Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22342

Hankkeen nimi: Joustavat oppimispolut Sodankylän malliin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sodankylän kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0193169-1

Jakeluosoite: Jäämerentie 1

Puhelinnumero: 0400 – 618 870

Postinumero: 99600

Postitoimipaikka: Sodankylä

WWW-osoite: http://www.sodankyla.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lakkala Heidi Marjut

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Rehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heidi.lakkala(at)sodankyla.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 - 257 847

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, 0973110-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Joustavat oppimispolut Sodankylän malliin


Joustavat oppimispolut Sodankylän malliin



Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on oppivelvollisuuden laajentaminen. Sodankylän kunnan sivistyssuunnitelma vuosille 2020-2022 sisältää kirjauksen siitä, että toisella asteella valmistaudutaan oppivelvollisuuden pidentymiseen ja kehitetään yhteistyötä lukion ja REDUn Sodankylän toimintayksikön välillä. Muita yhteistyökumppaneita ovat Oulun yliopiston tiedekunnat, Oulun yliopiston geofysiikan observatorio Sodankylässä, Boliden Kevitsa Mining Oy ja Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kultakaivos.



Tavoitteet



Valmistautua oppivelvollisuuden pidentämiseen tiivistämällä oppilaitosten, Sodankylän kunnan, Oulun yliopiston ja paikallisten työnantajien välistä yhteistyötä.

Sujuvoittaa opiskelijoiden siirtymiä perusopetuksesta toiselle asteelle, siirtymiä toisella asteella lukion ja ammattiopiston välillä sekä siirtymiä toiselta asteelta korkeakouluun ja työelämään.

Vähentää ilman toisen asteen tutkintoa jäävien nuorten määrää Sodankylässä.

Kehittää koulutuksen vetovoimaisuutta.



Hankkeen tavoitteena on taata alueen nuorille laadukkaat mahdollisuudet toisen asteen ja korkea-asteen opintoihin ja (b.) niiden jälkeen työllistyä koulutustaan vastaavasti omalla kotiseudullaan. Tämä tavoite takaa (c.) alueen oppilaitoksille motivoituneet opiskelijat ja (d.) työnantajille osaavat työntekijät eri tehtäviin perustehtävistä esimies- ja asiantuntijatehtäviin.



Hankkeen tavoitteet nousevat alueen akuuteista tarpeista, ja niiden toteuttaminen vaatii kiireellisiä toimenpiteitä.



Toimenpiteet



Työpaketti 1: Ohjauksen kehittäminen opintojen aikana ja nivelvaiheissa



Suunnitellaan oppijanpolusta niin yksilöllinen ja joustava, että sitä voidaan markkinoida myös toisilta paikkakunnilta ja toisista maista tuleville opiskelijoille.

Yksilöllinen ja joustava oppimispolku alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Oppimispolun eri vaiheissa ammattitietoutta lisätään, monipuolistetaan ja syvennetään, minkä tarkoituksena on saada oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita ja samalla ehkäisemään syrjäytymistä. Järjestetään varhaiskasvatuksen henkilöstölle sekä perusopetuksen opetus- ja ohjaushenkilöstölle työpajoja/koulutusta ammattitietouden huomioinnista opetuksessa.

Kehitetään Sodankylän toisen asteen oppilaitoksiin tulevien kotimaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden tukemisen malleja.

Rakennetaan oppilaitosyhteistyöstä niin tiivis, että opiskelija voi lukiolla suorittaa jopa kaikki teoreettiset yleisaineet yksilöllisesti ja joustavasti.

Lisätään oppilaitosten opinto-ohjaajien yhteistyötä, jotta he välittävät opiskelijoille tiedon lukion, REDUn Sodankylän toimintayksikön, Oulun yliopiston laitosten ja yksiköiden opetustarjonnasta ja kaivosten harjoittelupaikoista.

Yhtenäistetään oppilaitosten aikatauluja niin, että käytännön yhteistyö sujuvoituu entisestään.



Työpaketti 2: Opetustarjonnan kehittäminen



Hankkeessa suunnitellaan, miten korkeakoulujen tarjoamat koulutuskokonaisuudet integroidaan osaksi toisen asteen tutkintoa erityisesti hyväksilukujen kautta.

Suunnitellaan ja pilotoidaan opetustarjonnan laajentamista oppilaitosrajat ylittäen, jotta voidaan vastata yksilöllisten ja joustavien oppimispolkujen tarpeita. Sodankylän lukio ja REDUn Sodankylän toimintayksikkö jakavat kurssitarjottimensa siten, että oppilaitosten opiskelijat voivat hyödyntää kummankin oppilaitoksen opetusta joustavien ja yksilöllisten oppimispolkujensa toteuttamisessa.

Kehitetään työelämälähtöistä ja -läheistä koulutusta kaikille toiseen asteen opiskelijoille.

Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan räätälöityjä opetusryhmiä opiskelijoiden tarpeisiin.

Tiivistetään yhteistyötä kansalaisopiston kanssa.



