Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22347

Hankkeen nimi: SafeOnStage

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Myllypurontie 1, PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tero Aalto

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tero.aalto2(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-6316374

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SafeOnStage-hankkeen tavoitteena on kehittää esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alan turvallisuuskoulutuksen valtakunnallinen malli, joka mahdollistaa turvallisuuskompetenssien tehokkaan oppimisen osana henkilön työtehtävää ja työyhteisöä. Koulutusmallin tavoitteena on olla joustava ja tehokas oppimisen ratkaisu, joka on helposti saavutettavissa valtakunnallisesti. Perinteisen lähiopetusmallin sijaan alalla tarvitaan lisää verkko- ja etäoppimisen mahdollistavaa koulutusta.

Hanke vastaa esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alan tarpeeseen ylläpitää ja kehittää alan turvallisuusosaamista koronakriisin aikana. Jo ennen koronapandemiaa esitysteknisen alan toiminnan ja kasvun esteenä on tunnistettu osaavan työvoiman riittämättömyys. Koronakriisin myötä alalta poistuvan työvoiman mukana häviää myös alan toiminnalle keskeistä turvallisuusosaamista. Jotta ala voi toipua pandemian sille aiheuttamista vahingoista, alan turvallisuusosaamisen takaaminen on tärkeää.

Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alalla työskentelevät henkilöt, joiden työnkuva tai osa siitä liittyy tapahtumien turvalliseen toteuttamiseen. Hankkeessa heitä koulutetaan kehitettävän turvallisuuskoulutusmallin mukaisesti. Hankkeessa koulutetaan lisäksi alan turvallisuusvastuutehtävissä työskenteleviä henkilöitä sekä alalla työskenteleviä asiantuntijoita, jotka voivat toimia alalla turvallisuusaiheiden kouluttajina.

SafeOnStage-hankkeessa kehitettävä esitysteknisen alan turvallisuuskoulutuksen malli perustuu alan yhteiseurooppalaisiin European Theatre Technicians Education ETTE-turvallisuuskompetensseihin sekä niiden tunnistamiseen ja arviointiin. SafeOnStage-hanke hyödyntää lisäksi StageRight ESR-hankkeessa aloitetun suomenkielisen ETTE-turvallisuuskoulutuksen pilotoinnin tuloksia.

Hankkeen päämääränä on ylläpitää ja edistää alalla työskentelevien turvallisuusosaamista, vahvistaa alalla työskentelevien työllistymis- ja liikkuvuusmahdollisuuksia sekä turvata alan yritysten toimintaedellytyksiä. Lisäksi hanke yhdenmukaistaa alalla työskentelevien turvallisuustietoja ja -osaamista sekä kehittää alan kansallista ja yhteiseurooppalaista turvallisuuskulttuuria.

Hankkeen tuloksena esitys-, teatteri- ja tapahtumateknisen alan koulutuksen tarjonta ja laatu sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuudet paranevat. Hankkeessa kehitettävä koulutus lisää alan täydennyskoulutuksen tarjontaa ja mahdollistaa kouluttautumisen myös tutkinto-ohjelmien ulkopuolella. Hankkeen tuloksena alan turvallisuuskoulutusta on saatavilla valtakunnallisesti, joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alalla työskentelevät henkilöt, joiden työnkuva tai osa siitä liittyy tapahtumien turvalliseen toteuttamiseen. Kohderyhmät on eritelty tarkemmin alla.

- Alan osaajat, joilta puuttuu alan koulutus ja jotka ovat oppineet turvallisuuskäytännöt työn ohessa tai työtä tekemällä. Ilman alan tutkintoa heidän turvallisuusosaamisensa ei välttämättä vastaa alan tämänhetkisiä vaatimuksia. Tuotantojen kasvaessa ja monipuolistuessa sekä poikkeusolojen muuttaessa alan toimintamalleja turvallisuusosaamisen vaatimukset kasvavat. He tarvitsevat turvallisuusosaamisen päivitystä alan kehittyneiden käytänteiden ja alan tämänhetkisten turvallisuusstandardien mukaisiksi.

