|
|
|
Hankekoodi: S22350
Hankkeen nimi: Väylä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.2.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Salon kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0139533-1
Jakeluosoite: Tehdaskatu 2
Puhelinnumero: 02 77 81
Postinumero: 24100
Postitoimipaikka: Salo
WWW-osoite: https://salo.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Virta
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyyspalveluiden esimies
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.k.virta(at)salo.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 778 2161
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Väylä-hankkeella pyritään parantamaan Salon alueen heikossa työmarkkinatilanteessa olevien työnhakijaasiakkaiden, erityisesti nuorten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Taustalla on koronaepidemian aiheuttamat häiriöt Suomen työmarkkinoille. Häiriöt näkyvät Salossa lisääntyneenä työttömyytenä, 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien lisääntymisenä, lomautuksina, yritysten epävarmuutena rekrytoinneissa ja nuorten siirtymisessä työmarkkinoille koulutusten jälkeen.
Salon työttömyysaste oli elokuussa 2020 12,6%. Alle 30-vuotiaita näistä on 508 työtöntä työnhakijaa. Salossa vuoden 2021 alussa alkava Kuntakokeilu tuo mahdollisuuksia työnhakija-asiakkaiden palveluiden kehittämiselle mutta toisaalta työmarkkinatilanne on haastava ja vaatii uusia toimintatapoja.
Hankkeen asiakaskohderyhmää ovat salolaiset työttömät työnhakijat, erityiskohderyhmänä nuoret alle 30-vuotiaat työnhakijat. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja vuoden 2021 alussa alkavan työllisyyden kuntakokeilun tueksi Salossa, jolloin kohderyhmä on pääosin kuntakokeilun kohderyhmää. Kuntakokeiluun on suunnitelmien mukaan siirtymässä (Laskelma TEM 8/2020) noin 2800 henkilöä. Odotettavissa on, että kokeilun alkuun mennessä kohderyhmän määrä kasvaa edelleen. Hankkeeseen voi osallistua myös pääkohdejoukon lisäksi TEtoimiston asiakkaita (esim. lomautettuja), valmistumisvaiheen AMK-opiskelijoita (joilla ei ole työpaikkaa tiedossa), työssäkäyviä työnhakijoita (esim. Osa-aikatyö) sekä työvoiman ulkopuolella olevia, joiden palvelulla ennaltaehkäistään kuntakokeilun asiakkaaksi siirtymistä ja joiden työllistymistä voidaan hankkeen toimenpiteillä edistää.
Hankkeen tavoitteena on luoda kolme uutta toimintamallia, väylää, kohderyhmän työllistymisen edistämiseksi vaikeassa työmarkkinatilanteessa, jonka koronaepidemia on aiheuttanut. Väylät tukevat Salon kuntakokeilun toteuttamista lakisääteistä palvelukenttää täydentäen.
Osatavoitteet/toimintakokonaisuudet:
Osaamo–toimintamallin luominen erityisesti nuorille työnhakijoille. Osaamossa kehitetään työpajatoiminnan väyliä useiden toteuttajien kanssa yhteistyössä. Tavoitteena on kehittää avoimille työmarkkinoille siirtymisen väylä erityisesti niille nuorille, joiden työllistyminen on epävakaassa työmarkkinatilanteessa haastavaa (esim. puutteellinen osaaminen, vähäinen työhistoria, elämänhallinnalliset tai terveydelliset haasteet).
Työllistämö-toimintamallin luominen avoimille työmarkkinoille, koulutukseen ja yrittäjyyteen ohjautumiseen. Tavoitteena on luoda valmennusmateriaalia, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa on paikallisia yrityksiä mukana. Kehitetään konkreettista työnantajayhteistyötä ja sitä kautta vastataan kohtaanto-haasteen lieventämiseen. Kehitetään korkeakoulutuksen ja työelämän välistä siirtymää sekä korkeakouluopintoihin ohjautumista pilottien avulla.
