Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22335

Hankkeen nimi: Valmennuksesta virtaa!

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0174666-4

Jakeluosoite: Sepänkatu 4 A, 3. kerros

Puhelinnumero: 014 266 0134

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Oksanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.m.oksanen(at)jyvaskyla.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404855075

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tehostaa vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien asiakkaiden pääsyä takaisin työmarkkinoille. Työttömyyden jatkuessa työnhaku mutkistuu ja työnhakijan arjessa on usein ratkaistavina työttömyyden pitkittyessä myös toimeentulon, sosiaalisen osallisuuden, motivaation ja arjenhallinnan kysymyksiä. Käytössä olevat julkiset työvoimapalvelut eivät yksin riitä näihin ongelmiin liittyvän työttömyyden ratkaisuksi tai vähentämiseksi. Tavoitteena on hankkeen toimenpiteiden kautta tuottaa asiakkaille tukea ja valmennusta, jotta asiakkaan työmarkkinavalmiudet vahvistuvat ja tätä kautta työllistymisen mahdollisuudet paranevat. Tavoitteena on hankkeen aikana tunnistaa ne valmennuspalvelut, jotka eniten hyödyttävät kohderyhmän asiakkaita työllistymisessä. Hankkeen tavoitteena on myös madaltaa työnantajien kynnystä työllistää pidempään työttömänä ollut henkilö.



Hankkeessa kehitetään ja hankitaan valmennuspalveluita, jotka edistävät työnhakijoiden työllistymistä työnhaun aikaista hyvinvointia lisäämällä. Palveluilla täydennetään julkisia työvoimapalveluja ja pyritään tehostamaan niiden vaikuttavuutta. Hankkeessa madalletaan työnantajien kynnystä tarjota työllistymismahdollisuuksia vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville työttömille viestinnän ja tiedottamisen keinoin. Edelleen, hankkeessa vahvistetaan ja monipuolistetaan työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan työssävalmennuksen mallia.
Opinnollistaminen madaltaa kynnystä ammatilliseen koulutukseen ja lyhentää opiskeluaikoja. Hankkeessa dokumentoidaan prosessi, jonka avulla työkokeilun aikana hankittua osaamista voidaan opinnollistaa. Opinnollistamisen mahdollisuuksia tarkastellaan erityisesti aloilla, joilla on tunnistettu paikallisesti ja alueellisesti haasteita työvoiman saatavuudessa.



Hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan kohdennettuja, asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia lakisääteisiä palveluja täydentäviä valmennuspalveluja, jotka edistävät kohderyhmän asiakkaiden työllistymistä. Asiakaspalautteen ja seurannan avulla saadaan tietoa siitä, millaiset valmennuspalvelut parhaiten edistävät vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevan hakijan tilannetta. Hankkeen avulla luodaan myös malli, jolla voidaan huomioida tehokkaammin asiakkaiden näkemykset palveluiden kehittämisessä ja hyödyntää myös alueen verkoston osaamista. Työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön kautta luodaan uudenlaisia työllistämisen malleja, joilla pyritään vastaamaan paikallisiin ja alueellisiin työvoimatarpeisiin

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Rakennetyöttömyyden piirissä oli 07/20 Jyväskylässä 6111 työnhakijaa, joista pitkäaikaistyöttömiä 2699 ja pitkäaikaistyöttömiin rinnasteisia 1335 henkilöä. Palveluilta työttömäksi jääneitä oli 1897. Tästä ryhmästä 07/20 55-64- vuotiaita 1344 henkilöä (22 %), 30-54-vuotiaita 3018 henkilöä (49%), 25-29-vuotiaita 846 henkilöä (14,5 %) ja alle 25-
vuotiaita 878 henkilöä (14,5 %). Naisia rakennetyöttömistä on 2633 (43 %) ja miehiä 3478 (57 %).

Näistä rakennetyöttömistä hankkeen kohderyhmään kuuluvat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Lisäksi hankkeeseen voidaan ohjata alle 30-vuotiaita ja maahanmuuttajia, joiden työttömyys on pitkittynyt ja/tai tunnistetaan, että asiakkaan suunnitelmat eivät etene yrityksistä huolimatta. Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat myös työnantajat, jotka voivat tarjota työllistymismahdollisuuksia kohderyhmälle.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat työnhakijoiden kanssa työskentelevät tahot Keski-Suomen alueella. Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat myös työnhakija-asiakkaat, jotka eivät sisälly hankkeen varsinaiseen kohderyhmään. Työnhakija-asiakkaat hyötyvät siitä, että asiakkaan tarpeiden tunnistaminen kehittyy ja että uusia, yksilöllisempiä palveluja kehitetään. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluu myös verkosto, joka ideoi yhdessä hankkeen kanssa palveluja kohderyhmälle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 83 542

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 20 793

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 111 389

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 27 723

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tarkasteltu rakennetyöttömyyttä sukupuolen mukaan. Rakennetyöttömät sukupuolen mukaan Jyväskylässä: miehiä 3478 henkilöä ja naisia 2633 henkilöä (7/2020). Tästä johtuen hankkeen kohderyhmään ohjautumisessa huomioidaan miesten ja naisten määrä yllä olevan jakauman mukaisesti. Sukupuolinäkökulma huomioidaan, mikäli todetaan, että sillä on merkitystä palveluiden sisältöön. Kehittäjäasiakkuuksissa huomioidaan kohderyhmän sukupuolijakauma sekä mahdolliset palveluiden sisällöllisten tarpeiden eroavaisuudet miesten ja naisten välillä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan, mikäli todetaan, että sillä on merkitystä palveluiden sisältöön. Kehittäjäasiakkuuksissa huomioidaan kohderyhmän sukupuolijakauma sekä mahdolliset palveluiden sisällöllisten tarpeiden eroavaisuudet miesten ja naisten välillä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ensisijaisena tavoitteena ei ole vaikuttaa luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Etänä toteutettavien palveluiden kehittäminen vaikuttaa mm. liikkumisen aiheuttamiin päästöihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ensisijaisena tavoitteena ei ole luonnon monimuotoisuuden edistäminen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Etänä toteutettavien palveluiden kehittäminen vaikuttaa mm. liikkumisen aiheuttamiin päästöihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ensisijaisena tavoitteena ei ole vaikuttaa Natura 2000-ohjelman kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ensisijaisena tavoitteena ei ole materiaalien käytön tai jätteiden tuottamisen vähentäminen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ensisijaisena tavoitteena ei ole uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Rakennetyöttömyyden vähentäminen vastaa suoraan elinkeinorakenteen yhteen keskeisimmistä haasteista eli työvoiman saatavuuteen. Palveluiden kehittämisen ja kysynnän lisäämisen myötä alueelle voi syntyä uutta tarjontaa uusille markkinoille ja syntyä myös uusia palveluntuottajia ja uutta yritystoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään sekä uutta toimintamallia että uusia täsmäpalveluita, joilla on keskeisiä aineettomia sisältöjä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ensisijaisena tavoitteena ei ole vaikuttaa liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Rakennetyöttömyydessä olevien työnhakijoiden työllisyyden edistäminen, osaamisen kasvattaminen ja kokonaisvoimavarojen lisääminen on suorassa suhteessa koetun hyvinvoinnin lisääntymiseen.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeen asiakkuuksissa pyritään huomioimaan tasa-arvonäkökulma, erityisesti ikä- ja sukupuolinäkökulma. Hanke edistää tasa-arvoa, koska hankkeen tavoite on turvata asiakkaan tarpeeseen perustuvat palvelut kaikille asiakkaille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 10
Hankkeessa edistetään myös maahanmuuttajataustaisten rakennetyöttömien työllistymistä sekä luodaan palvelumallia huomioiden myös työnhakijat, joilla on haasteita työkyvyn suhteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen keskeisenä tavoitteena ei ole kulttuuriympäristöön vaikuttaminen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen keskeisenä tavoitteena ei ole ympäristöosaamisen lisääminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-