- Ilman vakituista työsuhdetta työskentelevät alan osaajat, joille työnantaja ei perinteisesti tarjoa koulutusta työn ohessa. Kohderyhmään kuuluvat esimerkiksi freelancerina, kevytyrittäjinä, määräaikaisissa työsuhteissa sekä tilapäistyövoimana työskentelevät henkilöt. Kohderyhmän turvallisuusosaamisen kasvattaminen sekä turvallisuuskäytänteiden yhdenmukaistaminen on tärkeää työvoiman liikkuessa yrityksestä ja työtilanteista toiseen. Turvallisuusosaamisen kasvattaminen tässä kohderyhmässä parantaa näiden henkilöiden työllistymismahdollisuuksia, kun he voivat todentaa alan yhdenmukaisten turvallisuuskäytänteiden osaamisensa. Alan toimintaedellytykset paranevat, kun turvallisuusosaamista löytyy laajalti alan kaikilta työntekijöiltä.

- Alan yritysten ja toimijoiden turvallisuudesta vastaavat henkilöt sekä heidän organisaationsa. Näiden henkilöiden työnkuvaan kuuluu esimerkiksi turvallisuusjohtaminen, työturvallisuuden kehittäminen tai tilaisuuksien ja tapahtumien turvallisuudesta vastaaminen organisaatiossa. Heidän vastuullaan on, että työntekijät voivat ja osaavat toteuttaa työnsä turvallisesti, ja että turvallisuus tapahtumissa toteutuu lain, asetusten ja alan käytänteiden mukaisesti. Kohderyhmän sitouttaminen hankkeen koulutusmallin kehittämiseen, jalkauttamiseen ja juurruttamiseen organisaatioissa on keskeistä. Hankkeen kohderyhmänä näitä henkilöitä tavoitellaan myös turvallisuuskoulutusmallin suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta.

- Alalla työskentelevät henkilöt, jotka osaamisensa ja asiantuntijuutensa puolesta voivat toimia alalla turvallisuusaiheiden kouluttajina. Osa heistä on jo toiminut kouluttajina sekä Metropolian Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelmassa sekä StageRight ESR-hankkeessa ja perehtynyt ETTE-turvallisuuskompetenssien mukaisiin sisältöihin osana StageRight-hankkeen pilottitoimenpiteitä. Heidän osaamistaan hyödynnetään myös SafeOnStage-hankkeessa kehitettävän koulutuksen kouluttajatehtävissä. Hankkeessa kartoitetaan myös muita tähän kohderyhmään lukeutuvia henkilöitä, jotka voidaan kouluttaa hankkeessa ETTE-koulutussisältöjen asiantuntijoiksi, jotta he voivat toimia aiheiden kouluttajina hankkeen aikana ja sen jälkeen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat esitys-, teatteri ja tapahtumatekniikka-alalla työskentelevät henkilöt, jotka osana tapahtumaa ovat myötävaikuttamassa siihen, että tapahtumien turvallinen toteuttaminen on mahdollista. Näitä ovat esimerkiksi tuottajat, tilaisuuksien ja tapahtumien oheispalveluita tarjoavat tahot, esiintyjä- ja ohjelmapalveluiden toimijat tai erilaisia tiloja vuokraavat tahot. Alan turvallisuuskäytänteistä viestiminen mahdollisimman laajasti kaikille alan toimijoille edistää alan yhtenäisen turvallisuuskulttuurin syntymistä ja siten parantaa tilaisuuksien kokonaisturvallisuutta.

