Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22330

Hankkeen nimi: Yliopistojen työelämäpalvelut yrityksille

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Yliopistonmäki

Puhelinnumero: 029 450 5000 (vaihde)

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://www.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Tuominen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtava suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satuomin(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405180653

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yliopistojen työelämäpalvelut yrityksille -hankkeen tavoitteena on edesauttaa opiskelijoiden laadullista työllistymistä syventämällä ja laajentamalla Turun yliopistojen yritysyhteistyötä. Tämä saavutetaan rakentamalla työelämäpalvelujen ja alueen yritysten kumppanuuspalvelumalli, jonka avulla voimme tarjota opiskelijoille enemmän tietoa ja kontakteja työelämään. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan yliopisto-opiskelijoiden yrittäjämäisen ajattelun kehittymistä ja tarjotaan tulevaisuusohjaukseen nojaavaa tukea urataitojen kasvattamiseen.

Yliopisto-opiskelijoiden laadullinen työllistyminen edellyttää, että opiskelijat saavat riittävästi kontakteja työelämään ja pystyvät kasvattamaan ymmärrystä omasta osaamisestaan ja sen hyödyntämisestä työmarkkinoilla. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan uudenlaista tukea opiskelijoiden urataitojen kasvattamiseen ja kattava verkosto yrityskumppaneita. Yritykset ja yliopistot tarvitsevat toisiaan, mutta yhteistyön haasteena on usein tarjolla olevien palveluiden ja yritysten tarpeiden kohtaanto-ongelmat sekä yritysten kokema vaikeus käynnistää yhteistyö yliopiston kanssa. Yliopistojen työelämäpalvelut yrityksille -hanke tarttuu näihin haasteisiin selvittämällä kattavasti yritysten toiveita yhteistyölle ja luomalla tarvelähtöisen kumppanuusplavelumallin, jonka keskiössä ovat yritysten tarpeet, asiakassuhteen luominen ja pitkäjänteinen yhteistyö. Kumppanuuspalvelumallin avulla hankeorganisaatiot pystyvät kasvattamaan yhteistyöyritysverkostoaan ja tarjoamaan opiskelijoilleen kontakteja työelämään. Lisäksi hankkeessa tuotetaan uudenlaista tukea yliopisto-opiskelijoiden oman osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden tunnistamiseen. Tukikokonaisuus nojaa voimakkaasti yrittäjämäisen ajattelun kehittämiseen sekä tulevaisuusohjauksen periaatteisiin.

Hankkeessa:
1. Selvitetään kattavasti alueen yritysten tarpeita, nykyisiä esteitä yhteistyölle yliopistojen kanssa sekä parhaita yhteistyön kaytäntöjä. Hyödynnetään palvelumuotoilun työkaluja yritysten tarpeiden kartoittamisessa ja asiakasprofiilien luomisessa yhteistyössä alueen yritysten kanssa.
2. Kehitetään ja pilotoidaan palvelumalli yhteistyössä alueen yritysten ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Jatkokehitetään palvelumallia pilotoinnin tulosten perusteella.
3. Rakennetaan opiskelijoille tukikokonaisuus oman osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden tunnistamisen tueksi keskittyen erityisesti tulevaisuusohjaukseen ja yrittäjämäisen ajattelun kehittymiseen.

Hankkeen tuloksena syntyy malli, joka mahdollistaa aiempaa tiiviimmän ja rakenteellisemman yhteistyön yliopistojen ja niiden opiskelijoiden sekä yritysten välille. Kumppanuuspalvelumalli rakennetaan yritysten kanssa yhteistyössä ja sen lähtökohtana on tuotettavien palvelujen ja yhteistyötoimintojen kokonaisuus, josta molemmat osapuolet hyötyvät vastavuoroisesti. Hanke rakentaa osaltaan yliopistojen kumppanuuksien strategista kokonaisuutta, jolla saavutetaan yliopistojen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kasvu eri toimintasektoreilla. Lisäksi hanke auttaa vastaamaan yritysten osaaja- ja kehitystarpeisiin ja siten tukee alueen elinkeinotoiminnan kasvua ja elpymistä koronakriisin vaikutuksista.