Työpaketti 3:TET ja teemajaksojen pilotointi ja työelämäyhteistyön kehittäminen



Kaivokset ja muut alueen työllistäjät tarjoavat opiskelijoille harjoittelupaikkoja, vierailuja ja tarpeen vaatiessa järjestävät lyhyitä kursseja.

Suunnitellaan ja pilotoidaan toisen asteen TET, jolloin esimerkiksi lukion opiskelijat voivat tehdä käytännönharjoittelua ja työtä REDUn Sodankylän toimintayksikössä.

Suunnitellaan ja toteutetaan oppilaitosten yhteiset kahden viikon teemajaksot vuosittain. REDUn Sodankylän toimintayksikkö, lukio, Oulun yliopisto ja kaivokset suunnittelevat oppijoille erilaisia oppimispolkuun ja ammattiorientoitumiseen liittyviä jaksoja, joista oppija saa valita yksilölliseen ja joustavaan polkuunsa parhaiten soveltuvan tai soveltuvat.

kJotta yhteistyö voidaan vakiinnuttaa jatkuvaksi käytännöksi, rakennetaan yhteinen oppimisalusta, jolle nelikentän yhteistyötoimijat rakentavat omia kokonaisuuksiaan jatkuvasti täydennettäviksi ja niihin oppijoiden uudelleen palattaviksi.

Mallinnetaan teemajaksojen toteutus ja suunnitellaan monialaisten opintokokonaisuuksien resurssoiminen.



Työpaketti 4: Koulutuksen vetovoimaisuuden kehittäminen, hankkeen viestintä ja arviointi



Varsinaiset koulutuksiin haut lisätään houkuttelevasti valtakunnallisen Opintopolku-kanavan kautta. Alueen lehtiin lähetetään kuukausittain tiedote jatkuvasta hausta hankkeen toisen asteen oppilaitoksiin.

Oppilaitosten edustajat ja hankkeen muut yhteistyökumppanit kiertävät alueen perusasteen kouluissa ja esittelevät hanketta ja koulutustarjontaa

Alueen ulkopuolelle suuntautuva oppilaitosmarkkinointi tehdään neljästi vuodessa kvartaaleittain valtakunnallisesti ilmestyviin lehtiin ja verkossa ilmestyviin soveltuviin julkaisuihin.

Laajaa julkisuutta hankkeelle saadaan tarjoamalla alueen lehtiin, Sompioon, Lapin Kansaan ja Kalevaan, pari-kolmejuttuehdotusta aiheesta.

Hankkeen päätösvaiheessa toteutetaan webinaari, jossa esitellään hankkeessa kehitettyjä toimintatapoja

Arviointia tehdään sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin.

Hankkeen toteutusta arvioidaan säännöllisesti ohjausryhmän kokouksissa.





Tulokset



Rakennetaan Sodankylän malli, jolla varmistetaan laadukkaat oppijanpolut alueen nuorille perusopetuksestatoiselle asteelle ja edelleen korkea-asteelle.



Turvataan alueen työnantajille osaavaa työvoimaa eri tehtäviin.



Hanke toteutetaan Sodankylän kunnan ja Lapin koulutuskeskus REDUn yhteishankkeena.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat Sodankylän lukion, REDUn Sodankylän toimipisteen, Oulun yliopiston tiedekuntien ja Oulun yliopiston geofysiikan observatorion, Kevitsan kaivoksen ja Kittilän kultakaivoksen opiskelijat ja henkilöstö. Ydinkohderyhmä koostuu yläkoulun päättöluokkalaisista toisen asteen nuoriin ja aikuisiin opiskelijoihin ja korkea-asteen opiskelijoihin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Laajemmaksi kohderyhmäksi ymmärretään Sodankylän ja sen lähikuntien alue ja ihmiset, joiden perheisiin ja elinkeinoihin toiminta kohdistuu. Yksittäisessä perheessä saattaa olla ammattikoulutukseen ja/tai lukiokoulutukseen hakeutuva nuori, jonka ammattihaave liittyy kaivoksen esimiestehtäviin. Tällainen perhe saattaa valita asuinpaikakseen Sodankylän, jos kunta pysty tarjoamaan tulevaisuuden kannalta houkuttelevia elämisen edellytyksiä.

Hankkeen tavoitteena on lisätä alueen elinvoimaa, mikä hyödyttää aluetta kokonaisuutena niin Sodankylässä kuin Kittilässä ja Oulun seudulla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 105 031

