Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22351

Hankkeen nimi: KORKO – Koronan kolhuista vahvempaan naisyrittäjyyteen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 30.9.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry, ruotsiksi Arbetseffektivitetsföreningen rf

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: Kiljavantie 6

Puhelinnumero: 0929041200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kuusela Minna Kaarina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.kuusela(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447143695

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KORKO-hanke edistää ja parantaa naisyrittäjien johtamistaitoja, tasa-arvoista yrittäjyyttä ja osaamisen kehittymistä Lapissa. Kohderyhmään kuuluvat nykyiset hyvin tai heikommin menestyvät alueen naisyrittäjät.

Koronaviruksen vaikutukset ovat iskeneet rajusti kaikkialla, mutta etenkin matkailuelinkeinoon vahvasti panostaneessa Lapissa tilanne on erityisen huolestuttava. Hanke tukee alueen naisyrittäjiä verkostoitumisen, osaamisanalyysien, yhteisten kehittämisriihien, yrityskohtaisten harjoitustöiden ja kehittämistoimenpiteiden avulla. Tuki on tarpeen erityisesti nyt koronapandemian aiheuttamista taloudellisista haasteista selviämiseksi. Fokuksessa ovat naisyrittäjät, koska naisvaltaiset, usein yrittäjäpohjalla toimivat alat, kuten ravintola- ja matkailuala, kärsivät huomattavasti koronan aiheuttamista rajoituksista. Yrittäjänaiset ovat myös miehiä useammin osa-aikaisia, sivutoimisia yksinyrittäjiä. Lisäksi heille tuo usein miesyrittäjiä enemmän lisää vaikeutta tässä haastavassa tilanteessa perheen ja työn yhteensovittaminen.

Pitkät välimatkat ovat pohjoisessa Suomessa haaste perinteiselle verkostoitumiselle. Tarvitaan tiiviimpää ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä fyysisestä etäisyydestä huolimatta. Toisaalta alueella on myös paljon luontevaa, vuosien aikana syntynyttä yhteistyötä esimerkiksi saman alan yritysten kesken. KORKO-hankkeessa luodaan verkostoja, joissa mm. vertaistuki ja yhteiset riihet ovat tukemassa yrittäjien johtamistaitoja ja sitä kautta tuottavuutta ja yritystoimintaa. Hankkeessa tehdään mahdollisimman paljon yhteistyötä paikallisten naisyrittäjäjärjestöjen ja alueen muiden hankkeiden kanssa. Tavoitteina on myös levittää työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kulttuurin, etenkin johtajuuden tasa-arvon, sanomaa.

Lapissa toimivista naisyrittäjistä rekrytoidaan ja valitaan osallistujaryhmä hyödyntäen jo hankesuunnitteluvaiheessa luotuja verkostoja. Ensin laaditaan nykytilan kartoitus, jonka avulla saadaan yleiskuva yrittäjien osaamisesta, resursseista sekä toiminnan pullonkauloista ja kehittämistarpeista. Kerätyn tiedon pohjalta räätälöidään hankkeen keskeinen toimenpide: valmennustilaisuudet eli riihet osallistujille sopiviksi. Etenkin laadittu analyysi on pohjana yrityskohtaisille kehittämistoimenpiteille.

Riihet sisältävät eri aiheita käsitteleviä aihekokonaisuuksia ja yrityskohtaisia kehittämistoimenpiteitä kehittämistehtävineen. Tärkeä osa on yritysten verkostoituminen ja vertaistukityöskentely. Riihien sisältö koostuu neljästä pääteemasta: innovaatioriihi, johtamisriihi, arkiriihi, talousriihi ja digiriihi. Yhdessä osallistujien kanssa luodaan uudenlaisia tuotteita, palveluja, toimintamalleja, verkostoja ja verkostoitumisen malleja. Tavoitteena on, että osallistujat saavat hankkeen riihien aikana kehitettyä tuotteen tai mallin ideasta valmiiksi paketiksi. Näin saadaan alueen yritystoimintaa kehitettyä jatkossakin.

Riihistä ja teemoihin liittyvistä asiantuntija-alustuksista kootaan yritysten kehittämispaketti kaikille hankkeeseen osallistuville, mutta paketti on saatavilla myös muille alueen yrittäjille. Riihiä ja yrityskohtaisia toimenpiteitä tukevat myös erilliset yhteistyö- ja verkostoitumistapahtumat: riihi-iltamat ja opintomatka. Viestintä ja laadittava mainoskampanja on tärkeä osa hanketta.

KORKO-hankkeen tuloksena naisyrittäjien osaaminen parantuu kohdissa, jotka osaamistarpeiden kartoituksessa tunnistetaan. Naisyrittäjien usko omaan yrittämiseensä ja mahdollisuuksiin alueen yrityskentässä voimistuu. Syntyy myös uudenlaista yritystoimintaa, uusia tuotteita ja uusia moniammatillisia verkostoja, jotka mahdollistavat uudenlaisia toimintatapoja jatkossakin. Ideoidaan ja testataan myös uudenlainen naisyrittäjien arjen pyörittämisen eli työn, vapaa-ajan ja perheen yhteensovittamisen malli tai malleja, jota alueen yrittäjät voivat soveltaa ja hyödyntää.

Hankkeessa mukana oleville naisyrittäjille on tärkeä lyhyen aikavälin vaikutus parempi koronan aiheuttamista taloudellisista haasteista selviäminen. Tämä luo myös uskoa tulevaisuuteen. Monialaisista yrittäjien verkostoista pyritään luomaan niin toimivia, että niiden tarjoama vertaistuki jatkuu hankkeen toiminnan jälkeenkin. Pitkällä tähtäimellä KORKO-hanke haluaa luoda uskoa tasa-arvoiseen tulevaisuuteen mm. naisten johtamisosaamisen kehittymisellä ja tukee Lapin kuntien toimintakykyä ja haja-asutusalueidenkin elinvoimaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat koronakriisin haasteissa luovivat ja/tai kasvuhakuiset naisyrittäjät sekä mikro- ja pk- yritykset Lapin alueella. Hankkeen aikana heille annetaan ajantasaista tietoa mm. markkinatilanteesta, talouden johtamisesta ja digitaalisesta markkinoinnista sekä verkostoidutaan muiden yrittäjien kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen muut yritykset: hankkeessa toimenpiteinä järjestettävät eri teemaiset riihet sisältöineen rakennetaan monistettavaan muotoon ja esimerkiksi alueen yrittäjäjärjestöt voivat jakaa siitä tietoa hyödynnettäväksi. Lisäksi hankkeen aikana laadittava infograafi on yleisesti yritysten käytettävissä.

Alueen kunnat: Lapin maakuntasuunnitelmassa painotetaan sitä, että tulevaisuuden työpaikkoja luotaessa on löydettävä parhaat keinot saada alueen koko työvoimaresurssi käyttöön ja haettava keinoja alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Koronan aiheuttama taloudellinen kriisi ajaa monia Lapin kuntia ahdinkoon, joten kaikki keinot tarvitaan yritystoiminnan elinvoimaisena pitämiseen.

Yrittäjänaisten yhdistykset: Lapissa toimii kuusi yrittäjänaisyhdistystä; Ivalon, Kemin, Kittilän, Rovaniemen, Sodankylän ja Ylitornion yrittäjänaiset ry.

Alueen henkilöstövuokrausta/rekrytointeja tarjoavat yritykset: ovat mukana hankkeen sidosryhmissä ja heidän edustajansa pyydetään mukaan hankkeen ohjausryhmään. Hankkeessa syntyvä uusi osaaminen voidaan hyödyntää myös heidän kauttaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 80 133

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 30 338

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 152 458

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 30 338

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Keminmaa, Ranua, Tornio, Salla, Simo, Pello, Savukoski, Posio, Ylitornio, Inari, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Muonio, Enontekiö, Kolari, Sodankylä, Kittilä, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnitteluvaiheessa on tehty toimintaympäristön analyysi oleellisena osana koko hankesuunnitelmaa. Tilastollisesti esimerkiksi tiedetään, että selvästi suurin osa majoitus- ja ravitsemisalalla toimivista on naisia. Naisvaltaiset alat, kuten ravintola- ja matkailuala, kärsivät lisäksi huomattavasti koronan aiheuttamista rajoituksista. Työmarkkinat ovat myös edelleen vahvasti sukupuolten perusteella jakautuneet ja myös yrittäjyys usein katsotaan miesten alaksi. Naisyrittäjien määrä on kuitenkin vähitellen kasvussa, ja Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomessa oli noin 100 000 naisyrittäjää yhteensä 310 000 yrittäjästä. Naisyrittäjillä on myös usein haasteita työn ja perheen yhteensovittamisessa, mikä tuo muutenkin haastavassa tilanteessa lisää vaikeutta. Yrittäjänaiset ovat myös miehiä useammin osa-aikaisia, sivutoimisia yksinyrittäjiä, jotka toimivat usein palvelualoilla. Tarve naisten keskinäiselle verkostoitumiselle on todettu tutkimuksissa myös hankealueilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tuetaan ja kehitetään hankkeen erityistavoitteen 8.1 mukaisesti etenkin naisten yrittäjyyttä tukevaa osaamista. Tulosten ja kokemusten hyödyntämisen ei ole tarkoitus rajoittua vain naisyrittäjiin, vaan tulokset ovat käytettävissä toimijoiden sukupuolesta riippumatta yhdenvertaisesti. Hankkeessa toteutetaan myös toimenpiteitä, joissa erityisesti painotetaan eri sukupuolien osallistumista. Sukupuolivaikutuksia arvioidaan läpileikkaavasti hankkeen kestäessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat itsestään selvät läpileikkaavat teemat. Hankkeen päätavoite on nimenomaan naisyrittäjyyden tukeminen ja hanke vastaa erityistavoitteeseen 8.1: Työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen. Hankkeessa syntyy yrittäjyyden tasa-arvoa edistäviä konkreettisia tuotoksia. Kehitetään myös uudenlaisia ratkaisuja ja tuotetaan lisäarvoa toimenpiteisiin sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 7
Hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien. Hanketoteutuksessa hyödynnetään myös etäyhteyksiä, mm. Teams-ja puhelinpalavereja. Yritysten tukemisessa ja koulutussisällöissä ovat resurssitehokkuus ja kiertotalous läpileikkaavana teemana mukana, koska yritysten täytyy koronatilanteen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin, mm. hiilineutraaliustavoitteisiin. TTS on vahva osaaja luonnonvara- ja kiertotalousteemoissa ja muiden hankkeiden havaintoja voidaan hyödyntää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 6
Hanke toteutetaan itsessään mahdollisimman resurssiviisaasti, myös esim. etäyhteyksiä hyödyntäen. Liikkumisen valinnat pyritään tekemään mahdollisimman kestävästi, koska jo hankealueen erityispiirteenä ovat pitkät etäisyydet. Yritysten tukemisessa ja kehittämisessä mm. logistiikan aiheuttamia päästöjä vähentävät älyteknologian ja digitaalisuuden mahdollisuudet ovat vahvasti mukana.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 7
Puhdas luonto on tärkeä osa Lapin brändiä ja houkuttelevuutta. Ympäristöarvojen huomioonottaminen on nykyään myös yritysten kilpailuetu. Hankkeessa tuetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, mikä turvaa osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Tärkeinä kohdealoina mukana olevat matkailu- ja ravitsemisala liittyvät suoraan luontoon, ja yritysten kehittäminen rakennetaan niin, ettei se vaaranna luonto- ja ympäristöarvoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 4
