|
|
|
Hankekoodi: S22340
Hankkeen nimi: Kestävä ja vaikuttava kuntatekniikan palvelumalli
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Järvi-Saimaan Palvelut Oy
Organisaatiotyyppi: Keskisuuri yritys
Y-tunnus: 2567601-5
Jakeluosoite: Kauppatie 1
Puhelinnumero: 0444175243
Postinumero: 58700
Postitoimipaikka: Sulkava
WWW-osoite: http://www.jarvisaimaanpalvelut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eskelinen Jyri
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jyri.eskelinen(at)jarvisaimaanpalvelut.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444175243
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tämä on kunnianhimoinen hanke, mutta niin on iso käsillä oleva muutoskin: SOTE- ja maakuntauudistusta on puuhattu pitkään ja toteutuessaan tällä on ennenkokemattoman suuri vaikutus suomalaiseen kuntakenttään. Julkinen keskustelu on painottunut SOTE-palveluihin ja Hieman vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä selvästi aiempaa pienempiin kuntiin on jäämässä. Kuntiin on jäämässä paljon kuntatekniikkaa.
Kuntatekniikkaan liittyy monta muutakin rakennemuutosta: kuntien väestörakenne on isossa muutoksessa, ilmastonmuutos haastaa ja teknologinen murros edellyttää uudenlaista osaamista. Kuntatekniikka on takamatkalla digitalisaation hyödyntämisessä. Samalla erityisesti infrastruktuuriin liittyvää korjausvelkaa on kasaantunut. On selvää, että kuntien on voimakkaasti modernisoitava kuntatekniikan toimintatapojaan. Hankkeessa luodaan kokonaan uusi ja kokonaisvaltainen palvelumalli kuntatekniikkaan. Hankkeessa kuntatekniikka ymmärretään laajasti sisältäen kaikki kunnan tekniset palvelut, rakennuttamisen ja maankäytön, vesihuollon, kiinteistöihin liittyvät palvelut ja liikunnan. Järvi-Saimaan Palvelut toimittaa kuntatekniset palvelut kolmelle omistajakunnalleen ja hankkeen suorana kohderyhmänä on tämä henkilöstö. Lisäksi hankkeen kohderyhminä on omistajakuntien kuntatekniikkaan osallistuva henkilöstö, esimerkiksi rakennustarkastajat sekä kuntateknisiin ratkaisuihin osallistuvat päätöksentekijät. Välillisinä kohderyhminä ovat myös alueen pk-yritykset ja muut julkiset toimijat, jotka hyötyvät uudesta palvelumallista ja uudenlaisista yhteistyömahdollisuuksista.
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet jakautuvat neljään osa-alueeseen. Kutsuva ja ymmärrettävä palvelumalli -osa-alueessa tavoitteena on on muotoilla toimintaympäristön muutos ja haluttu toimintamalli ymmärrettäväksi. Kyse on pohjimmiltaan organisaatiokulttuurin ja vanhojen toimintatapojen muuttamisesta. Keinoina hyödynnetään koulutuksia, tarinallistamista ja palvelumuotoilua sekä edistymistä seuraavia mittareita. Henkilöstöä rohkaistaan osallistumaan, modernissa palvelutuotannossa persoona saa näkyä.
Hankkeen toisena osa-alueena on Uudenlainen tapa tehdä työtä. Hankkeessa rikotaan perinteiset kuntatekniikan toimintorajat ja vaihdetaan näkökulmiksi etänä vai lähellä, läsnä vai diginä. On selvää, että yksittäisessä kunnassa ei voi hallita kaikkea ja paikallistasolla keskiöön nousee ristiintekeminen. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia kumppanuuksia. Osa-alueessa koulutetaan tavoitteellisesti uutta osaamista ja haetaan yhteistyömahdollisuuksia alueen muiden yritysten kanssa.
Prosessiohjattu oppimispolku ja itseohjautuvuus -osa-alueessa valmennetaan asiantuntijoita ja esimiehiä uudenlaiseen johtamistapaan, tavoitteisiin ja mittareihin. Perinteisesti kuntatekniikkaa on johdettu kapeina sektoreina, siiloina. Uusi palvelumalli edellyttää horisontaalista ohjausta yli palvelualuerajojen eikä se ole mahdollista ilman riittävän itseohjautuvaa toimintakulttuuria, jossa henkilöstö kokee omistajuutta työhönsä. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on erityisesti prosessien skaalautuvuus yli kuntarajojen.
Hankkeen neljäs osa-alue luo pohjan kuntatekniikan jatkuvalle parantamiselle, jossa päätökset perustuvat käytön, kunnossapidon, resurssitehokkuuden ja turvallisuuden kokonaisarvioon. Tulevaisuudessa kuntatekniikan osaajat ovat jatkuvan parantamisen ammattilaisia ja he ovat tottuneet muuttuvaan toimintaympäristöön sekä uudenlaisiin yhteistyömalleihin. Työkaluina ovat kriittisyyskartoitukset ja toimintaa kuvaavat mittarit. Lisäksi osa-alueessa tarkastellaan hankintakriteerejä käytön näkökulmasta.
Tapahtunut teknologinen murros on niin suuri, että kuntien kuntatekniikan palvelumalli on mahdollista ajatella kokonaan uusiksi. Toimintaympäristön muutos on niin suuri, että palvelumalli pitää ajatella kokonaan uusiksi. Kaavailtu sote/maakuntauudistus luo kokonaan uudenlaiset kunnat. Vaikuttaa siltä, että moni pieni kunta on siirtynyt vain odottamaan, että joskus myöhemmin joku ylempää linjaa miten toimitaan. Tästä me olemme Järvi-Saimaan Palveluissa eri mieltä. Meillä on kykyä ja intoa tarttua haasteeseen. Nyt on aika oikea aika perustaa pienten kuntien kuntatekniikkaan moderni ja jatkuvasti kehittyvä palvelumalli. Palvelumallin tuloksena kuntatekniikkaan liittyvät tehtävät on ajateltu kokonaan uudestaan. Uusi palvelumalli sisältää sopivassa suhteessa etä- ja lähiasiointia ja itse palvelut tuotetaan etä- ja lähipalvelujen yhdistelmänä. Uuden palvelumallin perustana on itseohjautuva ja motivoitunut henkilöstö. Kuntatekniikka on tulevaisuuden haluttu työpaikka.
Hanke toteutetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella ja sen kohteena on koko Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n henkilöstö sekä kuntatekninen palvelutuotanto, käsittäen maankäytön ja rakennuttamisen, vesihuollon, kadut ja tiet, puistot, satamat ja muut yleiset alueet, liikuntatoimen sekä kiinteistöt.
Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n palveluksessa on n. 115 henkilöä vakituisessa työsuhteessa, jonka lisäksi osa-aikaisia/määräaikaisia n. 10 ja lisäksi kesätyöntekijöitä/harjoittelijoita n. 40 henkilöä (luvut 1.1.2020 tilanteen mukaan). Keskimääräinen henkilöstövahvuus on n. 140 henkeä. Tämän hankkeen ydinkohderyhmänä on yhtiön kuntateknisten toimintojen, tukitoimintojen sekä kiinteistöihin kohdistuvien puhtauspalveluiden henkilöstö, eli koko henkilöstö pois luettuna ateriapalveluiden noin 40 henkilöä. Kokonaisuudessaan kohderyhmä on siis yli 100 henkilöä. Hankkeen kohderyhmään eivät kuulu projektin työntekijät 4 henkilöä, joista 2 ovat uusia rekrytointeja.
Kohderyhmässä painottuvat yli 50v ikäluokat, erityisesti ikäluokka 55-59 vuotiaat työntekijät, joita on peräti 28% yhtiön koko henkilöstöstä. Yhtiön koko henkilöstön keski-ikä oli 1/2020 tilanteessa 50,9 vuotta ja se edustaa hyvin myös tämän hankkeen kohderyhmää. Huomionarvoista on se, että alle 25-vuotiaita työntekijöitä on vain 2%. Hankkeella edistetäänkin toisaalta henkilöstön osaamisen pysymistä relevanttina työurien loppupäässä ja toisaalta tehtävänkuvien uudelleenmäärittelyn ja modernisoinnin avulla lisätään nuorten mahdollisuuksia työllistyä. Yhtiöllä on edessään myös oman henkilöstönsä suhteen voimakas murros.
Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös yhtiön hallitus (8 hlö) sekä asiakkaiden avainviranhaltijat hankkeen näkökulmasta (n. 15 hlö).