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 44 692

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 393 878

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 59 589

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin

Kunnat: Sodankylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 479

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sodankylän lukion opiskelijoiden sukupuolijakauma: 2/3 opiskelijoista on naisia. Peruskoululaisista noin 3/4 on naisia. REDUn Sodankylän toimintayksikössä tarjotaan kaivosalan, liiketoiminnan, rakennusalan, sosiaali- ja terveysalan, sähköalan sekä talotekniikan koulutusta. Aloista sosiaali- ja terveysalan koulutus on naisvaltainen ja miesvaltaisia aloja puolestaan ovat kaivos-, sähkö- ja rakennusala sekä talotekniikka. Työelämästä vahviten hankkeeseen osallistuu kaivosala, jossa suurin osa työntekijöistä on miehiä. Teknologia ja työmenetelmät kaivosalalla ovat kehittyneet ja kaivoksiin toivotaan lisää naistyöntekijöitä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kehitetään joustavia ja yksilöllisiä oppimisen polkuja, joista hyötyvät sekä naiset että miehet. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että eri koulutusasteilla ammattitietoisuutta lisätessä ja siirtymävaiheiden ohjaustilanteissa ei vahvisteta sukupuolen mukaan stereotypisia käsityksiä ammateista, vaan tuodaan esiin eri alojen ja koulutuspolkujen monimuotoisia mahdollisuuksia niin naisille kuin miehillekin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Projektin päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma huomioidaan sekä projektin suunnittelussa että toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Alueen nuoret pitävät kotiseutunsa elävänä, arvostavat asuinpaikkaansa ja käyttävät kestävästi sen luonnonvaroja. Hankkeessa tuotetaan ja hyödynnetään sähköistä opetusmateriaali, virtuaalitutustumisia ja muita etäyhteyksiä hyödyntäviä ratkaisuja
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Omalle kotiseudulle jääminen vähentää liikkumista ja rasittaa vähemmän myös ilmastoa. Hankkeessa tuotetaan ja hyödynnetään sähköistä opetusmateriaalia, virtuaalitutustumisia ja muita etäyhteyksiä hyödyntäviä ratkaisuja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Lähialueella tuotetut palvelut ja koulutus vähentävät myös materiaaalin ja jätteen määrää. tuotetaan ja hyödynnetään sähköistä opetusmateriaalia, virtuaalitutustumisia ja muita etäyhteyksiä hyödyntäviä ratkaisuja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 9
Tämä on hankkeen kannalta erityisen keskeistä. Tavoitteena on turvata lappilaiset elinkeinot ja Lapin asuttaminen Sodankylän elinkeinoelämä tarvitsee uusia osaavia työntekijöitä erilaisiin työtehtäviin. Jotta työvoimatarpeeseen voidaan vastata, tarvitaan uusia opiskelijoita niin toiselle asteelle kuin korkeakoulutukseenkin. Hankkeen toimenpiteillä vaikutetaan sujuvoitetaan oppimispolkuja ja mahdollistetaan entistä joustavammat työelämän tarpeisiin paremmin vastaavat oppimispolut nuorille ja aikuisille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
PAlvelutuotanto ja turismi ovat Lapin kehittyviä elinkeinoja ja mukana tässäkin hankkeessa. Hankkeessa kehitetään koululaisten ja opiskelijoiden ohjauspalveluita sekä yksilöllisiä oppimispolkuja tukevia menetelmiä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
PAlvelujen ja turismin tavoin liikkuminen ja logistiikka edustavat nykypäivän lappilaisia elinkeinoja ja ovat hankkeessa keskeisellä sijalla. PAlvelujen ja turismin tavoin liikkuminen ja logistiikka edustavat nykypäivän lappilaisia elinkeinoja ja ovat hankkeessa keskeisellä sijalla. Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään esimerkiksi virtuaalisia tutustumiskäyntejä sekä etäopetusmahdollisuuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Lappilainen nuori on lähtökohtaisesti tiennyt joutuvansa kouluttatutumaan kaukana kotiseudustaan. Hänelle ja hänen perheelleen on luksusta saada jäädä kotiseudulleen opiskelemaan ja työllistyäkin siellä. Opintoihin ja työelämään kiinnittymisellä on suora yhteys yksilöiden hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Koulutuksellinen tasa-arvo, syrjäytymisen ehkäisy ja nivelvaiheiden madaltaminen ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita. Hankkeessa kehitetään joustavia ja yksilöllisiä oppimisen polkuja, joista hyötyvät sekä naiset että miehet. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että eri koulutusasteilla ammattitietoisuutta lisätessä ja siirtymävaiheiden ohjaustilanteissa ei vahvisteta sukupuolen mukaan stereotypisia käsityksiä ammateista, vaan tuodaan esiin eri alojen ja koulutuspolkujen monimuotoisia mahdollisuuksia niin naisille kuin miehillekin
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Koulutuksellinen ja kulltturinen tasa-arvo (esimekiksi saamelaisuuden huomioiminen) on eräs hankkeen olennainen tavoite. Koulutuksellinen ja kulttuurinen tasa-arvo (esimerkiksi saamelaisuuden huomioiminen) on eräs hankkeen olennainen tavoite. Kehittämällä yksilöllisempiä joustavampia oppimispolkuja edistetään myös heikommassa asemassa olevien kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään.
Kulttuuriympäristö 2 4
Lappilainen kulttuuriympäristö ja identiteetti saavat rakentua hankkeen suojissa. Lappilainen nuori saa kasvaa ja kouluttautua itselleen tutussa ympäristössä.
Ympäristöosaaminen 2 4
Lappilainen ympäristö on uniikki. Siihen voi parhaiten kouluttautua lappilaisissa toisen asteen Lappilainen ympäristö on uniikki. Siihen voi parhaiten kouluttautua lappilaisissa toisen asteen oppilaitoksissa. Teemajaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan ympäristövaikutusten esiin tuominen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-