Innostamo–toimintamalli. Kehitetään yhteistyömalli, jossa hyödynnetään kunnan hyvinvoinnin edistämisen ekosysteemiä (mukaan lukien vapaaehtoissektori) työllisyydenhoidossa. Innostamo tukee hankkeen muiden toimintakokokonaisuuksien toteutumista tavoitteenaan ylläpitää kohderyhmän aktiivisuutta, työkuntoa, osaamisen ja vahvuuksien tunnistamista sekä mahdollisesti uusille urille siirtymistä.
Hankkeen tuloksena juurrutetaan toimivat mallit työpajatoiminnan polutukseen, työnantajayhteistyöhön sekä ennaltaehkäisevään hyvinvoinnin tukemiseen.
Hankkeeseen osallistuvien asiakkaiden mahdollisuudet työllistyä tai kehittää osaamistaan lisääntyvät vaikeasta työmarkkinatilanteesta huolimatta. Asiakkaiden ohjautuminen työllistymistä edistäviin palveluihin lisääntyy. Läpivirtaus työpajatoiminnasta avoimille työmarkkinoille nopeutuu. Yhteistyökumppaneiden kanssa on luotu verkosto, joka edelleen kehittää työpajatoiminnan yhteistyötä ja vaikuttavuutta. Työllistyminen ja ohjautuminen palveluihin sekä opintoihin luo hyvinvointia ja osallisuutta.
Työnantajien tietoisuus rekrytoinnin tuista ja mahdollisuudet löytää sopivaa työvoimaa lisääntyvät. Osallistuvilla asiakkailla on paremmat työnhakutaidot ja työelämätaidot. Rekrytointien riskit vähenevät. Löydetään uusia piilotyö-, työkokeilu-, edelleensijoitus- ja palkkatukipaikkoja.
Salon alueella ohjaustyötä tekevien kyky ohjata asiakkaita kokonaisvaltaisemmin myös hyvinvointia tukeviin palveluihin lisääntyy. Asiakkaat hyötyvät heille räätälöidyistä palvelukokonaisuuksista ja pystyvät sitä kautta ylläpitämään työmarkkinakelpoisuuttaan.
Pitkän aikavälin muutoksena on pyrkimys vaikuttaa yksilöllisellä tasolla pikäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. Samalla ehkäistään terveysongelmia ja työelämästä syrjäytymistä.
Muutoshakemus Väylä-hankkeelle ajalle 1.9.-31.12.2023
Muutoshakemuksella pyritään parantamaan Salon alueen heikossa työmarkkinatilanteessa olevien työnhakija-asiakkaiden, erityisesti yli 30- vuotiaiden työllistymistä työmarkkinoille parantamalla työkykyä eri keinoin. Taustalla on tutkittu tieto työkyvyn osa-alueista ja niiden vaikutuksesta työllistymiseen. Työkyvyn heikentyessä työttömyysjaksot pitkittyvät ja työkykyä tukevien palvelujen tarve kasvaa. Työllistymisen haasteet näkyvät Salossa pitkittyneinä työttömyysjaksoina ja asiakkuuksina työllisyyspalveluissa sekä yritysten epävarmuutena työllistää osatyökykyisiä.
Salossa yli 30 –vuotiaita pitkäaikaissairaita tai vammaisia työttömiä tai lomautettuja työnhakijoita oli Varsinais-Suomen ELY- keskuksen tilastoinnin mukaan 322 henkilöä marraskuussa 2022. Tämä lukema ei kata kaikkia osatyökykyisiä tai alentuneen työkyvyn omaavia henkilöasiakkaita, vaan todellisuudessa lukema on paljon isompi.
Työttömyysasteen pienentyessä valtakunnallisesti, osatyökykyisiä on edelleen paljon työttömänä. OECD:n selvityksen mukaan suurin osa suomalaisista työttömistä ilmoittaa työllistymisen esteeksi terveydelliset syyt. Työvoimapula vaivaa osaa ammattialoista ja samaan aikaan osatyökykyisiä, osaavia ammattihenkilöitä on työttömänä.
