Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22350

Hankkeen nimi: Väylä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.2.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Salon kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0139533-1

Jakeluosoite: Tehdaskatu 2

Puhelinnumero: 02 77 81

Postinumero: 24100

Postitoimipaikka: Salo

WWW-osoite: https://salo.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Virta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyyspalveluiden esimies

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.k.virta(at)salo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 778 2161

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turun Ammattikorkeakoulu Oy, 2528160-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Väylä-hankkeella pyritään parantamaan Salon alueen heikossa työmarkkinatilanteessa olevien työnhakijaasiakkaiden, erityisesti nuorten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Taustalla on koronaepidemian aiheuttamat häiriöt Suomen työmarkkinoille. Häiriöt näkyvät Salossa lisääntyneenä työttömyytenä, 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien lisääntymisenä, lomautuksina, yritysten epävarmuutena rekrytoinneissa ja nuorten siirtymisessä työmarkkinoille koulutusten jälkeen.

Salon työttömyysaste oli elokuussa 2020 12,6%. Alle 30-vuotiaita näistä on 508 työtöntä työnhakijaa. Salossa vuoden 2021 alussa alkava Kuntakokeilu tuo mahdollisuuksia työnhakija-asiakkaiden palveluiden kehittämiselle mutta toisaalta työmarkkinatilanne on haastava ja vaatii uusia toimintatapoja.

Hankkeen asiakaskohderyhmää ovat salolaiset työttömät työnhakijat, erityiskohderyhmänä nuoret alle 30-vuotiaat työnhakijat. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja vuoden 2021 alussa alkavan työllisyyden kuntakokeilun tueksi Salossa, jolloin kohderyhmä on pääosin kuntakokeilun kohderyhmää. Kuntakokeiluun on suunnitelmien mukaan siirtymässä (Laskelma TEM 8/2020) noin 2800 henkilöä. Odotettavissa on, että kokeilun alkuun mennessä kohderyhmän määrä kasvaa edelleen. Hankkeeseen voi osallistua myös pääkohdejoukon lisäksi TEtoimiston asiakkaita (esim. lomautettuja), valmistumisvaiheen AMK-opiskelijoita (joilla ei ole työpaikkaa tiedossa), työssäkäyviä työnhakijoita (esim. Osa-aikatyö) sekä työvoiman ulkopuolella olevia, joiden palvelulla ennaltaehkäistään kuntakokeilun asiakkaaksi siirtymistä ja joiden työllistymistä voidaan hankkeen toimenpiteillä edistää.
Hankkeen tavoitteena on luoda kolme uutta toimintamallia, väylää, kohderyhmän työllistymisen edistämiseksi vaikeassa työmarkkinatilanteessa, jonka koronaepidemia on aiheuttanut. Väylät tukevat Salon kuntakokeilun toteuttamista lakisääteistä palvelukenttää täydentäen.

Osatavoitteet/toimintakokonaisuudet:

Osaamo–toimintamallin luominen erityisesti nuorille työnhakijoille. Osaamossa kehitetään työpajatoiminnan väyliä useiden toteuttajien kanssa yhteistyössä. Tavoitteena on kehittää avoimille työmarkkinoille siirtymisen väylä erityisesti niille nuorille, joiden työllistyminen on epävakaassa työmarkkinatilanteessa haastavaa (esim. puutteellinen osaaminen, vähäinen työhistoria, elämänhallinnalliset tai terveydelliset haasteet).

Työllistämö-toimintamallin luominen avoimille työmarkkinoille, koulutukseen ja yrittäjyyteen ohjautumiseen. Tavoitteena on luoda valmennusmateriaalia, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa on paikallisia yrityksiä mukana. Kehitetään konkreettista työnantajayhteistyötä ja sitä kautta vastataan kohtaanto-haasteen lieventämiseen. Kehitetään korkeakoulutuksen ja työelämän välistä siirtymää sekä korkeakouluopintoihin ohjautumista pilottien avulla.

Innostamo–toimintamalli. Kehitetään yhteistyömalli, jossa hyödynnetään kunnan hyvinvoinnin edistämisen ekosysteemiä (mukaan lukien vapaaehtoissektori) työllisyydenhoidossa. Innostamo tukee hankkeen muiden toimintakokokonaisuuksien toteutumista tavoitteenaan ylläpitää kohderyhmän aktiivisuutta, työkuntoa, osaamisen ja vahvuuksien tunnistamista sekä mahdollisesti uusille urille siirtymistä.

Hankkeen tuloksena juurrutetaan toimivat mallit työpajatoiminnan polutukseen, työnantajayhteistyöhön sekä ennaltaehkäisevään hyvinvoinnin tukemiseen.

Hankkeeseen osallistuvien asiakkaiden mahdollisuudet työllistyä tai kehittää osaamistaan lisääntyvät vaikeasta työmarkkinatilanteesta huolimatta. Asiakkaiden ohjautuminen työllistymistä edistäviin palveluihin lisääntyy. Läpivirtaus työpajatoiminnasta avoimille työmarkkinoille nopeutuu. Yhteistyökumppaneiden kanssa on luotu verkosto, joka edelleen kehittää työpajatoiminnan yhteistyötä ja vaikuttavuutta. Työllistyminen ja ohjautuminen palveluihin sekä opintoihin luo hyvinvointia ja osallisuutta.

Työnantajien tietoisuus rekrytoinnin tuista ja mahdollisuudet löytää sopivaa työvoimaa lisääntyvät. Osallistuvilla asiakkailla on paremmat työnhakutaidot ja työelämätaidot. Rekrytointien riskit vähenevät. Löydetään uusia piilotyö-, työkokeilu-, edelleensijoitus- ja palkkatukipaikkoja.
Salon alueella ohjaustyötä tekevien kyky ohjata asiakkaita kokonaisvaltaisemmin myös hyvinvointia tukeviin palveluihin lisääntyy. Asiakkaat hyötyvät heille räätälöidyistä palvelukokonaisuuksista ja pystyvät sitä kautta ylläpitämään työmarkkinakelpoisuuttaan.

Pitkän aikavälin muutoksena on pyrkimys vaikuttaa yksilöllisellä tasolla pikäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. Samalla ehkäistään terveysongelmia ja työelämästä syrjäytymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat salolaiset työttömät työnhakijat, erityiskohderyhmänä nuoret alle 30-vuotiaat työnhakijat. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja vuoden 2021 alussa alkavan työllisyyden kuntakokeilun tueksi Salossa, jolloin kohderyhmä on pääosin kuntakokeilun kohderyhmää. Kuntakokeiluun on suunnitelmien mukaan siirtymässä (Laskelma TEM 8/2020) noin 2800 henkilöä. Odotettavissa on, että kokeilun alkuun mennessä kohderyhmän määrä kasvaa edelleen.

Hankkeeseen voi osallistua myös pääkohdejoukon lisäksi TE-toimiston asiakkaita (esim. lomautettuja), valmistumisvaiheen AMK-opiskelijoita, työssäkäyviä työnhakijoita (esim. Osa-aikatyö) sekä työvoiman ulkopuolella olevia, joiden palvelulla ennaltaehkäistään kuntakokeilun asiakkaaksi siirtymistä ja joiden työllistymistä voidaan hankkeen toimenpiteillä edistää.

Hankkeen kohderyhmää ovat Salossa toimivat työnantajat, erityisesti PK-sektori, jonka rekrytointipotentiaalia asiakaskohderyhmämme osalta halutaan kasvattaa. Yritykset saavat hankkeen kautta mahdollisuuden kehittää rekrytointiosaamista sekä apua sopivan työntekijän löytämiseen. Hankkeen yritysyhteistyön kautta myös työnantajien osaaminen työmarkkinoiden toiminnasta, työsopimuksista ja rekrytoinnin tuista lisääntyy.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa on elementtejä, joilla parannetaan kohderyhmän parissa toimivien tahojen toimintamahdollisuuksia ja osaamista (Mm. Salon kaupungin työllisyys-, nuoriso-, terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilökunta, TE-toimisto, Yrityssalo Oy, oppilaitokset ja yhdistykset) kokonaisvaltaisessa ohjaamisessa kohti asiakkaiden hyvinvointia ja työllistymistä (Erityisesti AMK-opintoihin ohjaaminen ja hyvinvoinnin tukeminen).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 180 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 46 250

