RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22348, Luontovoimaa maahanmuuttajataustaisten elämään

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Luontovoimaa maahanmuuttajien elämään-hanke toteutetaan vuosina 2021-2023. Hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien maahanmuuttajataustaisten osallisuuden edistämiseen ja yhteisöllisyyden tukemiseen konkreettisten luontolähtöisten toimintojen avulla. Hankkeen päämäärä on kehittää luonnon hyödyntämätöntä potentiaalia maahanmuuttajataustaisten osalta, koska sitä ei vielä ole käytetty tarpeeksi yhteiskunnallisella tasolla eikä kotouttamistyön tukena.

Tässä hankkeessa luontolähtöinen kotoutuminen on kokonaisuudessaan prosessi, jossa luontotoiminnot muotoillaan yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Laaja tutkimustieto osoittaa luonnon monipuoliset, kokonaisvaltaiset terveys- ja hyvinvointivaikutukset ihmisen fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Luontoaktiviteeteillä vähennetään eriarvoisuutta sekä edistetään osallisuutta ja voimaantumista. Lisäksi luontolähtöiset toiminnot vahvistavat työ- ja toimintakykyä.

Hankkeen tavoitteet ovat:

Edistää maahanmuuttajataustaisten osallisuutta omassa elämässä ja paikallisessa yhteiskunnassa

Edistää maahanmuuttajataustaisten työ- ja toimintakykyä

Tukea luontosuhteen muotoutumista suhteessa paikalliseen toiminta- ja kulttuuriympäristöön

Vahvistaa yhdistystoimijoiden ja kohderyhmän osallistujien vastavuoroista oppimista luontolähtöisessä toiminnassa, ja toiminnan eri osa-alueiden vaikuttavuuden arviointi sekä policy brief.

Hankkeessa muotoillaan luontolähtöisiä toimintoja yhteiskehittämällä maahanmuuttajien kanssa yllämainittuihin teemoihin perustuvat osallisuuden polut. Osallisuuden poluissa perehdytään turvalliseen ja vastuulliseen liikkumiseen luonnossa sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Hankkeessa mahdollistetaan omassa kotimaassa rakentuneen luontosuhteen esille tuominen ja tuetaan luontosuhteen rakentumista uudessa kotiseutuympäristössä. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan ja selvitetään, millaisia mahdollisuuksia olemassa oleva yhdistystoiminta tarjoaa maahanmuuttajien luontolähtöiseen kotouttamiseen sekä huomioidaan mahdolliset esteet niin maahanmuuttajien kuin yhdistystoimijoiden näkökulmasta.

Hankkeen tuloksena maahanmuuttajien työelämätaidot kehittyvät ja osallistujien työ-, toimintakyky ja tiimityötaidot vahvistuvat vuorovaikutuksessa ja rohkeus suomen kielen käyttöön kasvavaa. Hankkeen tuloksena maahanmuuttajien luontosuhde vahvistuu ja uusi kulttuurinen suhde on rakentunut paikallisten toimijoiden ja maahanmuuttajien yhteisessä työskentelyssä. Lisäksi on tunnistettu tahoja, jotka voivat hyödyntää ja tarjota luontolähtöistä toimintaa kotoutumisvaiheessa ja sen jälkeisenä aikana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhminä ovat Kokkolan seudulla asuvat työelämän ulkopuolella olevat työttömät tai kotoutumisvaiheessa olevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat vahvistettua tukea. Tätä tukea tarvitsevat ovat mm. maahanmuuttajanaiset ja alueella asuvat maahanmuuttajat, jotka eivät ole päässeet työllistymisen polulle.

Kohderyhmä kanavoituu hankkeeseen TE-toimiston kautta, sekä kotoutumisaikaisia henkilöitä kuin myös kotoutumisajan ylittäneitä syrjäytymisuhan alla olevia henkilöitä. Tämän lisäksi kohderyhmä kanavoituu Kokkolan kaupungin kotouttamispalveluiden kautta, sekä kolmannen sektorin verkostoyhteistyökumppaneiden kautta, katso kohta 5.5.

Toimijakohderyhmä
Julkisen ja kolmannen sektorin palveluissa työskentelevät ja muut yhteistyötahot, jotka kohtaavat kyseistä pääkohderyhmää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen kehittämistoiminnasta hyötyvät välillisesti kolmannen sektorin toimijat (kotoutumistyötä tekevät järjestöt ja yhteisöt), alueen asukkaat, paikalliset luontojärjestöt, luontoalan yrittäjät, viranomaiset, Centria-amk:n ja opiskelijat, opettajat ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ja sidosryhmät.