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös alan vakituinen opetushenkilökunta, tapahtumien turvallisuuteen liittyvät viranomaistahot sekä muut hankkeet, joiden tavoitteet tukevat SafeOnStage-hankkeen tavoitteita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 117 569

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 117 569

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 156 758

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 156 758

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 18

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 101

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty hankevalmistelun yhteydessä. Esitys-, teatteri- ja tapahtumatekninen ala on tutkimusten mukaan vahvasti miehinen. Alalla työskentelevistä vain noin joka kymmenes työntekijä on nainen. SafeOnStage ESR-hankkeessa on perehdytty alan sukupuolijakaumaa käsitteleviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin. Lisäksi hankkeen valmistelussa on hyödynnetty StageRight-hankkeen koulutuksista saatua palautetta koulutettavien kokemasta turvallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Tämä huomioidaan hankkeen koulutuksia suunniteltaessa. Alalla vallitseva vääristynyt sukupuolijakauma toistuu myös hankkeen kohderyhmissä. Koska hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, hankkeen toimenpiteiden aktiivisena tavoitteena ei ole edistää naissukupuolen asemaa alalla. Hankkeessa tiedostetaan vallitseva epätasa-arvoinen tilanne. Tasa-arvon edistämisessä koulutuksella on merkitystä, ja hankkeen toimenpiteillä voi olla välillisesti tasa-arvoa edistävä vaikutus. Hankkeessa kehitettävän koulutuksen tavoitteena on olla joustavasti mahdollinen kaikille alalla työskenteleville sukupuolesta riippumatta. Hankkeessa koulutettavien valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, ettei hankkeessa kasvateta epätasa-arvoista tilannetta. Vastaava huomio tehdään hankkeen rekrytointeja tehdessä. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että hankkeen viestintä tavoittaa myös vähemmistössä olevan sukupuolen edustajat. Tässä hyödynnetään esimerkiksi alan naisverkostoja. Metropolialla on lain edellyttämät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joita noudatetaan hankkeen toiminnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Koska hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, hankkeen toimenpiteiden aktiivisena tavoitteena ei ole edistää naissukupuolen asemaa alalla. Hankkeessa tiedostetaan alalla vallitseva epätasa-arvoinen tilanne. Tasa-arvon edistämisessä koulutuksella on merkitystä, ja hankkeen toimenpiteillä voi olla välillisesti tasa-arvoa edistävä vaikutus. Hankkeessa pyritään purkamaan syrjiviä sukupuolirakenteita kehittämällä koulutusta, joka on mahdollinen kaikille alalla työskenteleville sukupuolesta riippumatta. Hankkeen kuvallisessa viestinnässä sekä koulutusmateriaalien sisällöissä kiinnitetään erityishuomiota valtavirtaistamiseen. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että hankkeen viestintä tavoittaa myös vähemmistössä olevan sukupuolen edustajat. Tässä hyödynnetään esimerkiksi alan naisverkostoja. Hankkeessa noudatetaan Metropolian ohjeita ja toimenpiteitä sukupuolinäkökulman toteuttamisesta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Koska hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, hankkeen toimenpiteiden aktiivisena tavoitteena ei ole edistää naissukupuolen asemaa alalla. Hankkeessa tiedostetaan alalla vallitseva epätasa-arvoinen tilanne. Tasa-arvon edistämisessä koulutuksella on merkitystä, ja hankkeen toimenpiteillä voi olla välillisesti tasa-arvoa edistävä vaikutus. Hankkeessa pyritään purkamaan syrjiviä sukupuolirakenteita kehittämällä koulutusta, joka on mahdollinen kaikille alalla työskenteleville sukupuolesta riippumatta. Hankkeen koulutusmateriaali huomioi sukupuolten tasa-arvon. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että hankkeen viestintä tavoittaa myös vähemmistössä olevan sukupuolen edustajat. Tässä hyödynnetään esimerkiksi alan naisverkostoja. Hankkeessa noudatetaan Metropolian ohjeita ja toimenpiteitä sukupuolinäkökulman toteuttamisesta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on lievästi positiivinen. Hankkeessa kehitettävä koulutusmalli perustuu osittain verkko-oppimiseen. Verkossa tapahtuva ajasta ja paikasta riippumaton opetus vähentää tarvetta matkustaa koulutuspaikkakunnalle. Hankkeen koulutussisällöissä yhtenä kompetenssina ja aiheena on ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön liittyvät teemat. Hankkeen yhtenä teemana on myös alan toimintakulttuurien yhtenäistäminen, jonka välillisenä seurauksena on luonnonvarojen käytön väheneminen. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hankkeessa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on lievästi positiivinen. Hankkeessa kehitettävä koulutusmalli perustuu osittain verkko-oppimiseen. Verkossa tapahtuva ajasta ja paikasta riippumaton opetus vähentää tarvetta matkustaa koulutuspaikkakunnalle. Hankkeen koulutussisällöissä yhtenä kompetenssina ja aiheena on ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön liittyvät teemat. Hankkeen yhtenä teemana on myös alan toimintakulttuurien yhtenäistäminen, jonka välillisenä seurauksena on luonnonvarojen käytön väheneminen. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hankkeessa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimien vaikutus kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen on neutraali.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toimien vaikutus pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan (ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen) on neutraali.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimilla ei ole vaikutusta Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on lievästi positiivinen. Hankkeessa kehitettävä koulutusmalli perustuu osittain verkko-oppimiseen. Verkossa tapahtuva ajasta ja paikasta riippumaton opetus vähentää tarvetta matkustaa koulutuspaikkakunnalle. Hankkeen koulutussisällöissä käsitellään ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön liittyviä aiheita. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeen toiminnassa syntyy vähän jätettä, samoin fyysisiä materiaaleja tarvitaan vähän. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hankkeessa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 3
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, kuten verkko-oppimisen kehittämisestä. Verkossa tapahtuva ajasta ja paikasta riippumaton opetus vähentää fyysisiä opiskelumateriaaleja sekä tarvetta matkustaa koulutuspaikkakunnalle. Hankkeen koulutussisällöissä korostetaan toiminnan suunnitelmallisuutta, tulevaisuuden esitysteknologisia ratkaisuja ja resurssien kierrätettävyyttä. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hankkeessa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Hankkeen keskeisiä tavoitteita on turvata alan toimintamahdollisuudet koronapandemiasta johtuvassa poikkeustilanteessa. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat konkreettisesti alan työntekijöihin sekä yrityksiin ja organisaatioihin. Tavoitteena on hankkeen koulutusten avulla parantaa työntekijöiden työllistymistä ja liikkuvuutta sekä turvata osaavaa työvoimaa alan toimijoille. Hankkeen toiminta-alue on valtakunnallinen, mutta hankkeen toimenpiteet kohdistuvat hankkeen aikana paikallisesti tietyille valituille paikkakunnille sekä niiden lähiympäristöön. Hankkeen koulutuksia toteutetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen vaikutuksesta alan kouluttaminen lisää alan mahdollisuuksia selviytyä koronapandemian aiheuttamasta kriisistä. Tämä lisää välillisesti paikallisten elinkeinorakenteiden mahdollisuuksia kehittyä kestävästi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 9
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Hankkeen toimintaympäristö eli esitys-, teatteri- ja tapahtumateknisen alan toimijat ja työpaikat tuottavat etupäässä aineettomia tuotteita ja elämyksiä. Digitalisaation sekä erityisesti koronapandemian vaikutuksesta kulttuurin ja viihteen kulutustottumukset ovat siirtyneet fyysisten tapahtumien sijaan verkkoon. On todennäköistä, että tämä tulee jatkumaan myös poikkeusolojen jälkeen. Hankkeen koulutuksella taataan alan elinvoimaisuus ja kehittyminen koronakriisissä ja sen jälkeen. Hankkeessa kehitetään alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä turvallisuusosaamisen koulutusmalli, jolla turvataan alan toipumismahdollisuuksia koronapandemiasta. Hankkeessa kehitettävä koulutus on luonteeltaan aineetonta.
