohjalta tapahtunut osallistuminen ja ryhmämuotoinen toiminta voi olla niin vaikuttavaa, että sitä kannattaa tarjota jatkossakin eri palveluissa. Se on tietynlainen välimuoto olemassa olevista palveluista. Toinen merkittävä tulos on osallistuneissa nuorissa tapahtunut muutos, jolla merkittävästi pienennetään syrjäytymisriskiä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaisena kohderyhmänä on 16-29 -vuotiaat NEET-nuoret, jotka kaipaavat tukea elämänhallintaan. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret, joilla on haasteita mielenterveyden tai päihteiden kanssa tai joiden opinnot ovat jääneet kesken tai joilla ei ole lainkaan opintoja.
Toissijaisena kohderyhmänä on ne nuoret, joilla on haasteita (mielenterveys, päihteet, arjenhallinta) opintojen suorittamisen kanssa joko tilapäisesti, tai nuoret jotka ovat jättäneet opiskelunsa toistaiseksi tauolle. (Muutoshakemus 2.6.22)
Kohderyhmään kuuluvat myös pitkäaikaistyöttömänä olevat nuoret aikuiset, joiden työllistyminen tai edes työllistämistoimenpiteisiin osallistuminen on haasteellista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat eri oppilaitosten opiskelijat, jotka voivat tulla tekemään harjoitteluita ja tutustumiskäyntejä Tapahtumatallissa. Opiskelijat saavat paitsi kokemusta haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa toimimisesta, mutta mahdollisesti hankkeen toiminnoista myös tukea omaan elämäänsä.

Toinen välillinen kohderyhmä on osallistujien läheiset. Monissa erityisryhmiin liittyvissä toiminnoissa on havaittu, että toiminnan hyvinvointivaikutus ulottuu myös osallistujien läheisiin: läheisten henkinen kuorma vähenee, kun osallistujat saavat paremman otteen omasta elämästään ja voivat paremmin.

Myös haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten parissa toimivat ammattilaiset, kuten perusturvassa toimivat hoitotyön ammattilaiset, etsivät nuorisotyöntekijät, työllisyydenhoidon ja Satakunnan TYP:n henkilöstö, nuottivalmentajat ja sosiaalityöntekijät ovat välillinen kohderyhmä. He saavat hankkeesta uuden väylän, johon ohjata omia asiakkaitaan. Tällainen nuoren arkeen liittyvä toimintamuoto, jossa nuori pääsee toimimaan sekä taiteen ja kulttuurin että muiden vastaavassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa, voi olla merkittävä lisä nyt olemassa oleviin, usein kahdenkeskisiin keskusteluihin perustuvien palveluiden rinnalla.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös Tapahtumatallin esityksiin ja muihin tapahtumiin osallistuva yleisö, joka pääsee nauttimaan nuorten tekemästä taiteesta sekä saa erilaisia kulttuurielämyksiä. Tämä lisää yhteisöllisyyden tunnetta koko kaupungissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 337 403

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 94 183

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 421 754

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 117 728

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin

Kunnat: Pori

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Annankatu 6

Postinumero: 28100

Postitoimipaikka: Pori

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmaa on analysoitu tutkimus- ja tilastotiedon pohjalta. Nuorten miesten työttömyys on kasvanut kymmenessä vuodessa huomattavasti enemmän kuin saman ikäisten naisten. Vuonna 2005 nuorista miehistä työelämän ulkopuolella olevaan NEET-ryhmään kuului 12,2%, ja vuonna 2016 oli jo 21,1,%. Naisilla vastaavat luvut olivat vuonna 2005 13,9% ja vuonna 2016 15,4%.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tasa-arvo ja sukupuolinäkökulma naisten, miesten ja sukupuoleltaan moninaisten ihmisten kannalta otetaan huomioon kaikessa hankkeen jokapäiväisessä toiminnassa. Nuorten miesten heikompi työllisyystilanne huomioidaan hankkeessa siten, että osallistujien enemmistöksi pyritään saamaan työttömiä nuoria miehiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
-

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 5
Hanke hyödyntää ja kuluttaa luonnonvaroja taloudellisesti. Toiminnassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kierrätys- ja luonnonmateriaalia; kierrätys ja tarvittavat hankinnat tehdään luonnonvarat huomioiden. Jätteiden lajitteluun, kierrätykseen ja kulutusasenteeseen vaikutetaan käytännön toiminnalla, opastuksella ja lyhytkoulutuksilla. Materiaaleja uusiokäytetään mahdollisuuksien mukaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 5
Hankkeen osallistujia kannustetaan liikkumaan hankkeen aikana polkupyörillä tai julkista liikennettä käyttäen. Kiinnitetään huomiota hankkeessa käytettäviin raaka-ainevalintoihin, hävikkiin ja energian säästämiseen ja pohditaan miten oma toiminta ja valinnat vaikuttavat ilmastoon.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kyseisellä hankkeella ei voida sanoa olevan vaikutusta kasvillisuuteen, eliöstöön tai luonnon monimuotoisuuteen.-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 5
(ja kasvihuonekaasujen väheneminen) Ympäristövastuullisuus huomioidaan kaikessa hankkeen toiminnassa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 8 5
Luonnonsuojelunäkökulmat pyritään huomioimaan hankkeen toteutuksessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 6
Toiminnassa pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään kierrätysmateriaalia ja luontoa säästäviä valintoja. Opastetaan osallistujat jätteiden asianmukaiseen lajitteluun ja kehitetään materiaalien uusiokäyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 3
Perehdytään uusiutuviin energialähteisiin ja kannustetaan vastuulliseen energian kulutukseen hankkeen aikana.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 5
Hankkeen yhteistyöverkostoon pyydetään myös yksityisen sektorin toimijoita, jolloin he pääsevät osaksi kulttuurialan toimijoiden asiantuntijaverkostoa. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään aina mahdollisuuksien mukaan paikallisia palveluita ja resursseja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Hankkeessa syntyy nimenomaan aineettomia palveluita: teatteri- ja musiikkiesityksiä sekä muita tapahtumia. Aineettomuuteen kannustetaan myös esitysten ja muiden toimintojen toteutusvaiheessa.
Liikkuminen ja logistiikka 9 6
Hanke käyttää mahdollisuuksien mukaan julkista liikennettä, hankkii materiaalit mahdollisimman läheltä ja kannustaa myös muihin ekologisiin vaihtoehtoihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Hanke vaikuttaa välittömästi osallistujien hyvinvointiin, osallisuuteen, osallistumiseen, elämänhallintaan ja tiedon saantiin. Lisäksi se lisää osallistujien mahdollisuutta työllistyä sekä lisää harrastemahdollisuuksia ja luovuuden toteuttamista. Hanke vähentää syrjäytymisriskiä ja se voi vaikuttaa positiivisesti osallistujien terveyteen.
Tasa-arvon edistäminen 8 7
Hanke vähentää eriarvoisuutta tarjoamalla heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille mahdollisuuden osallistua taidetoimintaan, johon heillä ei muuten olisi mahdollisuutta. Tasa-arvoisuuden periaatetta noudatetaan kaikessa Kulttuuritalo Anniksella tapahtuvassa toiminnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 5
Hanke vähentää eriarvoisuutta, koska se kohdistuu syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. He pääsevät toimimaan itselleen merkityksellisten toimintojen parissa, alan ammattilaisten ohjauksessa.
Kulttuuriympäristö 9 6
Hankkeessa on merkittävässä roolissa Porissa sijaitseva rakennettu kulttuuriympäristö, sillä hanke toteutetaan Kulttuuritalo Anniksella. Lisäksi esitykset ja tapahtumat saattavat hyvinkin olla osana laajempaa kulttuuriympäristöä, kuten kaupunkikuvaa, virkistysalueita, maisemaa ja kulttuuriperintöä.
Ympäristöosaaminen 7 5
Hanke voi edistää osallistujien ympäristötietoisuutta liikkumisen sekä hankkeessa käytettävien materiaalien käytön suhteen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-