Yhteistyöstä hankkeen puitteissa on sovittu alla olevien tahojen kanssa, jotka ovat näin välillisiä hyödynsaajia hankkeessa, kuten myös muut hankkeen aikana osallistuvat organisaatiot.

TE-keskus Kokkola

Sosiaali- ja terveyspalveluyhtymä Soite, kotouttamispalvelut

Kokkolan kaupungin monikulttuurisuusneuvosto

Kokkolan kaupungin liikuntatoimi

Kosti ry, Yhteisöklubi Silta

Keski-Pohjanmaan liikunta ry

Ehjä ry

ProAgria Keski-Pohjanmaa

Rödsön Poro-pirtti

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 261 948

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 261 554

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 349 265

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 348 740

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan

Kunnat: Kokkola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 103

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeessa toimitaan sukupuolisensitiivisesti, huomioidaan mahdolliset kulttuurierot. Aihepiiriin liittyviä tilastotietoa, tutkimuksia (esim. Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus; Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014 (UTH) Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi-tutkimus), sekä aikaisemmista hankkeista saatuja kokemuksia ja käytänteitä. Aikaisemmissa hankkeissa on tunnistettu että pitkään Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten naisten syrjäytymisriski on suurempi kuin miesten. Eri toimijoiden kanssa on keskusteltu aihepiiristä. Hankkeen alkuvaiheessa analyysiä syvennetään edelleen.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Hankkeen toiminnot suunnitellaan niin, että molemmille sukupuolille olisi osallistumisen mahdollisuuksia. Hankkeessa kehitetään erikseen toimintamuotoja esim. kotiäitien osallistumisen hankkeen toimintaan. Sukupuolineutraalius huomioidaan kaikessa hankkeen toiminnassa sekä materiaaleissa, kuten esitteissä, kotisivulla ja esitelmissä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Maahanmuuttajanaiset ovat usein heikommassa kotoutumisasemassa kuin miehet, joten heidän roolinsa uudessa yhteiskunnassa nostetaan erikseen esille. Sukupuolten välisen tasa-arvoperiaatteen ja tasa-arvoisen perhe-elämän arvoja edistetään kohderyhmän keskuudessa ja lisätään tietoisuutta tasa-arvon merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Toimintaympäristönä, luontoympäristö sekä toimintamuotoina, ja eläinten kanssa toimiminen ovat lähtökohtaisesti sukupuolineutraaleja ympäristöjä ja toimintamuotoja. Eri sukupuolet ovat edustettuina hankkeen työpajoissa ja hankkeen päätuotos tukee henkilön kasvua osaksi yhteiskuntaa sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	9	10
Kaikessa toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Hankkeen kohderyhmää opetetaan luonnonvarjojen käytön kestävyyteen ja toiminta perustuvat ekologiseen kestävyyteen. Toiminnassa suositaan yhteiskuljetuksia, toimintoja pyritään järjestämään lähialueilla. Videoneuvotteluja suositaan, ja minimoidaan painotuotteiden tuottaminen. Kohderyhmää opastetaan toimimaan ilmastomuutoksen riskiä vähentävillä tavoilla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	9	10
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit eri puolilla Eurooppaa ja Euroopan ulkopuolella aiheuttavat pakolaisvirtoja muihin maihin, kuten Suomeen. Hanke mahdollistaa osaltaan maahanmuuttajien kotouttamisen uuteen yhteiskuntaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	10	10
Luonnossa huomioidaan luonnon monimuotoisen säilyttämisen periaatteet. Opastetaan luontoarvoista, luonnonantimista ja luonnossa liikkumisen perusteista. Opetellaan esim. tavallisimpien kasvien ja yrttien nimet. Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet sekä kalastusluvat sisältyvät materiaalien työpajojen sisältöihin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	10	9
