Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22354

Hankkeen nimi: AITO -hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Toivola-Luotolan Setlementti ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0191024-1

Jakeluosoite: Lapintie 11

Puhelinnumero: 0405152743

Postinumero: 94100

Postitoimipaikka: Kemi

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elina Vettenranta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elina.vettenranta(at)toivola-luotola.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401924323

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuttajaperheet (äidit, isät, nuoret) tarvitsevat edelleen erityisempää ja heille kohdennetumpaa tietoa ja tukea kyetäkseen toimimaan yhteiskunnassa sen odottamalla tavalla. Organisaatiot ja maahanmuuttajavanhemmat eivät kykene kattavasti keskustelemaan keskenään, sillä molemmilta osapuolilta puuttuu työkaluja ja ratkaisumalleja keskinäiseen toimijuuteen: asiakkaat tarvitsevat konkreettisia tietoja sekä ohjeita toimimiseen ja organisaatiot asiantuntijaosaamista ja ratkaisumalleja. Yhteistyöllä ja kokonaiskuvan kirkastamisella voidaan tehostaa ja parantaa palveluja, maahanmuuttajien kotoutumista, toimintakykyä, hyvinvointia ja osallisuutta.

Maahanmuuttajaisät huolehtivat usein perheiden asioita, joka aiheuttaa sen, että äidit eivät opi hoitamaan kodin ulkopuolisia asioita ja ottamaan vastuuta samalla tavalla kuin kantaväestön äidit. Isät kokevat kotoutumisprosessin aikana muutoksia perheen sisäisessä roolituksessa, kun uudessa yhteiskunnassa isältä odotetaan erilaista toimintaa kuin mitä kotimaassa. Tällöin isä- ja mieskuva väistämättä muuttuu. Maahanmuuttajanuoret viettävät paljon aikaa oman kulttuurin edustajien kanssa ja heidän integroituminen alueen nuorisotyön piiriin on ollut vähäistä. Maahanmuuttajanuoret eivät ole kiinnittyneet nuorisotyön toimintaan eikä vapaa-ajan palveluihin. Voidaan sanoa, että maahanmuuttajanuoret ovat alueellamme nuorille suunnattujen palvelujen ja toiminnan ulkopuolelle.

Maahanmuuttajaperheiden hyvinvointiin liittyvät asiat ovat vahvasti kulttuuritiedon ja uskomusten varassa, jotka ovat usein ristiriidassa Suomen nykyisten suositusten kanssa. Tarvitaan uusia mahdollisuuksia ohjata perheitä ajattelemaan individualismin keinoin ja saattaa tiedoksi suomalaisen kulttuurin näkökulma. Pelkästään peruspalveluissa ei kyetä tarjoamaan niin intensiivistä palvelua, mitä maahanmuuttajataustaiset vanhemmat ja nuoret tarvitsisivat. Aito - hankkeen avulla kokeillaan yhteistyöhön perustuvia järjestölähtöisiä, kuntien peruspalveluja vahvistavaa ja täydentävää toimintaa.

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Meri-Lapin alueella asuvat maahanmuuttaja äidit ja isät sekä perheessä tai sen vaikutuspiirissä olevat nuoret. Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat alueen organisaatiot ja toimijat, jotka kohtaavat työssään maahanmuuttajia (kuntien ja alueen sosiaali- ja terveyspalvelut; perhe- ja sosiaalipalvelut, neuvolat, varhaiskasvatus ja koulutoimi, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi, mm. koulut, ammatilliset oppilaitokset sekä kolmannen sektorin järjestöt mukaan lukien urheiluseurat). Hankkeen toimialueena ovat Meri-Lapin kunnat (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio).

Hankkeen ylätavoitteena on edistää maahanmuuttajaperheiden (äidit, isät, nuoret), erityisesti työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä, lisätä osallisuutta ja hyvinvointia sekä kehittää kotoutumisprosessia ja siten kohderyhmän kotoutumista asiakkaan elämäntilanne ja koko perheen kotoutumisen tavoitteet huomioiden. Hankkeessa pilotoidaan, ja luodaan uusia perhelähtöisiä toimintamalleja ja kotoutumisen suunnitelmia yksilöllisen kotoutumisen tukemiseksi.

Hankkeen erityisyytenä ja uutuusarvona on koko maahanmuuttajaperheen (äidit, isät, nuoret) kanssa työskentely tavoitteelliseen työ- ja toimintakyvyn edistämiseen yksiötasolla. Perheen äidit, isät ja nuoret huomioidaan yksilöinä mutta hankkeen toimintojen avulla perheen toimintavalmiudet, perhekokonaisuus ja perheenjäsenten tilanteita arvioidaan yksin ja yhdessä, mutta toisiinsa vaikuttavana kokonaisuutena. Tarkoituksena on voimaannuttaa koko perhettä yhteiseen kotoutumisen ja integroinnin suunnitteluun ja toteutukseen.

Toimintaa on osa alueen palvelujärjestelmää ja sitä toteutetaan yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tuotoksena olevan toimintamallin myötä Meri-Lapin alueen kulttuuritietoisuus, kulttuurisensitiivinen työote sekä maahanmuuttajien kohtaaminen asiakkaana ja ihmisenä lisääntyy. Kaksisuuntainen kotoutuminen on totta ja monikulttuurisuus on lisääntynyt. Alueella on aktiivinen monikulttuurinen työote, jota verkosto toteuttaa. Organisaatioiden toimintaedellytykset paranevat ja toimintoihin osallistumismäärät kasvavat.

Hankkeessa kootaan jo olemassa olevista seudullisista ja alueellisista verkostoista hankkeelle tarpeenmukaisia kunta-, toimija- ja seutukuntakohtaisia verkostoja. Verkostoissa työskennellään maahanmuuttaja-asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn ongelmakohtien tunnistamiseksi ja luodaan ratkaisukeskeisesti uusia, oikein kohdentuvia ja tarpeita vastaavia toimintamalleja työskentelyyn. Verkostotyön keskiössä ovat toimintamallit, jotka tukevat yksilöä, mutta huomioivat samalla kokonaisvaltaisesti myös asiakkaan perheenjäsenten tilanteen.

Verkosto kehittää toimintaansa maahanmuuttaja-asiakkaiden erityistarpeita huomioivaksi ja tukee työn avulla kohderyhmän toimijuutta kyseisen organisaation asiakkuudessa. Hankkeen yhteistyöllä kehitetään konkreettisia toimintoja ja toimintamalleja sekä kohderyhmälle että osallistuville organisaatioille. Verkosto kehittää erityisesti perheiden kotoutumiseen liittyviä perhekeskeisiä toimintamalleja, joita toimijat voivat hyödyntää jatkossa perheiden kotoutumissuunnitelmia tehtäessä.

Hankehenkilöstö toteuttaa yhdessä toimijakumppaneiden kanssa asiakkaille suunnattua yksilö- ja ryhmänohjausta. Säännöllistä ryhmätoimintaa toteutetaan maahanmuuttajaäideille, -isille ja nuorille yhdessä sekä erikseen ja niiden tavoitteena on tiedonlisääminen. Kohdennettujen yksittäisten ryhmätoimintojen lisäksi toteutetaan tarpeen mukaan koko kohderyhmän kattavaa perheryhmätoimintaa. Ohjauksessa huomioidaan koko perheen tilanne ja kulttuurilliset lähtökohdat kotoutumiseen vaikuttavina asioina. Ohjauksessa luodaan yksilöllisiä elämänhallinnan ja tulevaisuuden suunnitelmia. Ohjausten perusteella asiakkaita ohjataan eteenpäin omien valmiuksien ja tarpeiden mukaan. Yhteistyötä tehdään alueen toimijoiden kanssa asiakkaiden työ- ja toimintavalmiuksien edistyessä.

Hankkeen jälkeen alueella on toimivat ratkaisukeskeiset verkostot, jotka tuottavat yhdessä perheiden kanssa toiminnallisuutta vahvistavia koko perheiden kotoutumissuunnitelmia. Hankkeen tuotoksena alueella ja alueiden kunnilla on käytössä verkostojen laatima toiminta- ja palvelumalli perheiden kotoutumissuunnitelmien laatimiseen, toteutukseen ja seurantaan. Toiminta- ja palvelumallia hyödynnetään ja sitä voidaan levittää myös valtakunnallisesti.

Hankkeen tuloksena kohderyhmän osallisuus on vahvistunut, kun tieto, kokemus ja ymmärrys yhteiskunnasta sekä kansalaistaidoista on lisääntynyt. Elämänhallinta on parantunut, he osaavat toimia ja ovat osallisina digitalisaation toimintakäytäntöjä edellyttämässä yhteiskunnassa. Perhenäkökulma on korostunut ja kohderyhmä on saanut keinoja tukea omaa hyvinvointiaan ja mielenterveyttään. Äidit, isät ja nuoret ovat saaneet myös vertaistukea omiin elämäntilanteisiinsa. Vanhemmat tuntevat olevansa osa ryhmää ja saavat tarvitsemaansa yhteisöllisyyttä, mikä lisää merkityksellisyyden kokemusta ja hyvinvointia. Toimintaan osallistuminen ja neuvonta on vähentänyt yksinäisyyttä, ja osaltaan ennaltaehkäissyt sosiaalisia, psyykkisiä ja taloudellisia ongelmia sekä syrjäytymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Meri-Lapin alueella asuvat maahanmuuttaja äidit ja isät sekä perheessä tai sen vaikutuspiirissä olevat nuoret.

Kohderyhmä koostuu pääasiassa heikommassa asemassa olevista pitkäaikaistyöttömistä, koulutuksen ulkopuolella olevista, luku- ja kirjoitustaidottomista, vasta maahan tulleista tai oleskeluluvan saaneista, joiden sosiaalinen osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi ovat uhattuna ja riski syrjäytyä on todellinen.

Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat alueen organisaatiot ja toimijat, jotka kohtaavat työssään maahanmuuttajia (kuntien ja alueen sosiaali- ja terveyspalvelut; perhe- ja sosiaalipalvelut, neuvolat, varhaiskasvatus ja koulutoimi, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi, mm. koulut, ammatilliset oppilaitokset sekä kolmannen sektorin järjestöt mukaan lukien urheiluseurat)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki seutukunnan asukkaat ja organisaatiot, jotka saavat lisätietoa monikulttuurisuudesta hankkeen toiminnan ja sen toteuttaman kaksisuuntaisen kotoutumisen seurauksena. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös kaikki muut maahanmuuttajat ja toimijat, jotka hyötyvät hankkeessa tuotetusta materiaaleista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 281 355

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 184 290

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 471 501

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 230 361

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Torniolaakson

Kunnat: Keminmaa, Simo, Ylitornio, Tornio, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 265

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen pääkohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset äidit, isät ja nuoret. Tavoitteena on tarjota ko. kohderyhmille mahdollisuus saada kotoutumispalveluja elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Nuorten osalta kotoutumista tukevaa toimintaa tarvitsevat sekä tytöt että pojat. Heitä ei tavoiteta juuri lainkaan perusnuorisotyöhön eikä harrastuksiin eikä heitä ole perheneuvolan tai lastensuojelun asiakkuudessa. Arviot perustuvat alueen toimijoiden arvioihin ja hakijan monikulttuurisen työn kokemukseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Edistetään sukupuolten tasa-arvoa osallistamalla eri etnisten taustan omaavien, syrjäytymisuhan alla olevien osallisuutta yhteiskuntaan. Rakennetaan toimintamalleja verkostoyhteistyössä, joissa huomioidaan sukupuolinen tasa-arvo yhteiskunnan eri osa-alueilla ja vahvistetaan maahanmuuttajataustaisten rooleja tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä ja toimijoina.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeessa edistetään maahanmuuttajataustaisten äitien, isien ja nuorten välistä kommunikaatiota ja tasa-arvoa sekä tuodaan esille näkökulmia murtaen erilaisia kulttuuriperimästä johtuvia toimintamalleja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Tiedon lisääminen kestävään kehitykseen ja ekologiseen elämäntapaan liittyen ryhmätoimintojen ja yksilöohjauksen yhteydessä. Pyritään toteuttamaan Vihreä Kemi –arvoja. Yhteistyötä tehdään Kemin kaupunkiviljely –hankkeen kanssa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja hankkeen toiminnot suunnitellaan luonnonvaroja säästäen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 4
Tiedon lisääminen ympäristöstä ja luonnossa liikkumisesta/harrastamisesta ryhmätoiminnan ja yksilöohjauksen yhteydessä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Tiedon lisääminen ympäristöstä ja luonnossa liikkumisesta/harrastamisesta ryhmätoiminnan ja yksilöohjauksen yhteydessä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen keskeinen tavoite ei liity Natura 2000 -ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Toiminnassa hyödynnetään mahdollisimman paljon kierrätettyjä tavaroita ryhmätoiminnan ja yksilöohjauksen tukena. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon käytettyjä kalusteita ym. minimoidaan turhat hankinnat, tehdään hankinnat mahdollisuuksien mukaan paikallisilta toimijoita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan energia-asiat ryhmätoiminnan ja yksilöohjauksen yhteydessä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Tehdään mahdollisimman paljon hankintoja/ostetaan palveluja paikallisilta toimijoilta. Tuetaan kohderyhmän tietoisuutta paikallisista toimijoita ja elinkeinoelämän rakenteesta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Yhteistyöverkoston kautta erilaisten ratkaisukeskeisten toimintamallien kehittäminen. Sähköisten viestintätyökalujen kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Opastetaan kohderyhmää julkisen liikenteen käyttöön. Kannustetaan kohderyhmää liikkumaan jalan ja pyörällä autoilun sijaan huomioiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden näkökulman. Hankkeen toiminnoissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan julkisia liikennevälineitä, kimppakyytejä sekä etätyöskentelyä. Hankinnat tehdään mahdollisuuksien mukaan paikallisesti, käytetään paikallista osaamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on kohderyhmien hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen erilaisten keinojen ja yhteistyökumppaneiden avulla. Sosiaalisuus, osallisuus ja osallistuminen ovat toiminnan kulmakiviä.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeessa edistetään tasa-arvoa parantamalla maahanmuuttajataustaisten äitien, isien ja nuorten keskinäistä sekä yhteiskunnallista toimijuutta. Puretaan lähtömaiden perinteisiä sukupuoliroolikäsityksiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Vahvistetaan kohderyhmän suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta verkostoyhteistyön avulla, jossa otetaan huomioon haasteet ja kehittämisen paikat. Lisätään tietoutta ja ymmärrystä eri kulttuureista.
Kulttuuriympäristö 8 8
Vahvistetaan tietämystä eri kulttuureista erilaisissa verkostopalavereissa ja -tilaisuuksissa sekä toimintamallien kehittämisen yhteydessä. Hankkeella vaikutetaan kulttuuriympäristön kansainvälistymiseen.
Ympäristöosaaminen 4 4
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja hanke suunnitellaan luonnonvaroja säästäen. Tutustutaan lähiympäristöön ja luontoympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin yhteistyötahojen tuella.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-