Liikkuminen ja logistiikka 4 7
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Hankkeen tavoitteena on kehittää turvallisuustaitojen opiskelun verkko-oppimisalustaa, joka mahdollistaa koulutussisältöjen opiskelun valtakunnallisesti paikasta riippumatta. Koulutuksia toteutetaan myös sidosryhmien organisaatioissa. Tämä vähentää opiskelijoiden tarvetta matkustaa pitkiä matkoja hankkeen toteutuspaikkakunnalle (Helsinki). Hankkeen toiminnassa suositaan mahdollisuuksien mukaan etätyötä ja -tapaamisia. Hankkeen toteuttaminen edellyttää joitakin matkoja Suomessa. Matkustaessa pyritään välttämään yksityisautoilua ja suositaan pienemmän hiilijalanjäljen liikkumismuotoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Hankkeen tavoitteena on parantaa alan työntekijöiden työllistymistä ja liikkuvuutta tarjoamalla alan perustaitoihin kuuluvaa turvallisuuskoulutusta. Hankkeen koulutus lisää osallistujien tiedon saatavuutta, kasvattaa osaamista ja siten parantaa työllistymismahdollisuuksia sekä pienentää työttömyyden uhkaa. Verkostoituminen hankkeen koulutettavien sekä asiantuntijakouluttajien kanssa lisää sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Hankkeen toimenpiteet parantavat siten alalla työskentelevien hyvinvointia. Lisäksi hankkeen toimenpiteillä turvataan alan mahdollisuuksia toipua koronapandemian aiheuttamasta kriisistä. Koulutuksen kautta hanke tukee alan yritysten toimintamahdollisuuksia. Alan toiminnan turvaaminen mahdollistaa kulttuurituotteiden tuottamisen myös tulevaisuudessa. Hankkeen toimenpiteillä on siten välillinen vaikutus kulttuurin hyvinvointia edistävään vaikutukseen.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Hanke edistää ja luo mahdollisuuksia sosiaalisen yhdenvertaisuuden toteutumiselle tarjoamalla koulutusta kaikille alan työntekijöille. Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja huomioidaan alan sekä kohderyhmän vahva miesvaltaisuus. Hankkeen välillinen vaikutus on lievästi positiivinen. Hankkeen tavoitteena on kehittää koulutusmalli, johon osallistuminen on mahdollista ajasta tai paikasta riippumatta. Tämä tasa-arvoistaa henkilöiden mahdollisuuksia osallistua koulutukseen esimerkiksi työ- tai perhetilanteesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Hankkeen toimilla ei tähdätä yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. Sen sijaan hankkeen toimilla pyritään tapahtumateollisen- ja teatterialan toiminnan jatkuvuuden mahdollistamiseen, joka välillisesti vaikuttaa kulttuuri-identiteettiin. Hankkeen toimissa otetaan huomioon ja edistetään monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta välillisesti.
Kulttuuriympäristö 0 3
Tapahtumateollinen ja teatteriala vahvistavat suomalaista kulttuuriperintöä ja hankkeen toimet tähtäävät alan jatkuvuuden varmistamiseen. Hankkeen toimilla on välillistä vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 5
Hankkeen välitön vaikutus on lievästi positiivinen ja välillisesti vaikutukset ovat alalla keskisuuria. Hankkeen koulutussisällöissä huomioidaan alan ympäristöosaamisen ja tietoisuuden vahvistaminen osana koulutusta. Koulutusmallin tarkoituksena on vahvistaa osaltaan myös yhtenäistä toimintakulttuuria, joka välillisesti edistää alan ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SafeOnStage-hankkeen keskeinen tavoite oli esitysteknisen alan turvallisuuskoulutuksen mallin kehittäminen ja pilotointi. Hankkeen kehittämistarpeen keskiössä oli myös alan turvallisuuskäytäntöjen yhdenmukaistaminen, turvallisuuskulttuurin parantaminen ja osaamisen juurrutus hankkeen koulutuksilla. Jatkuvuuden varmistamiseksi hankkeen tavoitteena oli kouluttaa työturvallisuusaiheen kouluttajia alalle.
Hankkeen keskeinen tulos on työelämälähtöisen työturvallisuuskoulutuksen malli näyttämötyöympäristöön. Mallissa kuvattu työhön kytkeytyvä turvallisuuskoulutus on koottu moduuleista palvelemaan erilaisissa toimintaympäristöissä ja eri kokoisissa organisaatioissa työskenteleviä esitys- ja teatterialan ammattilaisia. Malli nimettiin RCAI-malliksi, joka koostuu neljästä itsenäisestä kokonaisuudesta, ja niiden sisällöt turvallisuusaiheisista moduuleista.