Opastetaan kierrätyksestä ja sen merkityksestä ja mentelmistä osana kestävää yhteiskuntaa. Hanketoiminnassa vältetään jätteen muodostumista, esim. tulostetaan vain tarvittavat materiaalit ja vältetään kertakäyttöisiä astioita tapahtumissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	8
Hankkeessa edistetään paikallisen elinkeinorakenteen kestäävää kehitystä palveluiden saatavuuden näkökulmasta, mm. tukemalla palveluntarjoajien yhteistyömahdollisuuksia, verkostoitumista, ja saatavuutta. Tuetaan maahanmuuttajien aktiivista osallistumista työelämään ja yhteiskuntaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	9
Hankkeessa edistetään sosiaalista osallisuutta tukevaa toimintamallia, hyväksikäytetään myös osittain digitaalisuutta, jolloin syntyy aineeton tuote, joka tukee asiakkaiden tarpeiden kohtaamisessa. Tuetaan aineettomat kulttuuriperinnön siirtymistä osaksi maahanmuuttajien kulttuuria ja vahvistetaan näin heidän identiteettiään heidän uudessa yhteiskunnassaan.
Liikkuminen ja logistiikka	9	8
Liikkumisen osalta suositaan tarvittaessa yhteiskuljetuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hankkeessa edistetään maahanmuuttajataustaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintakykyä, huomioiden kohderyhmän osallisuuden osa-alueita.THL:n mukaan luontolähtöinen toiminta kuten esim. luontolähtöinen kuntoutus lisää hyvinvointia. Hanke mahdollistaa monipuolisen kuntoutuksen joten laajempi määrä osallistujia saavat suuremman hyödyn kotoutumistoimista. Osallisuuden kokeminen yhteiskunnassa vahvistaa hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Lisätään tietoisuutta sukupuolten välisen tasa-arvoajattelun ja tasa-arvoisen työ- ja perhe-elämän arvoista sekä sen merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuuden valtavirtaistaminen huomioidaan hankkeessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Hanke vahvistaa luontokulttuurin asemaa toiminta-alueellaan. Hankkeessa mahdollistetaan maahanmuuttajataustaisten osallistumista ja vaikuttamista yhteiskuntaan ja kulttuuriseen ympäristöönsä. Hankkeessa edistetään kahdensuuntaista kulttuurien tuntemusta ja oppimista. Kulttuurinen yhdenvertaisuus on sekä oman kulttuurin vaalimista mutta myös suomalaisen kulttuurin omaksumista. Hankkeen toiminnan fokuksessa on maahanmuuttjataustaisen tasavertainen ja yksilöllinen kohtaaminen.
Kulttuuriympäristö	8	9
Hankkeessa tuodaan myös osallistujien tietoon kulttuuriperinnöllistä tietoa ja perehdytään hanke-alueen luontoympäristöön. Alueellinen ruokakulttuuri, etenkin luonnon antimiin perustuva, on osana hankkeen toimenpiteitä.
Ympäristöosaaminen	10	10
Ympäristöosaaminen on luonnollinen osa luonto-osaamista ja on näin osana hankkeen toimenpiteitä. Osallistujien tietoisuus luontoympäristöstä ja ympäristöosaaminen lisääntyy, tuo uutta osaamista, esim. jokamiehenoikeudet. Tiedon ja osaamisen lisääntyessä myös ympäristövastuullisuus vahvistuu.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Luontovoimaa maahanmuuttajataustaisten elämään -hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien maahanmuuttajataustaisten osallisuuden edistämiseen ja yhteisöllisyyden tukemiseen konkreettisten luontolähtöisten toimintojen avulla. Hankkeen päämääränä oli lisätä luonnon hyödyntämättömän potentiaalin käyttöä maahanmuuttajataustaisten osalta, koska sitä ei ole hyödynnetty tarpeeksi kotouttamistyön tukena.
Tässä hankkeessa luontolähtöinen kotoutuminen on kokonaisuudessaan prosessi, jossa luontotoiminnot muotoillaan ja yhteiskehitetään yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Aiempi tutkimustieto osoittaa luonnon monipuolisten, kokonaisvaltaisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten potentiaalin ihmisen fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Luontoaktiviteeteillä vähennetään eriarvoisuutta sekä edistetään osallisuutta ja voimaantumista sekä tuetaan luontosuhteen muotoutumista uudessa toiminta- ja kulttuuriympäristössä. Lisäksi luontolähtöiset toiminnot vahvistavat työ- ja toimintakykyä. Luontokotouttaminen luo uutta yhteistä hyvää, eli sosiaalista lisäarvoa paikallisessa yhteisössä sekä toimii kanavana paikalliseen kulttuuriin ja kieleen. Luontoympäristö ja luontosuhde on tarpeen ymmärtää jatkossa paremmin yhteisöllisen hyvinvoinnin ja luottamuksen rakentamisen tilana.