Välillisenä kohderyhmänä ovat Juvan, Sulkavan ja Rantasalmen kuntien kuntalaiset palveluiden käyttäjänä. Hankkeessa kehitettävä palvelumalli lisää kuntalaisten mahdollisuutta osallistua. Lisäksi kohderyhmää on kuntien oma henkilöstö ja päätöksentekijät: hankkeessa luodaan käytäntöjä, jotka auttavat kuntaa toteuttamaan haluamaansa politiikka sekä saavuttamaan strategisia tavoitteitaan kuntatekniikan ja investointien avulla.
Järvi-Saimaan Palvelut Oy:llä on lähes 300 yhteistyökumppaniyritystä lähialueilla. Näistä noin 10% eli 30kpl on olennainen välillinen kohderyhmä hankkeelle, kun haetaan uudenlaisia toiminta- ja yhteistyömalleja sekä kehittämiseen kannustavaa hankintapolitiikkaa.
Välillisenä kohderyhmänä ovat lisäksi kaikki muut kohderyhmän kunnat (alle 10 000 asukasta) sekä näille kuntateknisiä palveluita tuottavat organisaatiot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 272 178
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 261 872
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 340 222
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 327 340
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Rantasalmi, Sulkava, Juva
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 41
Suunniteltu: 105
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 7 |
| Lähi- ja etäpalveluiden sopiva suhde. Resurssitehokkuuden, käytön, kunnossapidon ja tietovirtojen vaatimukset systemaattiseksi osaksi kuntateknistä päätöksentekoa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 7 |
| Asukasluvultaan pienillä, mutta maantieteellisesti laajoilla kunnilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien torjunnassa. Ilman hankkeessa kehitettävän palvelumallin avulla kunnat saavat työkaluja toteuttaa valistuneesti ilmastopoliittisia valintojaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 3 |
| Rajallinen, mutta positiivismerkkinen vaikutus. Erityisesti sitä kautta, että infraomaisuutta kehitetään kokonaisuutena. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 7 |
| Lähi- ja etäpalveluiden sopiva suhde. Jatkuvan parantamisen käytännöt kuntatekniikkaan ja vesihuoltoon. Välineet huomioida ympäristönäkökohdat kuntatekniikkaan kohdistuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei kohdistu Natura-alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Positiivinen vaikutus erityisesti siinä, kun teollisuudessa vahvassa asemassa olevat käytön näkökulmat tuodaan osaksi kuntatekniikan arkipäivää: Jatkuva parantaminen pienentää pienentää materiaalihävikkejä ja jätemääriä kestävästi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Käytön (ml. resurssitehokkuus) näkohtien entistä suurempi huomioiminen kuntatekniikan kehittämisessä ja päätöksenteossa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke on elintärkeä niin hakijayritykselle kuin paikalliselle elinkeinorakenteelle. Entisillä toimintamalleilla ei tulevaisuudessa näillä alueilla pärjätä, julkisilla valinnoilla ja uudella palvelumallilla on vahva suuntaava ja elinvoimaa lisäävä vaikutus alueen yrityksiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Aineettomilla tuotteilla ja palveluilla on iso ja jatkuvasti kasvava osuus koko Suomen bruttokansantuotteessa. Kuntatekniikka on tässä auttamatta pitkästi takamatkalla. Tämän hankkeen palvelumalli lisää merkittävästi aineetonta pääomaa ja osaamista. Hankkeen keskeiset tulokset julkaistaan verrokkikunnille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 6 |
| Kaksitasoinen malli kuntatekniseen palvelutuotantoon. Ylimääräinen ajaminen vähenee, kun paikallisella tasolla tehdään asioita ristiin ja tarvittaessa tukeudutaan etäyhteyksin keskitettyyn käyttöön tai asiantuntemukseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke koskettaa suoraan yli 100 työntekijää ja välillisesti useita organisaatioita. Hanke modernisoi kuntateknisen palvelumallin ja luo sitä kautta hyvinvoinnin edellytyksiä niin työntekijöille kuin alueen yrityksille. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hanke on lähtökohtaisesti sukupuolineutraali. Kuitenkin hankkeeseen liittyvä kuntateknisten tehtävänkuvien uudelleenajattelu todennäköisesti edistää tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hanke toteutetaan kunnissa, joiden väestömäärä on voimakkaasti laskenut viime vuosina ja huoltosuhteen ennakoidaan myös tulevaisuudessa heikkenevän (ks. liite). Hankkeessa haasteita käännetään mahdollisuuksiksi. Pienen kunnan on helpompi uudistua kuin ison ja viimeistä huutoa olevat teknologiset ratkaisut skaalautuvat myös pienten organisaatioiden käyttöön. Hankkeella on erittäin suuri yhteiskunnallinen ja kulttuurillinen merkitys. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Hanke lisää alle 10 000 asukkaan kuntien mahdollisuuksia harjoittaa kestävästi omintakeista paikallispolitiikkaa. Hanke säilyttää päätöksenteon mahdollisimman lähellä (subsidiariteettiperiaate), mutta samalla tuo apuvälineet ja palvelumallit nykyaikaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Käytön näkökulmien huomioiminen kuntatekniikassa heijastuu suoraan ympäristönäkökohtiin. Ilman systemaattisen parantamisen kulttuuria hyväkään ympäristöosaaminen ei auta: tämä hanke lisää ympäristötietoisuutta ja antaa todellisia työkaluja ympäristöystävällisten valintojen tekemiseen kuntatekniikassa. | ||
ESR-hanke “Kestävä ja vaikuttava kuntatekniikan palvelumalli” aloitti toimintansa vuoden 2021 helmikuun alussa. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke “Kestävää kasvua ja työtä”-ohjelmasta ja tarkemmin toimintalinjaa kolme “Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus”. ESR-hankkeen erityistavoitteena on tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen kohdealueena Etelä-Savo. Hankkeen oli määrä kestää vuoden 2022 loppuun saakka, mutta hanke sai jatkoa huhtikuun 2023 loppuun saakka.
On oikea aika perustaa pienten kuntien kuntatekniikkaan moderni ja jatkuvasti kehittyvä palvelumalli. Palvelumallin tuloksena kuntatekniikkaan liittyvät tehtävät on ajateltu kokonaan uudestaan. Uusi palvelumalli sisältää sopivassa suhteessa etä- ja lähiasiointia ja itse palvelut tuotetaan etä- ja lähipalvelujen yhdistelmänä. Uuden palvelumallin perustana on itseohjautuva ja motivoitunut henkilöstö. Kuntatekniikka on tulevaisuuden haluttu työpaikka.
Hanketyötä on tehty aktiivisesti yhteistyössä Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n omistajakuntien ja hyvinvointialueen Eloisan kanssa sekä pilotoitu erilaisia kehittämiskohteita kehittäen palvelumalli-kokonaisuutta. Uusia järjestelmiä on otettu käyttöön ja kehitetty niiden käyttämistä osana arkea edelleen syventäen osaamista. Tämä mahdollistaa etänä ja kaukana toimimisen ja jatkuvan toiminnan parantamisen, myös erilaisten käyttöönotettujen mittareiden avulla. Organisaatiokulttuuria on kehitetty viestinnän keinoin ja tarinallisuus on ollut vahvasti esillä arjen tarinoiden ja blogien muodossa. Oppilaitosyhteistyön kehittämisen tuloksena valmistui kaksi opinnäytetyötä. Hanke on tehnyt näkyväksi kuntakentän kehittämistarpeita, joita on yhteistyössä viety eteenpäin. Palvelumallin kehittäminen on mahdollistanut erilaisen pilotoinnin ja kokeilun kulttuurin yhdessä oppien.
Luottamus ja avoimuus omistajakuntien ja Eloisan kanssa ovat mahdollistaneet kehittämistyön hankkeessa. Hankkeen tuloksena palvelumalli on saanut mahdollisuuden laajentua edelleen uusiin kuntiin. Hankkeen kehittämistyön tulokset jatkavat elämää sekä edelleen kehittyvät - toivottavasti myös laajenevat tulevaisuudessa. Hanke on saanut positiivista palautetta sen laajuudesta ja ulottuvuudesta läpi organisaation kuin yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa. Tästä syystä hankkeen vaikuttavuus on ollut yllättävää. Tärkeintä on kehittämistyön näkyminen arjessa: laadukkaina palveluina alueen asukkaille.
Arvomme: työnilo, luottamus ja rohkeus ovat näkyneet hankkeen kehittämistyössä ja sen tuloksissa. On aika antaa kiitoksia. Erityisesti kiitos kohderyhmälle, sidosryhmille ja Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n hallitukselle luottamuksesta hankkeen toteuttamiselle. Kiitos hankkeen ohjausryhmälle palautteesta ja kannustuksesta. Kiitos hanketiimille panostuksesta kehittämistyölle arkityön rinnalla. Kiitos hankekumppaneille yhteistyöstä!