RCAI-mallin osa alueet ovat:
• Resbonsibility eli vastuu, jonka ydinkohderyhmänä on turvallisuusjohto ja tapahtumanjärjestäjät.
• Competense eli osaaminen, jonka kohderyhmänä on esihenkilöt, joiden vastuulla on käytännön turvallisuustyö.
• Activation eli aktivointi, jonka kohderyhmänä on työntekijät.
• Induction eli perehdytys, jonka kohderyhmänä on työyhteisön uudet työntekijät, esitysteknikkoina toimivat freelancerit ja itsensätyöllistäjät.

Koulutusmallin moduulit koostuvat yhteiseurooppalaisesta ETTE-materiaalista (European Theatre Technicians Education), jota on edelleen kehitetty vastaamaan kansallisia toimintamalleja ja säädöksiä sekä laajennettu vastaaman Suomen toimintaympäristöä ja alkuperäistä suurempaa kohderyhmää eli esihenkilöitä ja johtoa. Koulutusmallin pilotointiin luotiin yhdeksän verkko-oppimisalustaa ja hankkeen toimien tuloksena toteutui eri toimin 469 opintopistettä. Koulutus on saavutettavissa valtakunnallisesti sisältäen sekä etä- ja lähiopetusta painottuen etäoppimiseen.

Hanke toimi vahvasti työelämässä järjestäen koulutusta sekä sidosryhmäorganisaatioissa että kaikille avoimia työpaikasta riippumattomia koulutuksia. Järjestetyt koulutukset vaihtelivat perehdytyskoulutuksesta ja mikro-oppimisalustoista etä- ja lähikoulutuksiin ja kohderyhmät työntekijöistä turvallisuusjohtoon. Sidosryhmäkoulutusten lisäksi järjestettiin kaikille avoimia koulutuksia, joista keskeisimpänä SafeOnStage 2022-niminen koulutuskokonaisuus, jonka ydinryhmänä olivat esitysteknikot.

SafeOnStage-hankkeen havaitsemat eroavaisuudet työturvallisuuskulttuurien ja yksilöiden välillä nostivat esille tarpeen toimintakulttuurin systemaattisempaan kehittämiseen. Käytännön työkaluksi kehitettiin kaksi osaamisen tarkistustyökalua: työnopastuksen tarkistuslista sekä tapahtuma- ja teoskohtainen tarkistuslista. Niiden pohjana käytetiin ESCO (taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalainen luokitus) osaamisvaatimuksia ja ETTE-materiaalien sisältöjä. Tarkistuslistat ovat vapaasti kenen tahansa saatavilla.
Hankkeessa kerättiin tietoa koulutuksien sisällöistä ja edelleen kehitettiin niitä vastaamaan paremmin kansallisia erityispiirteitä ja regulaatiota. Näiden tulosten myötä päädyttiin päivittämään ETTE-turvallisuuskoulutus - Opiskelijan kirja kokonaisuudessaan. Kirja on vapaasti jaossa hankkeen nettisivuilla. Lisäksi hankkeessa päästiin pilotoimaan standardisoitavaa ETTE-koetta sekä esittelemään hankkeen toimintaa ja tuloksia yhteiseurooppalaista standardisointia edistävälle ETTECille (European Council for Qualification and Certification of Stage and Event Technicians).

Jatkuvuuden varmistamiseksi hankkeessa koulutettiin kouluttajia ja luotiin kompetenssipohjainen kouluttajarekisteri. Lisäksi hankkeessa järjestettiin kouluttajafoorumin tapaamisia, joiden ensisijaisena tarkoituksena on luoda jatkuvuutta kouluttajien väliselle yhteistyölle ja vaihtaa tietoa sidosryhmäorganisaatioiden välillä. Kouluttajafoorumin tapaamisille on tiedossa jatkoa.

Hankkeen tulokset ja hankkeen julkaisut löytyvät kootusti hankkeen verkkosivuilta safeonstage.metropolia.fi.