Muutoshakemuksen osalta asiakaskohderyhmää on salolaiset työttömät työnhakijat, erityiskohderyhmänä yli 30-vuotiaat työnhakijat, osatyökykyiset sekä korkeakouluopintonsa keskeyttäneet asiakkaat. Jatkohakemuksen myötä kehitetään toimintamallia palveluiden saatavuuden parantamiseksi sekä osatyökykyisten työllistymisen tukemiseksi. Turun AMK:n osatoteutuksena selvitetään korkeakoulupudokkaiden opintojen keskeyttämisen syitä ja etsitään keinoja parantaa opiskelijapalveluja keskeyttämisen ehkäisemiseksi.
Muutoshakemuksen tavoitteena on pilotoida tiiviimpää työkyvyn tuen mallia, jossa kartoitetaan henkilöiden työkyvyn osa-alueiden haasteita, ohjataan eri palveluiden piiriin sekä tarjotaan kattavampia palveluja työkyvyn tueksi ostopalveluiden avulla.
Palvelut ovat jaettu kolmeen eri toimintamalliin. Kaikki palveluihin ohjautuvat asiakkaat käyvät
läpi alkuarvioinnin, jonka jälkeen hänelle voidaan räätälöidysti suunnitella oma palvelukokonaisuus työ- ja toimintakyvyn tueksi.
Osatavoitteet/toimintakokonaisuudet:
Palvelukoutsi-toimintamallissa arvioidaan asiakkaan työ- ja toimintakyvyn lähtötilannetta ja suunnitellaan palvelukokonaisuus, joka tukee sekä psyykkisen että fyysisen toimintakyvyn palautumista. Arvioinnissa käytetään apuna Kykyviisaria. Osakokonaisuudessa tarjotaan myös mahdollisuutta osallistua mielen hyvinvoinnin luentoihin ja ryhmävalmennuksiin. Alkuarvioinnin ja tarvittavien hyvinvointipalvelujen jälkeen asiakas ohjautuu tarpeen mukaan joko Urakoutsi- tai Liikuntakoutsi-toimintamalliin.
Urakoutsi-toimintamallissa ohjataan asiakasta työllistymistä tukeviin palveluihin, uravaihtoehtojen suunnittelussa sekä työ- ja toimintakyvyn mukaisen työn löytymisessä. Tavoitteena osaamisen kehittäminen, koulutukseen suuntaaminen tai työpaikan saaminen. Toimintamallissa tehdään tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa mm. osatyökyisille sopivien työpaikkojen löytämiseksi. Yrityksille annetaan myös tietoa tuista sekä palveluista liittyen osatyökykyisten palkkaamiseen. Osaamisen kehittämisen kautta lisätään mahdollisuuksia työllistyä (esim. lupakorttikoulutukset tai muut lyhytkestoiset koulutukset) ja ammattikorkeakouluyhteistyön myötä asiakkaiden tietoisuus koulutuksista lisääntyy.
Liikuntakoutsi-toimintamallissa tarjotaan vaihtoehtoja työkunnon parantamiseen tai elämäntapamuutoksen tekemiseen työelämään paluun tukemiseksi. Konkreettiset fyysisen kunnon mittaukset ja arviointihaastattelut ohjaavat liikuntatottumuksia uuteen suuntaan ja mahdollistetaan asiakkaan osallistuminen liikuntapalveluihin ostopalveluiden
kautta.
Tuloksena saadaan lisää tietoa työ- ja toimintakyvyltään heikentyneiden työnhakijoiden palvelutarpeista ja pilotoidaan konkreettisten liikuntaa ja hyvinvointia lisäävien toimenpiteiden vaikuttavuutta työkykyyn. Osallistuneiden työ- ja toimintakyky selvitetään kokonaisvaltaisesti. Toimenpiteiden vaikutukset ovat
mitattavissa Kykyviisarin avulla, joka tehdään asiakkaan aloitettaessa ja palvelun lopussa. Myös konkreettiset fyysisen toimintakunnon mittaukset kertovat osallistuvien asiakkaiden työ- ja toimintakunnon tasosta ja ne ovat toistettavissa edistymisen mittareina.
