Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22352

Hankkeen nimi: Hyvinvointia henkilöstölle ennakoivalla johtamisella

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 28.2.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0973110-9

Jakeluosoite: Korvanranta 50

Puhelinnumero: 020 798 4000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.redu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaarela-Mustonen Maarit

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maarit.kaarela(at)redu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 194 0351

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin yliopisto, 0292800-5
Rovaniemen kaupunki, 1978283-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koko maata koskevat trendit muuttoliikkeessä, väestön ikääntymisessä ja työhyvinvoinnin riskeissä heijastuvat myös Rovaniemen seudun ja koko Lapin maakunnan alueella henkilöstön työhyvinvointiin ja sitä kautta toiminnan tuloksellisuuteen. Hanke perustuu tarpeeseen ennakoida työhyvinvoinnin muutoksia julkisella sektorilla. Hankkeen pilotointeihin ja kehittämistyöhön osallistuvissa organisaatioissa, Rovaniemen kaupungissa ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä, ydinongelmat painottuvat vähän eri tavalla ja eri toimialoilla mm. henkilöstön vaihtuvuutena, tyytymättömyytenä, motivaation puutteena, psykososiaalisina oireiluina ja sairauspoissaoloina. Nämä kaikki vaikuttavat tuottavuuden laskuun. Myös henkilöstön ikääntymisen ja eläköitymisen mukanaan tuomiin muutoksiin varaudutaan ennakkoon.Lisäksi erilaiset käynnissä olevat muutokset, kuten muuttuva lainsäädäntö, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, koulujärjestelmän uudistukset, muuttuvat työnkuvat monialaisemman osaamisen suuntaan, digitalisaatio sekä asiakkaiden tarpeiden muutokset vaikuttavat työssä jaksamiseen.


Hankkeen tavoitteena on ohjata julkisen sektorin organisaatioiden työhyvinvoinnin strategista johtamista ja henkilöstöjohtamista ennakoimaan työhyvinvoinnin muutoksia. Tavoitteena on oppia tunnistamaan työhyvinvointiin vaikuttavat organisatoriset tai ulkoiset riskit ja trendit sekä niiden vaikutus organisaation henkilöstön sitoutumiseen ja motivaatioon sekä tämän kautta hyvinvointiin, samalla kehitetään organisaation ja henkilöstön resiliessiä kehittämällä proaktiivista riskienhallintaa.


Hankkeen alussa kartoitetaan henkilöstön motivoinnin ja sitoutumisen sekä organisaatiokulttuurin kehittämisen työhyvinvoinnin ja sen johtamisen tarpeita ja kootaan niistä keskeisimmät kehittämisen tavoitteet, joihin pilotit ja kehittämistyö kohdennetaan hankkeen aikana. Pilottien tavoitteena on kehittää organisaation työkulttuuria, parantaa työntekijöiden ja esimiesten työssä jaksamista ja työhyvinvointia, johtamista sekä laadukasta asiakaspalvelua.


Kehittäminen tehdään yhteistoimintamallin mukaisena yhteisöllisenä työnä, tutkimustietoon perustuvina asiantuntijapalveluina, työpajatyöskentelynä, työhyvinvointijohtamisen osaamisen kehittämisenä, oman työn johtamisen ja työntekijöiden itseohjautuvuuden vahvistamisena. Sisällöt juurrutetaan johdon ja esimiesten sekä työntekijöiden työskentelykäytäntöihin.


Hankkeessa painotetaan strategista ja ennakoivaa näkökulmaa työhyvinvoinnin johtamisessa. Parannetaan työyhteisöjen työhyvinvoinnista kertovan tiedon systemaattista mittaamista ja hyödyntämistä strategisessa työhyvinvoinnin johtamisessa osana organisaation tiedolla johtamisen järjestelmää. Hankkeessa laajennetaan kontekstia toteavan arvioinnin painotuksesta jatkuvaan kehittämiseen indikaattoreiden avulla. Keskeinen painopiste on työhyvinvoinnin johtamisen kytkeminen organisaation talouteen ja kustannuksiin.


Tavoitteena on myös parantaa julkisen sektorin vetovoimaa ja pitovoimaa mielekkäänä työpaikkana, jossa työhyvinvointiin ja sen johtamiseen panostetaan. Hankkeessa panostetaan toimenpiteisiin, joilla voidaan tukea osaavan työvoiman saatavuutta ja pitovoimaa. Työelämän ja toimintaympäristön jatkuva muutos on kuormitustekijä olemassa olevalle henkilöstölle.


Hankkeen tuloksena työhyvinvoinnin johtamisen merkitys nähdään osana strategista ja operatiivista johtamista ja työhyvinvointi on parantunut kehittämiskohteiksi valittujen alojen osalta. Hankkeessa on tunnistettu ja määritelty työhyvinvoinnin mittareita. Saadun tiedon ja kokemuksen perusteella osataan varautua paremmin työhyvinvoinnin muutoksiin, ikärakenteen muutokseen ja muihin työelämän rakenteellisiin muutoksiin. Hankkeessa on kehitetty yhdessä asiantuntijoiden kanssa kokonaisvaltaista työhyvinvointia tukevia menetelmiä pilottialoille. Hankkeen tuloksia levitetään myös muihin julkisen sektorin organisaatioihin.


Hanke toteutetaan Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Lapin yliopiston ja Rovaniemen kaupungin yhteishankkeena. Hankkeen ohjausryhmään nimetään kohdeorganisaatioiden edustajien lisäksi Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän työterveyshuollon asiantuntijaedustaja ja Kevan asiantuntijaedustaja, jotka tuntevat hyvin työhyvinvointiin liittyviä haasteita ja palveluja. Yhteistyötä tehdään myös työhyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyen koulutuksia järjestävien palveluntuottajien ja tutkimuslaitosten kanssa. Paikallista elinkeinorakennetta tuetaan huomioimalla kilpailutuksissa paikallisetkin toimijat. Niin ikään yhteistyötä tehdään käynnissä olevien Pohjois-Suomen maakunnallisten hankkeiden kanssa; Vetoa ja pitoa kuntatyöhön -hanke sekä Tuottavuutta ja hyvinvointia Jokivarteen –hanke. Hankkeessa huomioidaan tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys kaikessa toiminnassa. Hankkeessa edistetään erityisesti sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on Rovaniemen kaupungin ja koulutuskuntayhtymä REDUn johto, esimiehet ja työntekijät. REDUssa konkreettinen kehittämistyö painottuu toimialoille, joissa on työn ohjauksellista tarvetta mm. muutosten heikon resilienssi kyvykkyyden vuoksi tai YT-toimien vuoksi ja näillä toimialoilla tehtyjä toimenpiteitä ja saatuja tuloksia levitetään edelleen muille toimialoille käyttöön projektipäällikön sparraamana.
Rovaniemen kaupungilla konkreettinen kehittämistyö painottuu ikäihmisten ja erityisryhmien asumispalveluihin sekä varhaiskasvatukseen ja näillä toimialoilla tehtyjä toimenpiteitä ja saatuja tuloksia levitetään edelleen muille toimialoille käyttöön. Henkilöstöpalvelujen kautta, työhyvinvointipäällikkö, joka toimii Rovaniemen kaupungin osalta hankkeessa koordinoijana, levittää Rovaniemen kaupungin muille toimialoille hankkeessa pilotoituja toimivia käytäntöjä, joten toimintamallit ja hankkeen tulokset leviävät toimijoiden kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on Lapin alueen muut julkisen sektorin työnantajaorganisaatiot sekä osin myös yksityinen ja kolmas sektori.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 142 586

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 80 182

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 444 280

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 228

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Kemi-Tornion

Kunnat: Keminmaa, Sodankylä, Kittilä, Rovaniemi, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 320

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen sukupuolivaikutuksia on arvioitu Lapin letka -hankkeessa kehitetyn SUVAUS-työkalun avulla. Tarkempi toimintaympäristön analyysi voidaan tehdä siinä vaiheessa, kun hankkeen kartoitusvaiheessa on valittu kehittämisteemat ja toimialat, joihin hankkeen kehittämistyö kohdentuu. Sekä REDUssa että Rovaniemen kaupungilla osa toimialoista on vahvasti naisvaltaisia ja osa miesvaltaisia. Työhyvinvoinnin kokonaistilannetta tarkastellessa tulee huomioida alalla selkeästi vähemmistösukupuolena työskentelevien kokemukset tasa-arvon toteutumisesta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten välisen tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden edistäminen vaikuttavat suoraan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Tätä kautta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisellä on vaikutukset myös työn tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen. Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan toiminnan vaikutukset naisiin ja miehiin. Erityisesti asia nousee esiin, jos/kun hankkeen kehittämistoimet kohdentuvat vahvasti nais- ja tai miesvaltaisille toimialoille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma huomioidaan kaikessa hankkeen toiminnassa, koska sillä on suora yhteys työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeen työpajoissa ja kehittämistyössä hyödynnetään sähköistä materiaalia ja mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hankkeen työpajoissa ja kehittämistyössä hyödynnetään sähköistä materiaalia ja mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeen työpajoissa ja kehittämistyössä hyödynnetään sähköistä materiaalia ja mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Työhyvinvointia parantavilla menetelmillä vaikutetaan työssä jaksamiseen, työn tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Hankkeessa määritellään ja testataan mittareita, joilla voidaan ennakoida työhyvinvoinnin muutoksia. Hankkeessa on kehitetään yhdessä asiantuntijoiden kanssa kokonaisvaltaista työhyvinvointia tukevia menetelmiä .
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hankkeen toiminnassa pyritään välttämään tarpeetonta matkustamista ja hyödynnetään erilaisia etäyhteysmahdollisuuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen toimenpiteillä edistetään työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Tutkimusten mukaan parantuneella työhyvinvoinnilla on positiiviset vaikutukset työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 6 8
Sukupuolinäkökulma huomioidaan kaikessa hankkeen toiminnassa, koska sillä on suora yhteys työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Työhyvinvoinnin johtamista kehittämällä vaikutetaan myös yhdenvertaisuuden edistämiseen ja kaikenlaisen syrjinnän ehkäisyyn työpaikoilla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-