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 579 970

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 61 666

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon

Kunnat: Salo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 55

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole tarvetta tehdä toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta. Tiettyjä alakohderyhmiä voidaan tarkastella sukupuolinäkökulmasta hankkeen aikana toimenpiteitä suunniteltaessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tuetaan sukupuolten tasa-arvoa. Stereotyyppiset jaottelut miesten ja naisten uriin eivät kuulu tasa-arvoiseen ohjaukseen. Kuitenkin erityisesti miesten tavoittamiseen ja ohjaukseen avoimille työmarkkinoille kiinnitetään hankkeessa huomioita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoiteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon sukupuolten tarpeet sekä yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Hankkeen kaikessa toiminnassa pyritään luonnovarojen kestävään käyttöön esim. suosimalla julkisia liikenenvälineitä matkustaessa sekä etäyhteyksiä, materiaaleja kierrättämällä, kertakäyttömateriaaleja vähentämällä. Kaikki Osaamon toimintaan osallistuvat työpajat ovat kierrätystoimintaan perehtyneet. Lisäksi teemaa ylläpidetään asiakasohjaustyössä. Ohjaustyön kautta syntyy myös välillinen vaikutus.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hankkeen toiminnassa vältetään autoilua (etäyhteydet, kumppakyydit) ja asiaa pidetään yllä ohjaustyössä, jonka kautta syntyy myös välillinen vaikutus.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Käytetään sähköisiä materiaaleja, tietokantoja, esitteitä, tiedon vaihtoa. Vältämme turhaa tulostusta ja vähennämme paperijätteen määrää. Työpajatoiminnassa erikoistuttu kierrätystoimintaan ja materiaalien hyötykäyttään. Välillinen vaikutus syntyy ohjaustoiminnan asennekasvatuksen kautta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Paikallista elinkeinorakennetta tuetaan helpottamalla työnantajien rekrytointeja sekä asiakkaiden yrittäjyyteen ohjauksella. Hankkeessa pyritään lisäksi suosimaan paikallisia tavaran- ja palveluntuottajia hankintaohjeiden puitteissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
Hankkeessa kehitetään nimenomaan aineettomia palveluita ja tuotteita.
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Hankkeessa kehitetään verkkovälitteisiä palveluita sekä asiakkaiden digiosaamista, joka vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 7
Hanke edistää yksilöiden ja sitä kautta myös perheiden hyvinvointia; palvelut ovat suunnattu erityisesti työlisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tukea tarvitseville. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joiden kautta kohderyhmän taloudellinen tilanne paranee, osaaminen lisääntyy, koulutustarpeet ja - mahdollisuudet selvitetään ja sosiaalinen verkosto kasvaa. Hyvinvointivaikutus lisääntyy myös välillisten kohderyhmien kautta eli yritysten ja työntekijöiden osaaminen kohderyhmän tukemisesta paranee.
Tasa-arvon edistäminen 5 4
Hanke edistää erityisesti sosiaalista tasa-arvoa työmarkkinoilta syrjäytymistä estämällä. Hankkeessa käytetään osallistavia menetelmiä palveluiden kehittämisessä, esim. palvelumuotoilu. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa muotoilemalla palveluita esim. miehille, joiden kiinnittyminen työelämään tai työkunnon ylläpitoon on haastavaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 4
Hankkeessa edistetään positiivista suhtautumista kohderyhmiin (pitkään työttömänä olleet sekä maahanmuuttajat) sekä tavoitetaan kohderyhmiä, joiden kiinnittyminen työelämään ja työkunnon ylläpitoon on haasteellista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei juurikaan vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 1 1
Hankkeen toimenpiteiden avulla osallistujien vaikuttamismahdollisuudet oman elämän kulkuun paranevat. Myös välittäminen omasta ja muiden elinympäristöstä lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-