Asiakkaiden mahdollisuudet työllistyä tai kehittää osaamistaan lisääntyvät. Asiakkaiden ohjautuminen hyvinvointia edistäviin ja työllistymistä tukeviin palveluihin parantuvat. Fyysisen työ- ja toimintakyvyn kohentumisen myötä pääsy avoimille työmarkkinoille nopeutuu. Työllistyminen ja ohjautuminen palveluihin sekä opintoihin luo hyvinvointia ja osallisuutta. Asiakkaat hyötyvät heille räätälöidyistä palvelukokonaisuuksista ja pystyvät sitä kautta ylläpitämään työmarkkinakelpoisuuttaan.
Työnantajien tietoisuus osatyökykyisten rekrytoinnin tuista ja mahdollisuudet löytää sopivaa työvoimaa lisääntyvät. Osallistuvilla asiakkailla on paremmat mahdollisuudet löytää omaa toimintakykyään vastaavaa työtä. Rekrytointien riskit vähenevät. Löydetään uusia vaihtoehtoja työllistämiseen sekä piilotyö-, työkokeilu-, edelleensijoitus- ja
palkkatukipaikkoja.
Pitkän aikavälin muutoksena on pyrkimys vaikuttaa yksilöllisellä tasolla pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. Samalla ehkäistään terveysongelmia ja työelämästä syrjäytymistä. Tuloksena saadaan selville osallistuneiden työ- ja toimintakyvyn tilanteet kokonaisvaltaisemmin aikaisempaan nähden. Lisäksi saadaan ohjattua
asiakkaita oikeanlaisiin palveluihin. Uutuutena mahdollistetaan kokonaisvaltaisempia, yksilöllisempiä palveluja osatyökykyisten työllistymisen tukemiseen.
Korkeakouluopiskelijoiden osalta kartoitetaan syitä opiskeluiden keskeytyksille. Näiden avulla luodaan palvelumalleja työllistymisen tukemiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden
vähenemiseen.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat salolaiset työttömät työnhakijat, erityiskohderyhmänä nuoret alle 30-vuotiaat työnhakijat. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja vuoden 2021 alussa alkavan työllisyyden kuntakokeilun tueksi Salossa, jolloin kohderyhmä on pääosin kuntakokeilun kohderyhmää. Kuntakokeiluun on suunnitelmien mukaan siirtymässä (Laskelma TEM 8/2020) noin 2800 henkilöä. Odotettavissa on, että kokeilun alkuun mennessä kohderyhmän määrä kasvaa edelleen.
Hankkeeseen voi osallistua myös pääkohdejoukon lisäksi TE-toimiston asiakkaita (esim. lomautettuja), valmistumisvaiheen AMK-opiskelijoita, työssäkäyviä työnhakijoita (esim. Osa-aikatyö) sekä työvoiman ulkopuolella olevia, joiden palvelulla ennaltaehkäistään kuntakokeilun asiakkaaksi siirtymistä ja joiden työllistymistä voidaan hankkeen toimenpiteillä edistää.
Hankkeen kohderyhmää ovat Salossa toimivat työnantajat, erityisesti PK-sektori, jonka rekrytointipotentiaalia asiakaskohderyhmämme osalta halutaan kasvattaa. Yritykset saavat hankkeen kautta mahdollisuuden kehittää rekrytointiosaamista sekä apua sopivan työntekijän löytämiseen. Hankkeen yritysyhteistyön kautta myös työnantajien osaaminen työmarkkinoiden toiminnasta, työsopimuksista ja rekrytoinnin tuista lisääntyy.
Muutoshakemus Väylä-hankkeelle ajalle 1.9.-31.12.2023
Muutoshakemuksen osalta kohderyhmänä ovat salolaiset työttömät työnhakijat, jotka ovat työllisyyden kuntakokeilun asiakkaita. Erityiskohderyhmänä yli 30-vuotiaat työnhakijat, joilla työ- ja toimintakyvyn alenemaa tai osatyökykyisyyttä. Yhtenä työ- ja toimintakyvyn mittarina käytetään hankkeeseen ohjautuessa Kykyviisaria. Turun AMK:n osatoteutuksessa kohderyhmänä opiskelunsa keskeyttäneet opiskelijat, joiden kontaktoinnilla edistetään asiakkaiden ohjautumista oikeanlaisten palvelujen piiriin ja ehkäistään syrjäytymistä.