Kohderyhminä olivat Kokkolan seudulla asuvat työelämän ulkopuolella olevat työttömät tai kotoutumisvaiheessa olevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat vahvistettua tukea. Tätä tukea tarvitsevat ovat mm. maahanmuuttajanaiset ja alueella asuvat maahanmuuttajat, jotka eivät ole päässeet työllistymisen polulle.
Luontokotoutuksesta saatujen aiempien kokemusten perusteella tähän hankkeeseen luotiin toimintamalli, joka pohjautui neljään periaatteeseen. 1) Tietoa; luontosuhteen muodostumista tuetaan kertomalla Suomen luonnosta ja erilaisista luontoympäristöistä. Suomalaiset jokaisenoikeudet esitellään, ja kerrotaan sekä luonnon käyttöön liittyvistä oikeuksista että velvoitteista. Koetaan yhdessä turvallista lähiluontoa, joka on helposti saavutettavissa. Keskustellaan luonnosta ja sen omakohtaisesta merkityksestä osallistujille. 2) Hyvinvointia; tiedostetaan, miten luonto voi vahvistaa omaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Havainnoidaan omakohtaisia tuntemuksia esim. löytämällä erityinen lempipaikka. 3) Osallisuutta; luodaan tapaamisiin turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, jossa jokaista kuunnellaan, nähdään ja toivotetaan tervetulleiksi unohtamatta eväshetkeä. 4) Arjenhallintaa; vahvistetaan osallistujien suomenkielentaitoja sekä avarretaan uusien kokemusten myötä osallistujien elinpiirejä. Toimintamalliin liittyy työkalut kuten opas Kokkolan seudun retkikohteista maahanmuuttaneille, opas luontoretken ohjaajalle ja retkiruokaopas.
Toiminnot yhteiskehitettiin kohderyhmän kanssa. Hankkeen luontolähtöiset toiminnot koostuivat luontoaiheisista työpajoista, learning cafe -muotoisina, monipuolisista luontoretkistä, eläin- ja maatilatoiminnasta sekä palstaviljelystä.
Seuraavat tulokset toteutuivat hankkeessa.
1.Luontolähtöisen kotoutumisen mallit kehitetty maahanmuuttajatyöhön.
2. Maahanmuuttajien työelämätaidot ovat kehittyneet ja osallistujien työ- ja toimintakyky vahvistuneet koska rohkeus suomen kielen käyttöön vuorovaikutuksessa sekä tiimityötaidot ovat kasvaneet. Opittiin, että luontotoimintaan osallistumiseen liittyy tiettyä kynnystä, ja tähän vaiheeseen pitää aktiivisesti panostaa.
3. Luontoretket toimivat psyykkisenä irtiottona arjen rutiineista ja kuormituksesta, joita maahanmuuttajan elämään voi liittyä merkittävässä määrin. Keinot ovat edullisia ja helposti toteutettavia. Osallisuuden ja turvallisuuden tunne on kasvanut ja yksinäisyyden tunne lieventynyt. Omien aistimusten, havaintojen, reaktioiden, ajatusten ja tunteiden tunnistaminen on lisännyt itsetuntemusta ja vahvistanut tunne-, tietoisuus-, ja hyvinvointitaitoja.
4. Maahanmuuttajien luontosuhde uudessa kotimaassa on vahvistunut. Luontoretket tukivat ihmisten henkilökohtaisen luontosuhteen rakentamista, minkä myötä laajemmat terveysvaikutukset voivat toteutua. Uusi kulttuurinen suhde on rakentunut paikallisten toimijoiden ja maahanmuuttajien yhteisessä työskentelyssä.
5.On tunnistettu tahoja, jotka voivat hyödyntää luontolähtöistä toimintaa kototutumisvaiheessa ja sen jälkeisenä aikana.
6. Osallistujat ovat oppineet kehittämään arjenhallinnan taitojaan, parantamaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan sekä vahvistaneet voimavarojaan ja ovat valmiita osallistumaan aktiivisesti rakentamaan omaa koulutus- ja työllisyyspolkuaan.
7. Maahanmuuttajatyön toimijoiden taidot ovat parantuneet. Hankkeessa tuotettu materiaali on heidän käytössään ja he osaavat hyödyntää sitä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat