|
|
|
Hankekoodi: S22331
Hankkeen nimi: KanTaMus: Kansantanssin ja -musiikin digipedagogiikka
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 30.9.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2509747-8
Jakeluosoite: Yliopistokatu 9
Puhelinnumero: 020 611 0200
Postinumero: 90570
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: https://www.oamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riikonen Heikki Jukka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-päällikkö, yliopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heikki.riikonen(at)oamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5979873
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
KanTaMus-hankkeessa tunnistetaan ja pureudutaan kolmeen haasteeseen: Ensimmäiseksi hanke pureutuu taidealojen, tarkemmin sanoen kansantanssin ja -musiikin alan, vaikeaan työllisyystilanteeseen, jota pandemian aiheuttama kriisi on heikentänyt entisestään. Tällä hetkellä on olemassa selkeä ja kiireellinen tarve kehittää kansanmusiikin ja kansantanssin aloja yhdessä siten, että näiden alojen ammattilaiset voivat työllistyä aiempaa paremmin. Toiseksi tunnistetaan, että kansanmusiikin ja -tanssin pedagogiikka ja toiminta ovat ajautuneet Suomessa erilleen ja painottuneet liian vahvasti esittävään taiteeseen yhteisöä hyödyttävän osallistavan toiminnan sijasta. Nämä ovat alojen kehittymisen ja jatkuvuuden kannalta ongelmakohtia, joihin hankkeessa haetaan ratkaisuja uudenlaisen jatkuvaan oppimiseen perustuvan yhteisöllisen pedagogisen mallin kautta. Kolmanneksi hanke vastaa digitaalisuuden asettamiin haasteisiin taidealojen pedagogiikalle. Kuluva vuosi 2020 on tehnyt selväksi, että kansantanssin ja -musiikin alan työllisyys on vahvasti riippuvainen sen digitaalisista valmiuksista. Kansantanssin ja -musiikin pedagogiikka on kehollista ja läsnäoloon perustuvaa, mikä on vaikuttanut siihen, ettei digitaalista kansantanssi- ja kansanmusiikkipedagogiikkaa ole vielä kehitetty. Tarve tällaiselle on kuitenkin erittäin suuri. Tavoitteena on kehitystyön kautta tarjota konkreettisia ratkaisuja näihin ongelmiin luomalla kansantanssin ja -musiikin yhteinen pedagoginen malli ja siihen liittyvät, vapaasti käytettävät digitaaliset materiaalit, jonka avulla ammattilaiset voivat tarjota yleisöjen hyvinvointia lisääviä palveluita ja siten työllistyä aiempaa helpommin.
Hankkeessa on kolme kokonaistavoitetta, joiden kautta näihin ongelmiin vastataan. Ensimmäinen tavoite on kansanmusiikin ja -tanssin yhdistäminen vuorovaikutteiseksi, paikallisperinteeseen tukeutuvaksi toiminnaksi. Toiseksi, tavoitteena on yhteisöllisten ja kehollisten opetusmenetelmien kehittäminen digitaalisesti. Kolmas tavoite on hyvinvoinnin lisääminen ja työllisyyden tukeminen taidealoilla, erityisesti kansantanssin ja -musiikin alalla.
Hanketyön tuloksena kehitetään kohderyhmiä aktivoivien osallistavien työpajojen kautta (1) uudenlainen tanssin ja musiikin yhteinen pedagoginen kehys, KanTaMus-malli. Tässä mallissa määritellään uudenlaiset yhteiset periaatteet, menetelmät ja toimenpiteet sekä lähi- että etätyöskentelyyn. Nämä julkaistaan (2) digitaalisina materiaaleina, ns. playbookeina, jotka ovat alalle työllistyvien ja työllistyneiden sekä harrastajaryhmien vapaassa käytössä. Kohderyhmien aktivoimisen seurauksena syntyy myös (3) monialainen yhteistyöverkosto, jonka jäseninä ovat eri alojen ammattilaiset ja harrastajat. KanTaMus-malli, valmiit digitaaliset materiaalit sekä yhteistyöverkosto helpottavat ammattilaisten työllistymistä, palvelevat harrastajia ja houkuttelevat uusia tekijöitä ja yleisöjä hyvinvointia tukevan, liikunnallisen taideharrastuksen pariin.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat nykyiset ja tulevat tanssi- ja musiikkipedagogit, koulujen musiikin ja liikunnan opettajat ja erityisryhmien (esim. vanhukset, kehitysvammaiset, maahanmuuttajat, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat) kanssa työskentelevät freelance -työntekijät sekä yleisen kansanperinteen harrastajaryhmien ohjaajat.
Tanssi- ja musiikkipedagogit ovat hankkeen keskeisin kohderyhmä. Taidealojen työntekijöiden työllistyminen ja työllisyyden turvaaminen on suomalaisessa yhteiskunnassa tunnettu ja tunnustettu ongelma. Ala on erittäin suhdanne- ja kriisiherkkä. Tällä hetkellä tilannetta pahentaa olennaisesti merkittävä globaali pandemiakriisi. Siksi on kehitettävä uudenlaisia toimintamuotoja erilaisiin toimintaympäristöihin ja erilaisten yleisöjen palvelemiseksi, sillä tästä toiminnasta syntyy alan kannattavuus. Hanke aktivoi ja tekee yhteistyötä etenkin tanssi- ja musiikkipedagogian alan opiskelijoiden kanssa. Hanke kehittää yhdessä heidän kanssaan kokonaan uutta, tanssin ja musiikin yhdistävää pedagogista lähestymistapaa sekä luo heidän kanssaan lähestymistapoja sekä työvälineitä (digitaalisia oppaita ja harjoitteita). Nämä lähestymistavat ja työvälineet ovat tukena niin heidän kasvussaan ammattilaisiksi ja auttavat heitä ponnistamaan kohti alkavaa uraansa alalla. Hanke aktivoi 20 opiskelijaa työpajojen kautta, joihin osallistuminen on heille vapaaehtoista. Tutkintoon johtavaa koulutusta tai sen osia ei järjestetä hankkeen toimenpiteinä tai hankkeen tuella.
Harrastajakentällä toimivat kansantanssin ja -musiikin ohjaajat ja opettajat, ovat hankkeelle niin ikään keskeinen kohderyhmä. Nämä työntekijät ovat pääasiassa freelancereita, joiden toimeentulo on jatkuvasti epävarmaa. Hanke tuottaa heille uusia lähestymistapoja, työvälineitä ja toimintaympäristöjä, joiden avulla työllistyminen ja työtaakka helpottuu. Digitaaliset oppaat ja harjoitteet helpottavat tuntien valmistelua ja etätyöskentelyä. Tämä osa toteutetaan yhteistyössä kansanmusiikin ja -tanssin paikallis- ja kattojärjestöjen kanssa. Lisäksi tähän kohderymään lasketaan mukaan koulujen musiikin ja liikunnan opettajat, jotka haluavat täydentää osaamistaan aihepiiriin liittyen. Hanke aktivoi 30 ryhmään kuuluvaa ammattilaista ja opettajaa työpajojen kautta.
Perus- ja toisen asteen opettajaopiskelijat ovat hankkeen suora kohderyhmä useasta syystä. Tällä hetkellä opettajien koulutuksessa ei synny merkittävää asiantuntemusta koskien suomalaista kansanperinnettä. Tästä syystä teemojen esittely koulussa ei ole tarpeeksi monipuolista tai innostavaa. Kuitenkin koulujen kautta voidaan innostaa uusia sukupolvia hyvinvointia tukevan harrastuksen pariin ja luoda merkittäviä yleisöjä kansanperinteelle sen kaikissa muodoissa – niin osallistavaan kuin esittäväänkin toimintaan. Hanke auttaa tulevia opettajia tuottamalla sekä innostavia ja osallistavia pedagogisia lähestymistapoja että ymmärrystä lisääviä materiaaleja. Tämä osa hankkeesta toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen pääaineen opiskelijoiden kanssa toimenpide 1.2:n viimeisessä työpajasarjassa. Vapaaehtoisia musiikkikasvatuksen opiskelijoita on mukana 5 henkilöä. Tutkintoon johtavaa koulutusta tai sen osia ei järjestetä hankkeen toimenpiteinä tai hankkeen tuella.
Erityisryhmien ohjaajat ovat suora kohderyhmä, jonka hanke haluaa nostaa esiin omana harrastajakentän toimijanaan. Erityisryhmien ohjaajat tarvitsevat omia lähestymistapojaan ja työvälineitään onnistuakseen työssään. Taide ja osallisuus lisäävät erityisesti haavoittuvien ryhmien jäsenten hyvinvointi, ja hanke tarjoaa matalan kynnyksen toiminnan mahdollistavaa tanssin ja musiikin yhteispedagogiikkaa, jossa esimerkiksi liikuntarjoitteet eivät ole este osallistumiselle. Erityisryhmien kanssa työskentely yhdessä sosiaali- ja terveyssektorin kanssa on myös merkittävä ja kasvava työllistäjä taidealojen ammattilaisille. Tämä osa hankkeesta toteutetaan yhdessä Lähde! -hankkeen kanssa (ESR). Lähde-hankkeen kautta haetaan hankkeen työpajoihin taitelijoita, jotka toimivat erityisryhmien kanssa. Hanke tavoittelee vastaavia toimijoita myös Kulttuuriosuuskunta Ilmeen ja Nuorten Ystävät ry:n kautta. Työpaketti aktivoi 5 erityisryhmien parissa työskentelevää ammattilaista. Työpaketti aktivoi 20 erityisryhmien ohjaajiin ja opettajiin kuuluvaa henkilöä.
Toiminnasta hyötyvät välillisesti freelance-taidepedagogit, jotka eivät ole suoranaisesti kehitystyössä mukana. Heille toiminta antaa suoraan välineitä päivittäisen työn tekemiseen sekä rakentaa uusia yleisöjä, harrastajaryhmiä sekä muita palvelujen tilaajia. Toiminnasta hyötyvät myös kuntapalvelut ja julkinen sektori, jotka saavat hankkeesta uutta osaamista ja materiaalia osallisuuden tukemiseen ja kulttuurisen hyvinvoinnin edistämiseen. Hyötyviä palveluita voivat olla esimerkiksi opetustoimi, työllistämispalvelut, nuorisotyö, maahanmuuttajien kotouttamispalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntatoimi sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävä toiminta.
Harrastajat ovat hankkeen tärkeä välillinen kohderyhmä. He hyötyvät sekä hankkeen aikana tehtävistä toimista sekä sen tuottamista pysyvistä hyödyistä. Usein harrastajille tarkoitettu toiminta on esittämiseen tähtäävää. Hankkeessa kehitettävä pedagogiikka tuottaa kuitenkin toimintatapoja, taitoja, tietoja ja materiaaleja, jotka korostavat yhdessä oloa ja tasavertaista tekemistä vertaisryhmissä. Näin ollen uusi pedagogiikka voimauttaa harrastajia harjoittamaan tanssia ja musiikkia sosiaalisissa tapahtumissa ja se antaa valmiuksia myös sovittaa musiikkia itse. Näin rikastetaan paikallista ja suomalaista tanssin ja musiikin harrastajakentän toimintaa. Koko suomalainen harrastajakenttä hyötyy uusista toimintamalleista sekä digitaalisista materiaaleista ja toimintaympäristöistä.
Toinen välillinen ryhmä, joka toiminnasta hyötyy, ovat perus- ja toisen asteen opiskelijat ja oppilaat. He saavat tutustua paikalliseen ja suomalaiseen kulttuuriperintöön innostavasti ja osallistavasti. Oppilaat saavat tietoja, taitoja ja välineitä harrastaa suomalaista tanssi- ja musiikkiperinnettä koulussa ja omaehtoisesti. Taito- ja taideaineet lisäävät oppilaiden hyvinvointia.
Kolmas välillinen ryhmä, joka toiminnasta hyötyy ovat erityisryhmien (vanhukset, kehitysvammaiset, maahanmuuttajat) jäsenet. Taiteen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu jo pitkään ja niistä saadut hyödyt ovat jo jokapäiväinen tunnistettu asia. Erityisryhmät saavat ohjaajiensa kautta uudenlaista aktiivista ja osallistavaa taidetta ja tekemistä tämän projektin myötä. Sisällöllisesti vanhuspalvelun asiakkaille kansanmusiikki ja tanssi on usein nuoruudesta tuttua ja sitä kautta mieleistä tekemistä, kehitysvammaisille melodiat ovat riittävän helppoja osallistua ja seurata, ja maahanmuuttajat oppivat samalla paikallista kulttuuria ja perinnettä kotoutumisen tueksi. Projekti myös auttaa purkamaan taiteessa esiintyviä rakenteellisia esteitä ja pyrkii antamaan erityisryhmille samanlaisia mahdollisuuksia taiteen kokemiseen ja tekemiseen, mitä muilla väestön osilla jo on (ks. ArtsEqual-hanke; Lähde! Taiteesta osallisuutta -hanke).
Lisäksi hyötyvät järjestöt ja yhdistykset, jotka pääsevät kehittämään kohderyhmien osallisuutta ja kulttuurista hyvinvointia soveltamalla toimintamalleja omaan toimintaansa. Erityisesti Suomen nuorisoseurat ja Suomen Kansanmusiikkiliitto sekä näiden kymmenet paikallisjärjestöt voivat suoraan käyttää hankkeen menetelmiä ja materiaaleja omassa toiminnassaan.
Toiminnasta hyötyvät myös muut kuntalaiset, jolle hanke tuottaa erilaisten aktiviteettien myötä mielenkiintoisia tapahtumia sekä kehittyviä harrastepalveluja.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 277 250
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 277 250
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 346 564
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 346 564
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Koillismaan, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Alavieska, Siikajoki, Oulu, Kalajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Ylivieska, Utajärvi, Sievi, Kempele, Muhos, Hailuoto, Kärsämäki, Ii, Merijärvi, Reisjärvi, Oulainen, Pyhäjärvi, Tyrnävä, Raahe, Lumijoki, Pyhäjoki, Vaala, Nivala, Liminka, Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäntä, Pudasjärvi, Kuusamo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2
Suunniteltu: 85
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Hanke edistää kestävää kehitystä muun muassa tarjoamalla aineettomia palveluita sekä tukemalla aineettomiin palveluihin tähtäävää työllisyyttä ja taloutta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Hanke edistää kestävää kehitystä muun muassa tarjoamalla aineettomia palveluita sekä tukemalla aineettomiin palveluihin tähtäävää työllisyyttä ja taloutta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 3 |
| Hanke edistää kestävää kehitystä muun muassa tarjoamalla aineettomia palveluita sekä tukemalla aineettomiin palveluihin tähtäävää työllisyyttä ja taloutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Hanke edistää kestävää kehitystä muun muassa tarjoamalla aineettomia palveluita sekä tukemalla aineettomiin palveluihin tähtäävää työllisyyttä ja taloutta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Hanke edistää kestävää kehitystä muun muassa tarjoamalla aineettomia palveluita sekä tukemalla aineettomiin palveluihin tähtäävää työllisyyttä ja taloutta. Hanke edistää erittäin keskeisesti sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä osallisuuden ja työllisyyden kautta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käytölle. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää kestävää kehitystä muun muassa tarjoamalla aineettomia palveluita sekä tukemalla aineettomiin palveluihin tähtäävää työllisyyttä ja taloutta. Hanke edistää erittäin keskeisesti sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä osallisuuden ja työllisyyden kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää kestävää kehitystä muun muassa tarjoamalla aineettomia palveluita sekä tukemalla aineettomiin palveluihin tähtäävää työllisyyttä ja taloutta. Hanke edistää erittäin keskeisesti sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä osallisuuden ja työllisyyden kautta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Hanke edistää kestävää kehitystä muun muassa tarjoamalla aineettomia palveluita sekä tukemalla aineettomiin palveluihin tähtäävää työllisyyttä ja taloutta. Hanke edistää erittäin keskeisesti sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä osallisuuden ja työllisyyden kautta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeeseen kuuluu keskeisesti ajatus syrjinnän torjumisesta ja yhtäläisistä mahdollisuuksista hyvinvoinnin edistämiseen. Kansanmusiikki ja kansantanssi ovat lähtökohtaisesti taidemuotoja, joissa jokaisella on mahdollisuus toimia omalla tavallaan ja tyylillään jatkuvan oppimisen periaatteita hyödyntäen. Ne tarjoavat myös tasavertaisen osallistumisen mahdollisuuksia monenlaisista lähtökohdista tuleville ihmisille, ja tätä kautta ne torjuvat tehokkaasti etnisestä taustasta johtuvaa syrjintää ja rasismia. Yhdessä tanssiminen ja musisoiminen tuovat ihmiset yhteen ja luo kulttuuriset rajat ylittäviä yhteisöjä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hankkeeseen kuuluu keskeisesti ajatus syrjinnän torjumisesta ja yhtäläisistä mahdollisuuksista hyvinvoinnin edistämiseen. Kansanmusiikki ja kansantanssi ovat lähtökohtaisesti taidemuotoja, joissa jokaisella on mahdollisuus toimia omalla tavallaan ja tyylillään jatkuvan oppimisen periaatteita hyödyntäen. Ne tarjoavat myös tasavertaisen osallistumisen mahdollisuuksia monenlaisista lähtökohdista tuleville ihmisille, ja tätä kautta ne torjuvat tehokkaasti etnisestä taustasta johtuvaa syrjintää ja rasismia. Yhdessä tanssiminen ja musisoiminen tuovat ihmiset yhteen ja luo kulttuuriset rajat ylittäviä yhteisöjä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeeseen kuuluu keskeisesti ajatus syrjinnän torjumisesta ja yhtäläisistä mahdollisuuksista hyvinvoinnin edistämiseen. Kansanmusiikki ja kansantanssi ovat lähtökohtaisesti taidemuotoja, joissa jokaisella on mahdollisuus toimia omalla tavallaan ja tyylillään jatkuvan oppimisen periaatteita hyödyntäen. Ne tarjoavat myös tasavertaisen osallistumisen mahdollisuuksia monenlaisista lähtökohdista tuleville ihmisille, ja tätä kautta ne torjuvat tehokkaasti etnisestä taustasta johtuvaa syrjintää ja rasismia. Yhdessä tanssiminen ja musisoiminen tuovat ihmiset yhteen ja luo kulttuuriset rajat ylittäviä yhteisöjä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Erityisenä tavoitteena on kulttuuriympäristön rikastaminen: erityisesti kulttuuriperinnön säilyttäminen, edistäminen ja elävöittäminen. Hankkeessa korostuva inklusiivisuuden periaate tukee erilaisten kulttuurien hyväksyntää sekä vapaata henkistä toimintaa ja eettistä kasvua. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen. | ||
KanTaMus-hankkeen taustalla oli kolme kehittämistarvetta: 1) koronapandemian aiheuttaman taidealojen työllisyystilanteen parantaminen, 2) kansantanssin ja kansanmusiikin toiminnan ja pedagogiikan yhdistäminen ja 3) digitaalisten materiaalien ja toimintaympäristöjen kehittäminen kansanmusiikissa ja kansantanssissa. Kokonaisuudessaan hanke onnistui saavuttamaan keskeiset tavoitteensa ja vastaamaan kehittämistarpeisiin. Hankkeen toiminnan keskeisenä osana olivat kohderyhmille suunnatut työpajat, joissa kehitettiin ja kokeiltiin pedagogisia menetelmiä ja opetusmateriaaleja. Toiminnan myötä tuloksina syntyi uusia työkaluja ja materiaaleja, jotka julkaistiin digitaalisina playboookeina selainpohjaisesti (kantamus.fi). Materiaalit soveltuvat erilaisille kohderyhmille ja ovat vapaasti kaikkien käytössä. Hanke loi pedagogisen mallin, jossa kansantanssi ja kansanmusiikki yhdistyvät kiinteästi toisiinsa ja jossa toiminnan lähtökohtana on niiden jatkuva vuorovaikutus. Hankkeessa luotiin myös perustaa digitaalisille toimintaympäristöille, joissa alan ammattilaiset pystyvät työskentelemään matalaviiveisiä etäyhteyksiä hyödyntäen eri paikkakunnilla. Lisäksi tuloksena syntyi Oulun seudulla kansantanssin ja kansanmusiikin ympärille kietoutuva monialainen yhteistyöverkosto.