|
|
|
Hankekoodi: S22349
Hankkeen nimi: LUOVATEKNOVISIO - Luovan alan teknologiavisio
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1046216-1
Jakeluosoite: Ratatie 22
Puhelinnumero: 09 8868 7300
Postinumero: 01300
Postitoimipaikka: Vantaa
WWW-osoite: http://www.laurea.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teemu Santonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teemu.santonen(at)laurea.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503658353
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Luovat alat ovat kärsineet erityisen pahasti Suomessa koronaviruksen leviämisen estämiseksi säädettyjen toimenpiteiden vuoksi. Koronakriisi on myös avannut merkittäviä uusia ansainta- ja liiketoimintamahdollisuuksia, kun poikkeustila on muuttanut ihmisten ja yritysten käyttäytymistä. Hyötyjien joukossa ovat olleet erityisesti sellaiset toimijat ja toimialat, jotka erilaisia teknologia ratkaisuja hyödyntäen ovat pystyneet siirtämään oman toimintansa virtuaaliympäristöihin. Luovan alan toimijoiden keskuudessa toiminnan siirtäminen virtuaaliseksi on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi, joka on paljastanut alan haavoittuvuuden, toimijoiden osaamisen ja resurssien puutteet teknologiansoveltamisessa. Luovat alat eivät ole yksin näiden haasteiden kanssa sillä uusimmat osaamisen ennakointitutkimukset korostavat digitaalisten ratkaisujen hyödyntämis- ja soveltamisosaamista toimialasta riippumatta.
LUOVATEKNOVISIO-hankkeen keskeiset tavoitteet ovat (1) Luovan alan toimintaan liittyvien keskeisten nykyisten ja erityisesti tulevaisuuden teknologioiden tunnistaminen ja priorisointi (ts. teknologiavision määrittäminen), (2) teknologiavisioon pohjautuen yhteiskehittämisen menetelmin ideoida minkälaisia käytännön ratkaisuja ja innovaatioita luovalla alalla lähitulevaisuudessa voidaan toteuttaa ja (3) parantaa luovan alan koulutustarjonnan sisällöllistä osuvuutta ja opettajien osaamista vastaamaan teknologiavisiossa kuvattujen teknologioiden ja niihin pohjautuviin ratkaisuiden synnyttämiin muutostarpeisiin.
Crowdsourcing-Delphi menetelmää ja yhteiskehittämisen työpajatyöskentelyä iteratiivisesti hyödyntäen hanke tuottaa (1) Luovan alan teknologiavision (julkaisu), jossa kuvataan ja priorisoidaan luovan alan kannalta keskeiset teknologiat, (2) ”Uuden teknologian soveltamismahdollisuudet luovalla alalla – ideoita rakennerahasto-ohjelmakauden 2021-2027 suunnitteluun” (julkaisu), jossa kuvataan ja tunnistetaan uusia liiketoiminta-, tuote- ja palveluratkaisuja aiemmin määritellyn teknologiavision pohjalta ja (3)”Suositukset luovan alan koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen – Teknologiavision näkökulma” (julkaisu), jossa kuvataan teknologianmurroksen vaikutuksia luovan alan koulutus- ja osaamistarpeisiin eri koulutusohjelmissa ja koulutustasoilla.
LUOVATEKNOVISIO on hanke, jossa ei ole henkilöitä varsinaisena kohderyhmä. Tähän ratkaisuun on päädytty rahoittajan kanssa käydyissä keskusteluissa, joissa todettiin mm. että yksittäiset osallistumiset eivät pääsääntöisesti kestä kokonaista päivää joka on osallistumiskirjauksen edellytys. Hankkeen päätarkoitus onkin tiedontuottaminen hankkeen tavoitteiden mukaan välillisille kohderyhmille, jotka edustavat monipuolisesti luovan alan eri toimijoita.
Vaikka hankkeella ei ole varsinaista kohderyhmää, niin hanketoiminnan keskiössä on luovan alan toimijoiden osallistuminen valtakunnallisiin työpajoihin, verkkotyöpajoihin, eDelphi-kyselyyn ja haastatteluihin. Käytännössä tämä tarkoittaa että luovan alan toimijat tuottavat sisällön hankkeen päätuloksiin eli (1) teknologian visioon, (2) uusiin liiketoiminta mahdollisuuksiin mukaan lukien mm. tuote- ja palveluratkaisuja sekä (3) suositukset luovan alan koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen. Toimijoiden roolia ja tehtäviä on kuvattu tarkemmin hankkeen toteutus osiossa.
1) Oppilaitostaso: Ne henkilöt, joilla on mahdollisuus tehdä ratkaisuja koulutuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa joko oppilaitoksen (A) strategian, (B) koulutusohjelman opetussuunnitelman tai (C) opintojaksojen tasolla eri tutkintoasteilla. Oppilaitosten muut opettajat ja opiskelijat
2) Yritystaso: Luovien alojen yritykset ja erityisesti niissä toimivat henkilöt joiden vastuulla on henkilöstön osaamisen kehittäminen, innovaatio toiminta ja/tai teknologia ratkaisuiden kehittäminen. Lisäksi sellaiset yritykset ja niissä toimivat henkilöt, jotka ostavat tai vaikuttavat luovan alan toimijoilta ostettavien palveluiden tai tuotteiden hankintaan tai käyttöön (ns. tilaajan näkökulma). Teknologiayritysten asiantuntijat joilla on näkemyksiä teknologian kehitys- ja soveltamismahdollisuuksista luovilla aloilla.
3) Valtakunnantason virkamiehet: Ne virkamiehet joiden toimenkuvaan kuuluvat (A) koulutuksen ennakointi ja kehittäminen (esim. osaamisen ennakointifoorumi toiminnassa olevat henkilöt) ja/tai (B) tulevan 2021-2027 rakennerahasto-ohjelmakauden sisällön määrittäminen erityisesti luovalle alalle.
4) Luovan alan järjestöissä toimivat henkilöt joiden tehtävänkuvaan kuuluvat koulutuksen kehittäminen ja teknologian seuranta
5) Valtakunnan- ja kuntatason poliittiset päätöksen tekijät, joiden toimenkuvaan kuuluvat koulutusta ja julkista hankerahoitus koskevat asiat (esim. sivistysvaliokunnan jäsenet ja oppilaitosten hallitusten jäsenet).
Välillisiä kohderyhmiä tarkastellaan myös luovan alan ydinosaamisten näkökulmasta, joita on määritelty Laurean, Xamkin ja Ornamon aiemmin toteuttamassa ESR-rahoitteisessa CityDrivers hankkeessa. Hankkeessa tunnistettiin seuraavat seitsemän ydinosaamista, jotka yhdistettiin luovan alan ammattinimikkeisiin: (1) luovan työn johtaminen ja ohjaus, (2) visualisointi, (3) kädentaidot, (4) tekstin tuottaminen, (5) esittävä taide ja muu kehollinen toiminta, (6) ääni ja musiikki, ja (7) ratkaisun luomine. Tarkemmat lisätiedot luokittelusta ammattinimikkeittäin on luettavissa ”CityDrivers - Teemme luovan osaamisen myynnistä ja ostamisesta helppoa” julkaisusta joka on saatavilla osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-527-6). Oksanen et al. 2018 julkaisu "In search of Finnish creative economy ecosystems and their development needs – study based on international benchmarking" omalta osaltaan määrittää myös hankkeen välillisiä kohderyhmiä, jotka sisältyvät hieman eri muodoissa CityDrivers-hankkeessa tehtyyn luokitteluun.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 127 764
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 126 252
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 167 429
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 165 447
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 38
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hankkeen toiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee pyrkimyksiä kasvattaa yritysten, julkisten organisaatioiden, tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja kansalaisten osaamista soveltaa teknologioita, joka osaltaan edesauttaa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 7 |
| Hankkeen toiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee pyrkimyksiä kasvattaa yritysten, julkisten organisaatioiden, tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja kansalaisten osaamista soveltaa teknologioita, joka osaltaan edesauttaa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 5 |
| Digitaaliset ratkaisut, jotka hankkeen toiminnan johdosta oletetaan lisääntyvän, vähentävät materiaalien käyttöä ja jätteiden syntymistä. Merkittävä osa hankkeen toiminnasta tapahtuu virtuaalisesti, joka osaltaan vähentää materiaalien käyttöä ja jätteiden syntymistä. Tosin hankkeen käyttämät materiaalit ja jätteet ovat vähäisiä ja ne ovat pääsääntöisesti kierrätettäviä (ts. paperia) tai uudelleen käytettäviä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hanke tukee pyrkimyksiä kasvattaa yritysten, julkisten organisaatioiden, tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja kansalaisten osaamista soveltaa teknologioita, jonka avulla voidaan vastata toimijoiden keskeisiin tarpeisiin. Hankeen päätarkoitus on tukea teknologian soveltamisosaamista luovalla alan eri toimijoiden keskuudessa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa keskeinen sovellusalue ovat digitaalisten palvelujen kehittäminen ja aineeton arvonluonti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta ellei teema-alue valikoidu teknologiavision soveltamisen kohteeksi ideoinnissa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 4 |
| Teknologiavision soveltamisen ideoinnin kohteena on luovien alojen sekä muiden kasvu-ja rakennemuutosalojen välisen yhteistyön kehittäminen uusien teknologioiden avulla tai johdosta. Yhtenä toimialana on tarkoitus käsitellä terveys-ja hyvinvointialaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen toimintaan (eDelphi ja työpajat) osallistetaan erilaisia toimijoita. Yhteiskehittäminen perustuu ajatuksekseen ottaa erilaiset toimijat mukaan alusta saakka. Hankkeeseen osallistetaan myös Suomessa opiskelevia kansainvälisiä opiskelijoita ja ammattilaisia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeen toimintaan (eDelphi ja työpajat) osallistetaan erilaisia toimijoita. Yhteiskehittäminen perustuu ajatuksekseen ottaa erilaiset toimijat mukaan alusta saakka. Hankkeeseen osallistetaan myös Suomessa opiskelevia kansainvälisiä opiskelijoita ja ammattilaisia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta maisema, virkistysalue, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta -näkökulmiin elleivät valikoidu teknologiavision soveltamisen ideoinnin kohteeksi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
LUOVATEKNOVISIO-hankkeen tehtävänä oli (1) kuvata ja priorisoida luovien alojen kannalta keskeiset uudet teknologiat, (2) tehdä näkyväksi miten uusia teknologioita voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia liiketoiminta-, tuote- ja palveluratkaisuja, sekä (3) antaa suosituksia luovan alan koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen teknologiavision näkökulmasta. Näihin tavoitteisiin liittyen tuotti 3 suomen- ja 2 englanninkielistä raporttia seuraavista aiheista.
”LUOVATEKNOVISIO – Luovan alan teknologiavisio Uusien teknologioiden liiketoiminta- ja sovellusmahdollisuudet luovilla aloilla” – julkaisussa (https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-550-4) tunnistettiin ja priorisoitiin yhteensä 32 erilaista teknologiaa, jotka jaettiin seuraaviin pääluokkiin: A) pilvipalvelut (8 teknologiaa), B) Esitysteknologiat (8 teknologiaa), C) Tuotantoteknologiat (5 teknologiaa) ja D) Tekoälysovellukset (11 teknologiaa).
”LUOVATEKNOVISIO – Luovan alan teknologiavisio Uusien teknologioiden liiketoiminta- ja sovellusmahdollisuudet luovilla aloilla” -julkaisussa (https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-550-4) tunnistettiin teknologioiden tuottamia hyötyjä joista tärkeimmät olivat 1) tehokkuuden lisäys, 2) uudenlaisen arvon synnyttäminen, jota perinteisin menetelmien ei voitaisi saavuttaa sekä (3) yhteistyön ja vuorovaikutuksen tukeminen. Julkaisussa kuvattiin myös kuinka teknologioiden avulla voidaan synnyttää muutosta sekä annettiin esimerkkejä kuinka erilaiset liiketoiminta- ja ansaintamallit voivat hyötyä edellä kuvatuista teknologioista.
”LUOVATEKNOVISIO – Luovan alan teknologiavisio. Teknologiaopetuksen nykytila, haasteet, ratkaisuehdotukset ja tulevaisuuden skenaariot” -julkaisussa (https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-553-5) tunnistettiin luovan alan teknologiaopetuksen nykytila ja siihen liittyvät esteet (resurssien puute, asenteet, yhteiskulttuuri) sekä tehtiin ratkaisuehdotuksia esteiden poistamiseksi. Julkaisu sisältää myös neliulotteisen mallin, jonka avulla voidaan paremmin ymmärtää 1) suhtautumista teknologioihin, 2) ammatilliseen osaamiseen liittyviä taitoja, 3) yksilöiden yhteisölliseen toimintaan liittyviä toimintavalmiuksia sekä 4) opetuksessa hyödynnettäviä pedagogisia lähestymistapoja sekä niiden välisiä liityntäpintoja. Raportin lopuksi esitettään seuraavat neljän erilaista skenaariot ja niihin liittyvät oppilas ja opettaja persoonat, joiden avulla oppilaitokset voivat pohtia omaan rooliaan tulevaisuudessa: 1) yhteisöllinen luovuuden keidas, 2) monialainen oppilaitosta verkosto, 2) tienraivaaja ja 3) hyperyksilöllinen luovuuden lähde.