Hankkeessa tuetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, resurssiviisautta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Lapissa maakunnallinen erityispiirre muuhun maahan verrattuna on Natura-alueiden suuri osuus maakunnan pinta-alasta. Kaikkiaan Natura 2000 -verkostoon kuuluu Lapissa 161 aluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 3 miljoonaa hehtaaria. Hankkeella ei kuitenkaan oleteta olevan suoraa vaikutusta Naturan kohteisiin. Mikäli Natura-alueilla on vaikutusta yksittäisten yritysten toimintaan, tämä huomioidaan. Lapin Natura 2000 -verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma määrittelee alueiden suojelun ja käytön periaatteita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 7
Teema nostetaan soveltuvin osin esiin hankkeessa. Yrittäjien on osattava kierrättää ja käsitellä jätteet sekä toimia materiaalitehokkaasti. Kiertotalouden mallien mukaan toimiminen on myös kilpailuetu uudessa työelämässä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Teema nostetaan tarvittaessa esiin hankkeen koulutuksissa ja kehittämisessä. Hankkeessa tuetaan resurssiviisaita toimintatapoja ja fossiilisten polttoaineiden vähentämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeessa tarjotaan paikallisille naisyrittäjille ja yrittäjiksi aikoville konkreettista tukea yritystoiminnan elinvoimaisuuteen ja uudistamiseen. Yrityskontaktointi tehdään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Eri alojen yritysten verkostoitumisella pystytään tuottamaan uudenlaisia palveluja hankealueella. Tavoitteena on, että yritykset jatkavat kehittämistä ja ovat kestävästi toimintakykyisiä koronakriisin ja hankkeen päätttymisen jälkeenkin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 9
Lapissa tärkeä matkailuala on osittain myös aineettomien elämysten luomista. Hankkeessa syntyy yhteistyöhön uusia, myös aineettomia, toimintamalleja yrityksille ja niiden yhteistyöhön. Tavoitteena on tuotteistaa uusia palveluita innovatiivisesti. Hankkeen ostopalveluihin varatulla rahalla myös ostetaan alueen mikro- ja pk-yrityksiltä valmennuksessa tarvittavaa osaamista.
Liikkuminen ja logistiikka 4 2
Hankkeen haasteena ovat pitkät välimatkat. Liikkumisen valinnat pyritään siksi tekemään mahdollisimman kestävästi (junalla ja raiteiden ulottumattomissa kimppakyydeillä). Myös hankkeen toteuttajan kotipaikka on Uudellamaalla. Osa hankkeesta toteutetaan verkossa, ja varaudutaan koronatilanteen mahdollisesti pitkittyessä laajentamaan etätoteutuksia. Yritysvalmennuksissa ja muissa live-tapaamisissa toimitaan liikkumisen aiheuttamien päästöjen ja ajankäytön kannalta mahdollisimman järkevästi. Yritysten logistiikkaratkaisut saattavat olla myös kehittämiskohde.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Koronatilanne on valtavan kuormittava ihmisten hyvinvoinnin kannalta ja selvitysten perusteella osuu joillain aloilla naisiin vielä enemmän. Naisyritysten osaamisen, tuotteiden ja palveluiden ja tuottavuuden kehittäminen tukee kriisistä selviytymistä ja naisyrittäjyyttä jatkossakin, mikä lisää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on nimenomaan naisyrittäjyyden tukeminen ja hanke vastaa erityistavoitteeseen 8.1: Työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen. Hanke tähtää sukupuolten tasa-arvon kehittämiseen. Muu yhdenvertaisuus on myös hankkeessa mukana, vaikka varsinaisena kohderyhmänä ovatkin erityisesti naiset.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hankkeen toiminta parantaa alueellista tasa-arvoisuutta ja tukee yhdenvertaisuutta koko maan mittakaavassa. Toimivat yritykset pitävät koko Suomen kannalta tärkeää aluetta hengissä. Alueen kehittämisessä ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on merkittävä, ja kaikki kulttuurierot on huomioitava taitavasti. Myös mahdollisesti hankkeeseen osallistuvat, eri kulttuuritaustoista tulevat yrittäjät huomioidaan tasavertaisesti, kunkin omaa kulttuuria kunnioittaen.
Kulttuuriympäristö 2 6
Lapin yksi voimavara on etelän kasvukeskuksista poikkeava ympäristö. Hankkeessa pyritään tukemaan kulttuuriympäristön hoitoa ja ymmärretään sen merkitys alueen viihtyisyydelle, omaleimaisuudelle ja vetovoimalle. Kulttuuriympäristön mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle nostetaan esiin keskusteluissa ja tapahtumissa yritysten kanssa.
Ympäristöosaaminen 6 7
Teema nostetaan esiin hankkeen koulutuksissa. Ympäristöosaaminen on yksi osa yritysten tuottavuuden kehittämistä. Yritysten täytyy koronatilanteesta selviytymisen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-