Hankkeessa on elementtejä, joilla parannetaan kohderyhmän parissa toimivien tahojen toimintamahdollisuuksia ja osaamista (Mm. Salon kaupungin työllisyys-, nuoriso-, terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilökunta, TE-toimisto, Yrityssalo Oy, oppilaitokset ja yhdistykset) kokonaisvaltaisessa ohjaamisessa kohti asiakkaiden hyvinvointia ja työllistymistä (Erityisesti AMK-opintoihin ohjaaminen ja hyvinvoinnin tukeminen).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 488 908
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 461 443
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 651 879
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 615 259
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Salon
Kunnat: Salo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 60
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32
Suunniteltu: 350
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Hankkeen kaikessa toiminnassa pyritään luonnovarojen kestävään käyttöön esim. suosimalla julkisia liikenenvälineitä matkustaessa sekä etäyhteyksiä, materiaaleja kierrättämällä, kertakäyttömateriaaleja vähentämällä. Kaikki Osaamon toimintaan osallistuvat työpajat ovat kierrätystoimintaan perehtyneet. Lisäksi teemaa ylläpidetään asiakasohjaustyössä. Ohjaustyön kautta syntyy myös välillinen vaikutus. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Hankkeen toiminnassa vältetään autoilua (etäyhteydet, kumppakyydit) ja asiaa pidetään yllä ohjaustyössä, jonka kautta syntyy myös välillinen vaikutus. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Käytetään sähköisiä materiaaleja, tietokantoja, esitteitä, tiedon vaihtoa. Vältämme turhaa tulostusta ja vähennämme paperijätteen määrää. Työpajatoiminnassa erikoistuttu kierrätystoimintaan ja materiaalien hyötykäyttään. Välillinen vaikutus syntyy ohjaustoiminnan asennekasvatuksen kautta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Paikallista elinkeinorakennetta tuetaan helpottamalla työnantajien rekrytointeja sekä asiakkaiden yrittäjyyteen ohjauksella. Hankkeessa pyritään lisäksi suosimaan paikallisia tavaran- ja palveluntuottajia hankintaohjeiden puitteissa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 3 |
| Hankkeessa kehitetään nimenomaan aineettomia palveluita ja tuotteita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 2 |
| Hankkeessa kehitetään verkkovälitteisiä palveluita sekä asiakkaiden digiosaamista, joka vähentää liikkumisen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 7 |
| Hanke edistää yksilöiden ja sitä kautta myös perheiden hyvinvointia; palvelut ovat suunnattu erityisesti työlisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tukea tarvitseville. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joiden kautta kohderyhmän taloudellinen tilanne paranee, osaaminen lisääntyy, koulutustarpeet ja - mahdollisuudet selvitetään ja sosiaalinen verkosto kasvaa. Hyvinvointivaikutus lisääntyy myös välillisten kohderyhmien kautta eli yritysten ja työntekijöiden osaaminen kohderyhmän tukemisesta paranee. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 4 |
| Hanke edistää erityisesti sosiaalista tasa-arvoa työmarkkinoilta syrjäytymistä estämällä. Hankkeessa käytetään osallistavia menetelmiä palveluiden kehittämisessä, esim. palvelumuotoilu. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa muotoilemalla palveluita esim. miehille, joiden kiinnittyminen työelämään tai työkunnon ylläpitoon on haastavaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 4 |
| Hankkeessa edistetään positiivista suhtautumista kohderyhmiin (pitkään työttömänä olleet sekä maahanmuuttajat) sekä tavoitetaan kohderyhmiä, joiden kiinnittyminen työelämään ja työkunnon ylläpitoon on haasteellista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei juurikaan vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Hankkeen toimenpiteiden avulla osallistujien vaikuttamismahdollisuudet oman elämän kulkuun paranevat. Myös välittäminen omasta ja muiden elinympäristöstä lisääntyy. | ||
Väylä-hanke toteutettiin Salon alueella tavoitteenaan edistää heikossa työmarkkinatilanteessa olevien, erityisesti nuorten, työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Hankkeen käynnistymisen taustalla olivat Suomen työmarkkinoita koetelleet häiriöt koronaviruspandemian aikana. Vaikka pandemia rajoitti fyysisiä tapahtumia ja valmennuksia hankkeen alkaessa 2021, hankkeeseen ohjautui aktiivisesti asiakkaita ja toimintaa pyrittiin järjestämään tilanteesta huolimatta. Korona-tilanteen helpottaessa vuoden 2022 aikana ja yleisen työllisyystilanteen parantuessa, hanke pystyi laajentamaan toimintaansa entistä tehokkaammin.
Hankkeen keskeisenä asiakastavoitteena oli palvella 350 asiakasta koko toiminta-ajallaan. Lopputuloksena hankkeen aloituslomakkeen täytti 352 asiakasta ja lopetuslomakkeen täyttäneitä oli 342 asiakasta. Vaikka koronapandemia vaikutti asiakkaiden tavoitettavuuteen ja sitoutumiseen, hankkeessa tarjottuja palveluita hyödynnettiin aktiivisesti. Asiakastyötä toteutettiin henkilökohtaisen ohjauksen, CV- ja työnhakukoulutusten, hyvinvoinnin ja osaamisen työpajojen, asiakaspäivystysten, erilaisten tapahtumien ja opiskelijoille suunnattujen haastepajojen avulla.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää kolme uutta toimintamallia, Osaamo-, Työllistämö- ja Innostamo-toimintamalli. Näiden toimintamallien avulla vastattiin koronaviruspandemian aiheuttamiin haasteisiin työllisyystilanteessa. Osaamo-toimintamalli keskittyi työpajojen kehittämiseen ja verkoston yhteistyöhön, tarjoten valmennuksia ja tukipalveluita työelämään tai koulutukseen siirtymiseen. Työllistämö-toimintamalli puolestaan korosti yritysyhteistyötä työpaikkojen luomiseksi ja tarjosi palveluita yrityksille rekrytoinnin tueksi. Innostamo-toimintamallissa järjestettiin muun muassa hyvinvointitapahtumia ja -valmennuksia yhteistyössä eri tahojen kanssa.
Hankkeen aikana tehtiin muutoshakemus neljän kuukauden jatkoajaksi, jonka tavoitteena oli pilotoida tiiviimpää työkyvyn tuen mallia. Tämä malli sisälsi henkilöiden työkyvyn haasteiden kartoituksen, ohjauksen eri palveluiden piiriin sekä kattavampien palveluiden tarjoamisen työkyvyn tueksi ostopalveluiden avulla. Lisäksi digitaalisia ratkaisuja hyödynnettiin VR-työskentely-ympäristöön ja 3D-mallinnukseen keskittyvässä projektissa, jonka avulla vastattiin nykypäivän työelämän vaatimuksiin.
Yritysyhteistyötä toteutettiin aktiivisesti tarjoamalla erilaisia palveluita yrityksille, kuten palkkatukeen ja rekrytointiin liittyvää neuvontaa. Lisäksi työnhakijoille tarjottiin mahdollisuuksia työelämään tutustumiseen ja työkokeiluihin. Hankkeessa luotiin myös rekrytointisovellus pienyrityksille ja tuotettiin videoita työelämään siirtymisen tueksi.
Hankeaikana Väylä-hankkeessa toteutettiin useita opinnäytetöitä ja tehtiin yhteistyötä eri palveluntuottajien kanssa hyvinvointia ja työkuntoa tukevien palveluiden järjestämiseksi. Uusia yhteistyöavauksia syntyi ekosysteemin sisällä, ja tarjolla oli monipuolisesti kuntosalikursseja, ryhmäliikuntaa, hyvinvointivalmennuksia ja erilaisia tapahtumia.
Hankkeen 352 asiakkaasta hankkeen osallistumisen päättyessä työllistyneitä oli 112 henkilöä ja opiskelemassa 81 henkilöä. Työllistyneistä 112 asiakkaasta 56 henkilöä on työllistynyt avoimille työmarkkinoille, palkkatuella suoraan yritykseen 16 sekä kaupungin työllistämisen kautta palkkatuella edelleensijoituksena tai kaupungin palvelualueille 40 henkilöä. Yhteensä joko työllistyneitä tai koulutukseen ohjautuneita asiakkaista oli 54,83 %.
Asiakkaita työllistyi hankkeen aikana hyvin, myös avoimille työmarkkinoille. Osa asiakkaista olivat kuitenkin työ- ja toimintakyvyltään huonokuntoisia, myös korona-ajan vaikutukset näkyivät mielenterveyden heikkenemisessä. Hankkeen jatko-osan tavoitteena oli parantaa asiakkaiden työelämävalmiuksia sekä työkykyä ja -kuntoa, jolloin myös ohjaukseen osallistuvat asiakkaat olivat pääasiassa kuntouttavassa työtoiminnassa. Näiden asiakkaiden tilanteet olivat lopetustilanteissa yleensä pysyneet samoina, koska osallisuuden ja hyvinvoinnin parantumista ei pystytä mittarein arvioimaan. Useat asiakkaista antoivat kuitenkin suullista palautetta toiminnasta, jota kuvailtiin aktiivisuutta ja osallisuutta lisääväksi.
Hankkeessa annettiin lyhytkestoista ohjausta 116 henkilölle. Turun AMK:n osatoteutuksessa kartoitettiin Turun AMK:n Salon yksiköstä valmistuneita sekä Turun AMK:n Salon yksikköön yhteishaussa hakeneita henkilöitä, jotka eivät tulleet valituksi heidän työllistymistilanteestaan. Lisäksi kartoitettiin Turun AMK:n Salon toimipisteestä opintonsa keskeyttäneitä. Kartoitusten perusteella valmistuneet olivat työllistyneet hyvin, valitsematta jääneet olivat löytäneet joko opiskelu- tai työpaikan sekä opintonsa keskeyttäneet pääasiassa työssä. Opintonsa keskeyttäneille annettiin ohjausta, miten saattaa opintonsa loppuun.
Hankkeen asiakkailta saatiin palautetta asiakaskyselyiden myötä. Hankeen toiminta koettiin pääasiassa myönteiseksi ja työelämävalmiuksia vahvistavaksi.
Asiakkailta saatuja palautteita:
"Toiminta on erittäin kannustavaa ja hyödyllistä työn hakua ajatellen. Työkokeilu on todella mielekäs vaihtoehto kotona passivoitumisen estämiseksi."
"Työnhakukanavien etsiminen on helpompaa ja työhaastatteluun valmistautumiseen tuli hyviä vinkkejä"
"Uskon että minulla on nyt paremmat mahdollisuudet työllistyä tämän hankkeen jälkeen."
"Palkkatukityöpaikka löytyi sen avulla, mutta muuten hain itsenäisesti koulutukseen ja nykyistä työpaikkaa"
Hankkeen tuloksia on esitelty omien organisaatioiden sisällä hankkeen aikana sekä verkostolle sekä muille yhteistyökumppaneille. Keskeisistä toimintamalleista on luotu prosessikuvauksia ja hyvien käytäntöjen kuvauksia verkoston käyttöön. Lisäksi sivistystoimen ja työllisyyspalveluiden kanssa on neuvoteltu hankkeen toimintamallien käyttöönotosta osana normaalia toimintaa.
Hankkeen tuotoksia olivat muun muassa piirrosvideot työllistymisen nivelvaiheisiin, työkalut rekrytoinnin tueksi, opinnollistamisen osasuoritusten kuvaukset sekä Duunimix-valmennuksen materiaalit.