Hanke vastaa Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa asetettuihin tavoitteisiin kumppanuuksien ja verkostojen kehittämisestä, opiskelijoiden työelämävalmiuksien kasvattamisesta ja innovatiivisten yhteistyömuotojen luomisesta. Hanke sijoittuu Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjaan 4, 'Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen'. Hanke vastaa erityistavoitteen 'Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen' kehittämistarpeisiin. Yliopistojen työelämäpalvelut -hankkeen päätoteuttaja on Turun yliopisto ja osatoteuttajana toimii Åbo Akademi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n, Turun Kauppakamarin kanssa ja alueen muiden korkeakoulujen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Turun talousalueen yritykset sekä Åbo Akademin ja Turun yliopiston opiskelijat. Yhteistyökumppaneina toimivien Varsinais-Suomen yrittäjien ja Turun Kauppakamarin avulla pyrimme tavoittamaan alueen yrityksistä ne, joille akateeminen osaaminen ja yliopistoyhteistyö ovat relevantteja. Yritykset osallistuvat hankkeen kehitystyöhön, mutta ovat varsinaista kohderyhmää palvelumallin pilotoinnin osalta.
Yliopisto-opiskelijoiden osalta hankkeen toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti aloille, joilla oman osaamisen markkinointi ja yrityskontaktien saaminen koetaan haastavimmiksi. Turun yliopiston ja Åbo Akademin keräämän uraseurantadatan valossa generalistialoilta valmistuvat kokevat oman osaamisen tunnistamisen ja sanoittamisen professioaloja vaikeammaksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat Åbo Akademin ja Turun yliopiston henkilökunta, jotka myös tulevat hyötymään uusista yrityskumppaneista. Hankkeessa kartoitetaan kumppanuustoimintaa yliopistojen sisällä ja pyritään löytämään synergiaetuja. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat lisäksi hankkeessa mukana olevat yrittäjäjärjestöt, jotka pystyvät hankkeen toimenpiteiden ansiosta palvelemaan omaa jäsenistöään aiempaa paremmin heidän osaamistarpeissaan. Lisäksi alueen muiden korkeakoulujen työelämäpalvelujen ja yrityspalveluja tuottavien yksiköiden henkilöstö hyötyy kehittämästämme palvelumallista, sillä kaikki korkeakoulut tekevät jatkossakin yhdessä töitä korkeakoulujen ja
elinkeinoelämän tiiviimmän yhteistyön puolesta ja organisoivat muun muassa poikkitieteellisiä asiakasprojekteja yrityskumppaneilleen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 444 588

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 423 388

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 555 735

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 529 235

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun

Kunnat: Mynämäki, Lieto, Masku, Paimio, Turku, Rusko, Sauvo, Naantali, Nousiainen, Kaarina, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 28

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 255

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Naiset ovat aliedustettuja yrittäjyyteen liittyvässä toiminnassa, kuten opiskelijayrittäjänä toimimisessa. Näin ollen yrittäjyystaitojen vahvistaminen sellaisten kohderyhmien keskuudessa, jossa ne ovat heikoimmassa asemassa, edistää tasapainoista sukupuolijakaumaa yrittäjyystaitojen osalta. Lisäksi hankkeen pääasiallinen kohderyhmä ovat generalistialojen opiskelijat Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Turun yliopiston tuottaman uraseurantatiedon perusteella noin 67 % valmistuneista generalisteista on naisia. Hankkeen toimet kohdistuvat sekä miehiin että naisiin, mutta kohderyhmän ollessa lähtökohtaisesti naisvaltainen, lisätään hankkeen toimenpiteillä erityisesti naisgeneralistien urataitoja ja työllistymisvalmiuksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen yhtenä tavoitteena on auttaa opiskelijoita näkemään koulutuksen tuottama osaaminen ja sen soveltamiskohteet aiempaa laajemmin. Tämä auttaa molempia sukupuolia tarkastelemaan työllistymismahdollisuuksia monipuolisemmin.Hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden sukupuolijakauman odotetaan noudattavan valmistuneiden jakaumaa, joten osallistujista noin 2/3 arvioidaan olevan naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon lisääminen, mutta hankkeen toimenpiteet tukevat sukupuolten välistä tasavertaisuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Digitaalisten sisältöjen tuottaminen vähentää tarvetta painettujen materiaalien päivittämiselle ja hankinnalle. Hankkeessa pyritään kautta linjan hyödyntämään sähköisiä työkaluja ja minimoimaan uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Digitaalisten sisältöjen tuottaminen vähentää tarvetta painettujen materiaalien päivittämiselle ja hankinnalle.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Digitaalisten sisältöjen tuottaminen vähentää tarvetta painettujen materiaalien päivittämiselle ja hankinnalle.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 4
Hankkeessa luodaan uusia yhteyksiä ja toimintatapoja, joilla alueen korkeakoulutettu työvoima ja elinkeinoelämä voivat hyötyä toisistaan ja luoda kestävää kasvua alueelle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Hankkeessa tuotetaan palveluja, digitaalisia materiaaleja sekä toimintamalleja, jotka perustuvat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, tiedon vaihtoon ja yhteistyön kasvattamiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 7
Epävarmuus omista työllisyysmahdollisuuksista ja osaamisesta heikentää merkittävästi opiskelijoiden hyvinvointia. Hankkeen toimenpiteet lisäävät hyvinvointia tarjoamalla kohderyhmälle uusia välineitä ja yhteistyönmuotoja, jotka parantavat urataitoja ja työllistyvyyttä. Paremmat taidot oman osaamisensa tunnistamisessa ja markkinoinnissa lisäävät positiivista suhtautumista tulevaisuuteen. Hanke edistää erityisesti sellaisten opiskelijoiden hyvinvointia, jotka kokevat työelämän vaatimukset sosiaalisista taidoista, verkostoitumisesta ja myynnillisyydestä keskimääräistä haastavimmiksi. Yli puolet opiskelijoista arvioi Turun alueen tarjoavan oman alan töitä opiskeluaikana melko tai erittäin huonosti. Samalla 75 % opiskelijoista voisi jäädä asumaan Turkuun valmistumisensa jälkeen, mikäli töitä löytyy. Alueellisena hankkeena Yliopistojen työelämäpalvelut yrityksille tukee Turussa opiskelevien toiveita asettua pysyvästi alueelle lisäämällä opiskelijoiden ja elinkeinoelämän välisiä yhteyksiä ja molemminpuolista ymmärrystä.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämisen lisäksi hanke lisää alojen välistä tasa-arvoa. Generalistien työllisyystilanne ja ymmärrys omasta osaamisesta on tyypillisesti heikompaa kuin professioaloilla. Hankkeen toimenpiteillä parannetaan generalistien urataitoja ja laadullista työllistymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan yhtäläisesti kaikki kohderyhmään kuuluvat yhteiskunnallisesta, kulttuurisesta tai sosiaalisesta taustasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yliopistojen työelämäpalvelut yrityksille -hankkeen tavoitteena oli edesauttaa opiskelijoiden laadullista työllistymistä syventämällä ja laajentamalla Turun yliopistojen yritysyhteistyötä. Tämän saavuttamiseksi hankkeessa on kehitetty Turun yliopiston työelämäpalveluiden ja Åbo Akademin Arbetsforumin yritysyhteistyötä, keskittyen kumppanuuksille perustuvaa palvelumalliin. Lisäksi hankkeessa on vahvistettu yliopisto-opiskelijoiden yrittäjämäisen ajattelun kehittymistä ja urataitojen kasvattamista.

Yliopisto-opiskelijoiden laadullinen työllistyminen edellyttää, että opiskelijat saavat riittävästi kontakteja työelämään ja pystyvät kasvattamaan ymmärrystä omasta osaamisestaan ja sen hyödyntämisestä työmarkkinoilla. Tämän saavuttamiseksi tarvittiin uudenlaista tukea opiskelijoiden urataitojen kasvattamiseen ja kattava verkosto yrityskumppaneita. Yritykset ja yliopistot tarvitsevat toisiaan, mutta yhteistyön haasteena on usein tarjolla olevien palveluiden ja yritysten tarpeiden kohtaanto-ongelmat sekä yritysten kokema vaikeus käynnistää yhteistyö yliopiston kanssa. Yliopistojen työelämäpalvelut yrityksille -hanke tarttui näihin haasteisiin selvittämällä kattavasti yritysten toiveita yhteistyölle ja luomalla tarvelähtöisen kumppanuusplavelumallin, jonka keskiössä ovat yritysten tarpeet, asiakassuhteen luominen ja pitkäjänteinen yhteistyö. Kumppanuuspalvelumallin avulla hankeorganisaatiot pystyivät kasvattamaan yhteistyöyritysverkostoaan ja tarjoamaan opiskelijoilleen kontakteja työelämään. Lisäksi hankkeessa tuotettiin uudenlaista tukea yliopisto-opiskelijoiden oman osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden tunnistamiseen.

Hankkeessa:
1. Selvitettiin kattavasti alueen yritysten tarpeita, nykyisiä esteitä yhteistyölle yliopistojen kanssa sekä parhaita yhteistyön käytäntöjä.
2. Kehitettiin ja pilotoitiin palvelumalli yhteistyössä alueen yritysten ja yrittäjäjärjestöjen kanssa.
3. Rakennetiin opiskelijoille tukikokonaisuus oman osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden tunnistamisen tueksi keskittyen erityisesti tulevaisuusohjaukseen ja yrittäjämäisen ajattelun kehittymiseen.

Hanke käynnistyi kattavalla kartoitusvaiheella, jonka aikana selvitettiin yritysyhteistyön toimintamalleja niin suomalaisissa kuin ulkomaisissa korkeakouluissa, haastateltiin yrityksiä ja korkeakoulujenkumppanuuksista vastaavia tahoja, järjestettiin työpaja sidosryhmien kesken sekä teetettiin yrityskysely. Kartoitusten pohjalta hahmoteltiin erityisesti pk-sektorin yritysten tarpeita parhaiten vastaavat palvelupaketit sekä kumppanuusmalli, jonka tavoitteena oli tehdä yritysyhteistyöstä pitkäjänteistä ja järjestelmällistä. Kumppanuusmalli sisälsi vastavuoroiselle yhteistyölle perustuvan maksuttoman kumppanuuden sekä opiskelijoiden tavoittamiseen painottuvan maksullisen palvelukokonaisuuden.

Hanketoimijat solmivat hankkeen aikana yhteensä 10 kumppanisopimusta, joista Åbo Akademi solmi kuusi ja Turun yliopisto neljä kumppanuutta. Palvelumallia kehitettiin läpi hankkeen keston ja Turun yliopisto lanseerasi syksyllä 2022 kevyemmän Urakummi-konseptin, jolla pyrittiin tavoittamaan erityisesti pieniä yrityksiä. Myös Urakummiuden tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö, mutta se on molemmille osapuolille kevyempi, matalan kynnyksen yhteistyömuoto. Hankkeen aikana Urakummiksi liittyi 6 yritystä.

Yhteistyöyrityksiä tuotiin yhteen opiskelijoiden kanssa kahdessa työnhakupäivä-tapahtumassa sekä yhdessä webinaarissa ja yhdessä koulutuspäivässä, joka sisälsi myös yritysten Leijonanluolan. Leijonanluolassa yritykset pitchasivat omaa haastettaan opiskelijoille, jotka valitsivat yhden haasteen jatkotyöstöä varten. Lisäksi yrityksille järjestettiin kaksi verkostoitumistilaisuutta.

Opiskelijoiden yrittäjämäisiä valmiuksia kehitettiin itseopiskeltavan verkkokurssin sekä kontaktivalmennusten välityksellä. Verkkokurssi tarjottiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja se sisälsi tehtäviä, jotka auttoivat tunnistamaan ja kehittämään opiskelijoiden omia yrittäjämäisiä valmiuksia sekä kannusti pohtimaan, minkälainen yrittäjyys itselle voisi sopia. Kontaktivalmennuksia järjestettiin niin ikään kolmella kielellä, yhteensä 6 valmennuskurssia. Kontaktivalmennuksissa käsiteltiin verkkokurssin tapaan yrittäjämäisyyttä, minkä lisäksi kontaktivalmennukset mahdollistivat opiskelijoiden keskinäisen vertaistuen.

Hankkeen päättymisen jälkeen sekä Turun yliopiston työelämäpalvelut että Åbo Akademin Arbetsforum jatkavat kumppanuuspalvelumallin kehittämistä ja yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa hankkeessa luotujen toimintamallien pohjalta. Myös hankkeessa kehitetty verkkokurssi jää opiskelijoiden hyödynnettäväksi.