RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22351, KORKO – Koronan kolhuista vahvempaan naisyrittäjyyteen

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KORKO-hanke edistää ja parantaa naisyrittäjien johtamistaitoja, tasa-arvoista yrittäjyyttä ja osaamisen kehittymistä Lapissa. Kohderyhmään kuuluvat nykyiset hyvin tai heikommin menestyvät alueen naisyrittäjät.

Koronaviruksen vaikutukset ovat iskeneet rajusti kaikkialla, mutta etenkin matkailuelinkeinoon vahvasti panostaneessa Lapissa tilanne on erityisen huolestuttava. Hanke tukee alueen naisyrittäjiä verkostoitumisen, osaamisanalyysien, yhteisten kehittämisriihien, yrityskohtaisten harjoitustöiden ja kehittämistoimenpiteiden avulla. Tuki on tarpeen erityisesti nyt koronapandemian aiheuttamista taloudellisista haasteista selviämiseksi. Fokuksessa ovat naisyrittäjät, koska naisvaltaiset, usein yrittäjäpohjalla toimivat alat, kuten ravintola- ja matkailuala, kärsivät huomattavasti koronan aiheuttamista rajoituksista. Yrittäjänaiset ovat myös miehiä useammin osa-aikaisia, sivutoimisia yksinyrittäjiä. Lisäksi heille tuo usein miesyrittäjiä enemmän lisää vaikeutta tässä haastavassa tilanteessa perheen ja työn yhteensovittaminen.

Pitkät välimatkat ovat pohjoisessa Suomessa haaste perinteiselle verkostoitumiselle. Tarvitaan tiiviimpää ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä fyysisestä etäisyydestä huolimatta. Toisaalta alueella on myös paljon luontevaa, vuosien aikana syntynyttä yhteistyötä esimerkiksi saman alan yritysten kesken. KORKO-hankkeessa luodaan verkostoja, joissa mm. vertaistuki ja yhteiset riihet ovat tukemassa yrittäjien johtamistaitoja ja sitä kautta tuottavuutta ja yritystoimintaa. Hankkeessa tehdään mahdollisimman paljon yhteistyötä paikallisten naisyrittäjäjärjestöjen ja alueen muiden hankkeiden kanssa. Tavoitteina on myös levittää työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kulttuurin, etenkin johtajuuden tasa-arvon, sanomaa.

Lapissa toimivista naisyrittäjistä rekrytoidaan ja valitaan osallistujaryhmä hyödyntäen jo hankesuunnitteluvaiheessa luotuja verkostoja. Ensin laaditaan nykytilan kartoitus, jonka avulla saadaan yleiskuva yrittäjien osaamisesta, resursseista sekä toiminnan pullonkauloista ja kehittämistarpeista. Kerätyn tiedon pohjalta räätälöidään hankkeen keskeinen toimenpide: valmennustilaisuudet eli riihet osallistujille sopiviksi. Etenkin laadittu analyysi on pohjana yrityskohtaisille kehittämistoimenpiteille.

Riihet sisältävät eri aiheita käsitteleviä aihekokonaisuuksia ja yrityskohtaisia kehittämistoimenpiteitä kehittämistehtävineen. Tärkeä osa on yritysten verkostoituminen ja vertaistukityöskentely. Riihien sisältö koostuu viidestä pääteemasta: innovaatioriihi, johtamisriihi, arkiriihi, talousriihi ja digiriihi. Yhdessä osallistujien kanssa luodaan uudenlaisia tuotteita, palveluja, toimintamalleja, verkostoja ja verkostoitumisen malleja. Tavoitteena on, että osallistujat saavat hankkeen riihien aikana kehitettyä tuotteen tai mallin ideasta valmiiksi paketiksi. Näin saadaan alueen yritystoimintaa kehitettyä jatkossakin.

Riihistä ja teemoihin liittyvistä asiantuntija-alustuksista kootaan yritysten kehittämispaketti kaikille hankkeeseen osallistuville, mutta paketti on saatavilla myös muille alueen yrittäjille. Riihiä ja yrityskohtaisia toimenpiteitä tukevat myös erilliset yhteistyö- ja verkostoitumistapahtumat: riihi-iltamat ja opintomatka. Viestintä ja laadittava mainoskampanja on tärkeä osa hanketta.

KORKO-hankkeen tuloksena naisyrittäjien osaaminen parantuu kohdissa, jotka osaamistarpeiden kartoituksessa tunnistetaan. Naisyrittäjien usko omaan yrittämiseensä ja mahdollisuuksiin alueen yrityskentässä voimistuu. Syntyy myös uudenlaista yritystoimintaa, uusia tuotteita ja uusia moniammatillisia verkostoja, jotka mahdollistavat uudenlaisia toimintatapoja jatkossakin. Ideoidaan ja testataan myös uudenlainen naisyrittäjien arjen pyörittämisen eli työn, vapaa-ajan ja perheen yhteensovittamisen malli tai malleja, jota alueen yrittäjät voivat soveltaa ja hyödyntää.

Hankkeessa mukana oleville naisyrittäjille on tärkeä lyhyen aikavälin vaikutus parempi koronan aiheuttamista taloudellisista haasteista selviäminen. Tämä luo myös uskoa tulevaisuuteen. Monialaisista yrittäjien verkostoista pyritään luomaan niin toimivia, että niiden tarjoama vertaistuki jatkuu hankkeen toiminnan jälkeenkin. Pitkällä tähtäimellä KORKO-hanke haluaa luoda uskoa tasa-arvoiseen tulevaisuuteen mm. naisten johtamisosaamisen kehittymisellä ja tukee Lapin kuntien toimintakykyä ja haja-asutusalueidenkin elinvoimaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat koronakriisin haasteissa luovivat ja/tai kasvuhakuiset naisyrittäjät sekä mikro- ja pk- yritykset Lapin alueella. Hankkeen aikana heille annetaan ajantasaista tietoa mm. markkinatilanteesta, talouden johtamisesta ja digitaalisesta markkinoinnista sekä verkostoidutaan muiden yrittäjien kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen muut yritykset: hankkeessa toimenpiteinä järjestettävät eri teemaiset riihet sisältöineen rakennetaan monistettavaan muotoon ja esimerkiksi alueen yrittäjäjärjestöt voivat jakaa siitä tietoa hyödynnettäväksi. Lisäksi hankkeen aikana laadittava infograafi on yleisesti yritysten käytettävissä.

Alueen kunnat: Lapin maakuntasuunnitelmassa painotetaan sitä, että tulevaisuuden työpaikkoja luotaessa on löydettävä parhaat keinot saada alueen koko työvoimaresurssi käyttöön ja haettava keinoja alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Koronan aiheuttama taloudellinen kriisi ajaa monia Lapin kuntia ahdinkoon, joten kaikki keinot tarvitaan yritystoiminnan elinvoimaisena pitämiseen.

Yrittäjänaisten yhdistykset: Lapissa toimii kuusi yrittäjänaisyhdistystä; Ivalon, Kemin, Kittilän, Rovaniemen, Sodankylän ja Ylitornion yrittäjänaiset ry.

Alueen henkilöstövuokrausta/rekrytointeja tarjoavat yritykset: ovat mukana hankkeen sidosryhmissä ja heidän edustajansa pyydetään mukaan hankkeen ohjausryhmään. Hankkeessa syntyvä uusi osaaminen voidaan hyödyntää myös heidän kauttaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 149 600

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 109 764

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 149 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 109 764

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Pelkosenniemi, Inari, Ylitornio, Pello, Ranua, Keminmaa, Savukoski, Rovaniemi, Kittilä, Posio, Sodankylä, Kolari, Enontekiö, Salla, Tornio, Simo, Muonio, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 34

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnitteluvaiheessa on tehty toimintaympäristön analyysi oleellisena osana koko hankesuunnitelmaa. Tilastollisesti esimerkiksi tiedetään, että selvästi suurin osa majoitus- ja ravitsemisalalla toimivista on naisia. Naisvaltaiset alat, kuten ravintola- ja matkailuala, kärsivät lisäksi huomattavasti koronan aiheuttamista rajoituksista. Työmarkkinat ovat myös edelleen vahvasti sukupuolten perusteella jakautuneet ja myös yrittäjyys usein katsotaan miesten alaksi. Naisyrittäjien määrä on kuitenkin vähitellen kasvussa, ja Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomessa oli noin 100 000 naisyrittäjää yhteensä 310 000 yrittäjästä. Naisyrittäjillä on myös usein haasteita työn ja perheen yhteensovittamisessa, mikä tuo muutenkin haastavassa tilanteessa lisää vaikeutta. Yrittäjänaiset ovat myös miehiä useammin osa-aikaisia, sivutoimisia yksinyrittäjiä, jotka toimivat usein palvelualoilla. Tarve naisten keskinäiselle verkostoitumiselle on todettu tutkimuksissa myös hankealueilla.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa tuetaan ja kehitetään hankkeen erityistavoitteen 8.1 mukaisesti etenkin naisten yrittäjyyttä tukevaa osaamista. Tulosten ja kokemusten hyödyntämisen ei ole tarkoitus rajoittua vain naisyrittäjiin, vaan tulokset ovat käytettävissä toimijoiden sukupuolesta riippumatta yhdenvertaisesti. Hankkeessa toteutetaan myös toimenpiteitä, joissa erityisesti painotetaan eri sukupuolien osallistumista. Sukupuolivaikutuksia arvioidaan läpileikkaavasti hankkeen kestäessä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat itsestään selvät läpileikkaavat teemat. Hankkeen päätavoite on nimenomaan naisyrittäjyyden tukeminen ja hanke vastaa erityistavoitteeseen 8.1: Työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen. Hankkeessa syntyy yrittäjyyden tasa-arvoa edistäviä konkreettisia tuotoksia. Kehitetään myös uudenlaisia ratkaisuja ja tuotetaan lisäarvoa toimenpiteisiin sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	7
Hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien. Hanketoteutuksessa hyödynnetään myös etäyhteyksiä, mm. Teams-ja puhelinpalavereja. Yritysten tukemisessa ja koulutussisällöissä ovat resurssitehokkuus ja kiertotalous läpileikkaavana teemana mukana, koska yritysten täytyy koronatilanteen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin, mm. hiilineutraaliustavoitteisiin. TTS on vahva osaaja luonnonvara- ja kiertotalousteemoissa ja muiden hankkeiden havaintoja voidaan hyödyntää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	6
Hanke toteutetaan itsessään mahdollisimman resurssiviisaasti, myös esim. etäyhteyksiä hyödyntäen. Liikkumisen valinnat pyritään tekemään mahdollisimman kestävästi, koska jo hankealueen erityispiirteenä ovat pitkät etäisyydet. Yritysten tukemisessa ja kehittämisessä mm. logistiikan aiheuttamia päästöjä vähentävät älyteknologian ja digitaalisuuden mahdollisuudet ovat vahvasti mukana.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	3	7
Puhdas luonto on tärkeä osa Lapin brändiä ja houkuttelevuutta. Ympäristöarvojen huomioonottaminen on nykyään myös yritysten kilpailuetu. Hankkeessa tuetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, mikä turvaa osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Tärkeinä kohdealoina mukana olevat matkailu- ja ravitsemisala liittyvät suoraan luontoon, ja yritysten kehittäminen rakennetaan niin, ettei se vaaranna luonto- ja ympäristöarvoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	4
Hankkeessa tuetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, resurssiviisautta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	3
Lapissa maakunnallinen erityispiirre muuhun maahan verrattuna on Natura-alueiden suuri osuus maakunnan pinta-alasta. Kaikkiaan Natura 2000 -verkostoon kuuluu Lapissa 161 aluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 3 miljoonaa hehtaaria. Hankkeella ei kuitenkaan oleteta olevan suoraa vaikutusta Naturan kohteisiin. Mikäli Natura-alueilla on vaikutusta yksittäisten yritysten toimintaan, tämä huomioidaan. Lapin Natura 2000 -verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma määrittelee alueiden suojelun ja käytön periaatteita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	7
Teema nostetaan soveltuvin osin esiin hankkeessa. Yrittäjien on osattava kierrättää ja käsitellä jätteet sekä toimia materiaalitehokkaasti. Kiertotalouden mallien mukaan toimiminen on myös kilpailuetu uudessa työelämässä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	3	3
Teema nostetaan tarvittaessa esiin hankkeen koulutuksissa ja kehittämisessä. Hankkeessa tuetaan resurssiviisaita toimintatapoja ja fossiilisten polttoaineiden vähentämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Hankkeessa tarjotaan paikallisille naisyrittäjille ja yrittäjiksi aikoville konkreettista tukea yritystoiminnan elinvoimaisuuteen ja uudistamiseen. Yrityskontaktointi tehdään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Eri alojen yritysten verkostoitumisella pystytään tuottamaan uudenlaisia palveluja hankealueella. Tavoitteena on, että yritykset jatkavat kehittämistä ja ovat kestävästi toimintakykyisiä koronakriisin ja hankkeen päätttymisen jälkeenkin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	9
Lapissa tärkeä matkailuala on osittain myös aineettomien elämysten luomista. Hankkeessa syntyy yhteistyöhön uusia, myös aineettomia, toimintamalleja yrityksille ja niiden yhteistyöhön. Tavoitteena on tuotteistaa uusia palveluita innovatiivisesti. Hankkeen ostopalveluihin varatulla rahalla myös ostetaan alueen mikro- ja pk-yrityksiltä valmennuksessa tarvittavaa osaamista.
Liikkuminen ja logistiikka	4	2
Hankkeen haasteena ovat pitkät välimatkat. Liikkumisen valinnat pyritään siksi tekemään mahdollisimman kestävästi (junalla ja raiteiden ulottumattomissa kimppakyydeillä). Myös hankkeen toteuttajan kotipaikka on Uudellamaalla. Osa hankkeesta toteutetaan verkossa, ja varaudutaan koronatilanteen mahdollisesti pitkittyessä laajentamaan etätoteutuksia. Yritysvalmennuksissa ja muissa live-tapaamisissa toimitaan liikkumisen aiheuttamien päästöjen ja ajankäytön kannalta mahdollisimman järkevästi. Yritysten logistiikkaratkaisut saattavat olla myös kehittämiskohde.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	8
Koronatilanne on valtavan kuormittava ihmisten hyvinvoinnin kannalta ja selvitysten perusteella osuu joillain aloilla naisiin vielä enemmän. Naisyritysten osaamisen, tuotteiden ja palveluiden ja tuottavuuden kehittäminen tukee kriisistä selviytymistä ja naisyrittäjyyttä jatkossakin, mikä lisää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Hankkeen päätavoite on nimenomaan naisyrittäjyyden tukeminen ja hanke vastaa erityistavoitteeseen 8.1: Työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen. Hanke tähtää sukupuolten tasa-arvon kehittämiseen. Muu yhdenvertaisuus on myös hankkeessa mukana, vaikka varsinaisena kohderyhmänä ovatkin erityisesti naiset.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	7
Hankkeen toiminta parantaa alueellista tasa-arvoisuutta ja tukee yhdenvertaisuutta koko maan mittakaavassa. Toimivat yritykset pitävät koko Suomen kannalta tärkeää aluetta hengissä. Alueen kehittämisessä ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on merkittävä, ja kaikki kulttuurierot on huomioitava taitavasti. Myös mahdollisesti hankkeeseen osallistuvat, eri kulttuuritaustoista tulevat yrittäjät huomioidaan tasavertaisesti, kunkin omaa kulttuuria kunnioittaen.
Kulttuuriympäristö	2	6
Lapin yksi voimavara on etelän kasvukeskuksista poikkeava ympäristö. Hankkeessa pyritään tukemaan kulttuuriympäristön hoitoa ja ymmärretään sen merkitys alueen viihtyisyydelle, omaleimaisuudelle ja vetovoimalle. Kulttuuriympäristön mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle nostetaan esiin keskusteluissa ja tapahtumissa yritysten kanssa.
Ympäristöosaaminen	6	7
Teema nostetaan esiin hankkeen koulutuksissa. Ympäristöosaaminen on yksi osa yritysten tuottavuuden kehittämistä. Yritysten täytyy koronatilanteesta selviytymisen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TAVOITE

KORKO-hankkeen päätavoitteena on ollut edistää ja parantaa naisyrittäjien johtamistaitoja, tasa-arvoista yrittäjyyttä ja osaamisen kehittymistä Lapissa. Kohderyhmään kuuluivat nykyiset hyvin tai heikommin menestyvät alueen naisyrittäjät. Hanke tuki alueen naisyrittäjiä verkostoitumisen, yhteisten kehittämisriihien sekä yrityskohtaisten osaamisanalyysien, harjoitustöiden ja kehittämistoimenpiteiden avulla.

Tavoitteena oli antaa tukea yrittäjille erityisesti koronapandemian aiheuttamista taloudellisista haasteista selviämiseksi. Hankeaikana saatiin kokea rajoitusten aaltoilua ja pandemian loputtua uusi yrittäjiinkin vaikuttava kriisi Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja sen mm. aiheuttama energiakriisi ja hintojen nousu.

TOIMENPITEET

Lapissa toimivista naisyrittäjistä rekrytoitiin osallistujaryhmä. Tämän kokoaminen oli alun markkinointipanostuksista huolimatta hiukan odotettua hitaampaa, ja ryhmää täydennettiin hankkeen loppuun saakka. Ydinryhmä kuitenkin osallistui alusta alkaen kaikkiin hanketapaamisiin ja hankki myös itse lisää yrittäjiä mukaan. Yritysrekrytointia tuettiin mm. markkinointivideolla.

Ensin laadittiin yritysten kartoituslomake ja tehtiin nykytilan kartoitus, jonka avulla saatiin yleiskuva yrittäjien osaamisesta ja kehittämistarpeista. Haastatteluissa korostui osallistujien tahto verkostoitua toisten naisyrittäjien kanssa ja hyvin monenlaisen lisäosaamisen tarve.

Hankkeen ydin olivat kehittämispäivät eli Riihet.
Innovaatioriihi 29.9.2021
Johtamisriihi 16.11.2021
Arkiriihi 15.3.2022
Talousriihi 17.5.2022
Digiriihi 16.8.2022
Päätösriihi 1.11.2022

Riihet toteutettiin livetapaamisina Rovaniemen alueella. Riihissä oli aina erillinen teema, ja lisäksi varattiin reilusti aikaa keskustelulle. Yritykset laativat hankkeen aikana oman kehittämistehtävän, ja jokaista riihipäivää varten annettiin teemaan liittyen tehtäville välitehtäviä. Kehittämistehtävän aihetta ei rajattu eikä sen laatimisessa yrittäjiä hiostettu. Lopulliset tulokset olivat esimerkiksi uusi nettisivu, uuden yrittäjän liiketoimintasuunnitelma tai uudenlainen verkkokauppakonsepti. Nettisivu- ja somenäkyvyyttä sparrattiin vielä yrityksiltä tulleen toiveen mukaan yrityskohtaisesti erikseen ostetun analyysin avulla.

Riihiä ei striimattu vaan pyrittiin livetoteutuksiin. Oli myös mahdollista osallistua etänä, mutta sitä ei kovin moni käyttänyt. Riihien koulutusmateriaaleja ja muuta teemoihin liittyvää materiaalia on koottu hankkeen nettisivuille. Hankkeessa oli noin parinkymmenen yrityksen ”ydinryhmä”, josta suurin osa osallistui kaikkiin riihiin. Ohjausryhmän ideoimana järjestettiin vielä hankkeen loppuvaiheessa erilliset työpajapäivät uusille yritysporukoille Torniossa ja Rovaniemellä tammikuussa 2023. Mukana hankkeen toimenpiteissä oli yhteensä 34 yritystä.

Hankkeen yritykset koottiin yhteiseen lehtimainokseen (Lapin Kansa, sekä paperi- että digiversio) ja yrityksiä tuettiin myös some-viestinnällä. Työtehoseuran TEHO-lehteen kirjoitettiin useita artikkeleja.

Hanketoimenpiteitä on kuvattu tarkemmin hankkeen väliraporteissa.

VAIKUTUKSET

KORKO-hankkeessa onnistuttiin luomaan verkostoja, joissa vertaistuki ja yhteiset riihet tukivat yrittäjien taitoja. Hanke sai kiitosta osallistuvilta yrityksiltä: eräs yrittäjä esimerkiksi kertoi ”löytäneensä nyt itselleen kodin”. Hanke onnistui luomaan luottamuksen ilmapiirin, jossa vaikeistakin aiheista pystyttiin keskustelemaan. Erillisten teemojen koulutuksista mielipiteet vaihtelivat, mutta lähtökohtaisesti kaikkea pidettiin tarpeellisena. Erityistä kiitosta sai esimerkiksi Talousriihen kouluttaja, joka opetti kirjanpitoon ja talouden tunnuslukuihin liittyviä asioita hyvin käytännönläheisesti.
Hankkeessa tehtiin mahdollisimman paljon yhteistyötä paikallisten naisyrittäjäjärjestöjen ja alueen muiden hankkeiden kanssa. Yhteistyön hidasteena olivat tässäkin hankkeessa yrittäjien ja eri hankkeiden työntekijöiden kiireet. Työtehoseuran omien muiden yrityskehittämishankkeiden kanssa synergia toimi hyvin esimerkiksi kouluttajien kilpailuttamisessa, ja toi paljon lisäarvoa keskusteluihin.

Hankkeessa tehtiin yksi hankesuunnitelman muutos, missä mm. muutettiin toteutuksen alkuperäinen, hieman epärealistinen suunnitelma yhteisestä junamatkasta realistisemmaksi Päätösriiheksi.

Hankkeessa mukana oleville naisyrittäjille oli hankkeen tärkeä vaikutus parempi koronan aiheuttamista haasteista selviäminen. Tämä luo myös uskoa tulevaisuuteen. Tarve naisten keskinäiselle verkostoitumiselle oli aiemmin todettu oleelliseksi, ja siitä hanke sai kiitosta kohderyhmältäkin. Monialaisista yrittäjien verkostoista pystyttiin toivottavasti luomaan niin toimivia, että niiden tarjoama vertaistuki jatkuu hankkeen toiminnan jälkeenkin.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo olivat hankkeen peruslähtökohta. Suunnitelmavaiheessa tehty toimintaympäristön analyysi mm. työn ja perheen yhteensovittamisen haasteista piti paikkansa hankkeen läpi, mm. monilla mukana olleilla naisyrittäjillä oli haasteita työn ja perheen yhteen sovittamisessa. Naisyrittäjien muut haasteet näyttävät keskittyvän erityisesti liiketoimintaosaamiseen ja markkinointiin, mutta pelkästään näiden kouluttaminen ei riitä. Sukupuolten tasa-arvoa yritysmaailmassa lisää perustason yrittäjävalmennus, ilman olemassa olevia ennakkotason odotuksia.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot